Positiivisessa kierteessä

Sami Henttonen toimii Suomen Lumme ry:n puheenjohtajana. Lumme on päihteidenkäyttäjien etuja ajava järjestö ja se on toiminut vuodesta 2008 lähtien Helsingissä. Sami on saanut pitkään rempallaan olleen elämänsä kuntoon lähdettyään mukaan järjestötoimintaan. Hän on löytänyt elämälleen uutta merkitystä ja oleminen tuntuu mielekkäältä. Positiivinen kierre on vienyt miehen mennessään ja asiat kehittyvät hyvään suuntaan aivan kuin itsestään. Monipuolinen harrastustoiminta parantaa myös elämisen laatua eikä pitkästymisestä ole pelkoa. Tie hyvinvointiin on kuitenkin ollut kivinen.

Ehdot uinnista ja merille

Sami on syntynyt 1966 ja hän on elänyt lapsuutensa tavallisessa suomalaisessa kodissa. Koulunkäynti loppui 16-vuotiaana, kun hän sai uinnista ehdot. Sitä ei sukellusta harrastanut nuori mies pystynyt sulattamaan eikä enää palannut kouluun. Sami oli vedessä kuin kotonaan ja niinpä hän lähti merelle. Suvussa oli ollut paljon merimiehiä ja isoisä oli kuollut jäätyään tullin auton alle salakuljetuspuuhissaan.

Sami viihtyi merellä ja oppi elämää seilatessaan. Rankan merimieselämän yhteydessä päihteetkin tulivat tutuiksi ja Samille kelpasivat kaikki huumeet. Pääasia, että päässä kolahti kunnolla – aineen koostumuksella ei ollut niin väliä. Päässä vilistänyt tunteiden sekamelska tuntui helpottuvan huumeiden vaikutuksesta. Vähitellen huumeiden käytöstä tuli päivittäistä ja koukku paheni vuosi vuodelta.

Muutospyrkimyksiä

Yhdeksän vuoden seilaamisen jälkeen Sami jäi maihin 1991 ja alkoi muuttaa elämäänsä. Hän muutti Sipooseen ja yritti elää ilman huumeita. Kaiken muun hän pystyikin jättämään, mutta ilman opiaatteja ja kannabista ei Sami kyennyt olemaan. Hän palasi Helsinkiin ja onnistui järjestämään elämänsä niin, että pysyi aineissa. Sekoilu jatkui vuodesta toiseen.

Ensimmäinen katkoyritys oli vuonna 2001 ja toinen vuotta myöhemmin, kun ensimmäinen ei onnistunut. Sami oli yhdeksän kuukautta selvin päin ja olo vaan huononi koko ajan. Kaikki tuntui menevän päin mäntyä, vaikka hän oli kuntouttavassa työtoiminnassa. Puhtaista seuloista huolimatta työvoimatoimistossa oltiin sitä mieltä, että Sami ei kuntoudu eikä asiakassuhdetta haluttu jatkaa. Hän joutui lähtemään Duurista ja siirtymään sosiaalitoimiston asiakkaaksi.

Välirikko työvoimatoimiston kanssa tuntui pahalta ja Sami retkahti taas opiaatteihin, minkä jälkeen hän hakeutui korvaushoitoon. Terveysneuvontapiste Vinkissä Mika Mikkonen ehdotti Samille aktivoitumista järjestötoimintaan. Suomeen oli perustettu huumausaineiden käyttäjien järjestö Lumme ry, joka oli jäänyt toimijoiden puutteen takia lojumaan pöytälaatikkoon. Mika tarjosi mahdollisuutta alkaa pyörittää Lummetta.

Mukaan järjestötoimintaan

Sami ryhtyi toimeen kaverinsa Petterin ja muutamien muiden Vinkin vapaaehtoisten kanssa. He ilmoittivat yhdistyksen olevan taas aktiivinen ja alkoivat tehdä Veturi-lehteä. Porukka kävi ulkomailla tutustumassa muiden maiden käyttäjäjärjestöjen toimintaan ja alkoi organisoida omaa toimintaansa matkalta saatujen ideoiden pohjalta. Järjestötoiminnan edellytyksiä kehitettiin osallistumalla erilaisiin koulutuksiin ja seminaareihin.

Järjestön tarkoitus on olla päihteiden käyttäjien etujärjestö, joka puolustaa käyttäjien oikeuksia ja edistää heidän asemaansa yhteiskunnassa. Samin oma päihteiden käyttö on loppunut kokonaan Lumme ry:n puheenjohtajuuden myötä ja hän tulee toimeen korvaushoitolääkityksellään. Annostus on kohdallaan eikä miehestä näy päällepäin minkäänlaisia merkkejä lääkityksestä ja käytös on moitteetonta. Hän harkitsee korvaushoidosta irtaantumista ja aikoo toteuttaa sen viimeistään ensi kesänä.

Sami kertoo toimivansa monenlaisissa verkostoissa eikä niissä piireissä voi olla sekaisin. Uskottavuus menee helposti, jos vähänkin sekoilee. Hän toimii tulkkina käyttäjien ja järjestelmän välillä auttaen molempia osapuolia ymmärtämään toisiaan. Suhtautuminen on ollut kummallakin taholla yllättävän myönteistä, vaikka on Sami kokenut epäluuloisuuttakin. “Onhan se kaikkien mielestä aika outoa, että entinen kamankäyttäjä ryhtyy tällaiseen duuniin – jotenkin tää vaan tuntuu olevan mun juttu”.

Yhteiskunnan avustuksia ei Lumme ry:lle ole toistaiseksi tullut, mutta anomuksia on vireillä ja tulevaisuudessa on syytä odottaa pieniä avustuksia. Jutun kirjoittamisen jälkeen Helsingin kaupunki on myöntänyt yhdistykselle viiden tuhannen euron avustuksen. Lumme on ollut mukana Osis-hankkeen toteutuksessa ja sen kautta Katuklinikka on tavoittanut paljon asiakkaita tartuntatautien vastaisessa taistelussaan.

Samin yhteistyö Vinkin kanssa ja osallistuminen päihdehuollon vertaistyötä tekevien järjestöjen verkoston (Vety) toimintaan on ollut monin tavoin hedelmällistä. Sami on toiminut Vety:n koulutustilaisuuksissa toisena puheenjohtajana Mikko Tammisen parina. Vety:n seminaareissa pyritään yhdistämään vertaistoimintaa ja ammatillista päihdetyötä toisiinsa mahdollisimman monipuolisesti.

Lumme ry:n vapaaehtoistoiminta on kiistatta ollut yhteiskunnallisesti hyödyllistä toimintaa, joten julkisen rahoituksen saaminen on perusteltua. Onnistumiset ruokkivat toimintaa ja se laajenee jatkuvasti. Parin työntekijän palkkaaminen toisi toimintaan lisää resursseja ja uusia mahdollisuuksia. Sami kaipaa Lumpeen toimintaan uutta verta ja työlleen jatkajia, koska hän tuntee tehneensä jo oman osuutensa.

Positiivinen kierre kolahti suoraan otsalohkoon

Asioiden kehittyminen hyvään suuntaan on kuitenkin ollut Samista itsestään kiinni – kun lähtee mukaan hyviin juttuihin, niin seuraukset ovat hyviä. Perhesuhteet ovat viime aikoina parantuneet ja suhteet sekä vanhempiin että omaan poikaan ovat kaikin puolin kunnossa. Elämä hymyilee ja tulevaisuus näyttää valoisalta.

Sami kuvailee tilannettaan: “positiivinen kierre on kolahtanut suoraan otsalohkooni ja kaikki asiat kehittyvät omalla painollaan parempaan suuntaan. Päihteitä ei tee enää mieli ja tekemistä riittää ihan tarpeeksi hyvien juttujen parissa.”

Oman kokemuksen jakaminen auttaa muitakin eteenpäin elämässä. Ihmiset kertovat toisilleen mikä kantaa elämässä eteenpäin ja mikä ei. Toisten tekemistä virheistä voi ottaa oppia eikä kaikkien tarvitse tehdä samoja virheitä. Vertaistoiminnan ydin on Samin mielestä varsin yksinkertainen: “tuetaan toisia heidän vaikeuksissaan ja jaetaan heidän kanssaan onnistumisen kokemuksia – sillä pääsee jo pitkälle”.

Toiminta Lumme ry:ssä vie paljon aikaa ja voimavaroja. Vapaaehtoistyöt Vinkissä ovat jääneet suhteellisen vähiin, mikä on vähentänyt toimintarahan kautta syntyneitä tuloja. Eläminen toimeentulotuella vaatii sekä taitoa että kekseliäisyyttä, mutta niitä molempia Samilla on riittävästi eikä hänellä ole suurempia taloudellisia vaikeuksia. Taitoja riittää metsätöistä merimiehen hommiin ja kaikkea siltä väliltä on tullut työttömänäkin harrastettua, joten tylsistymisestä ei ole ollut tietoakaan.

Kuva: Unsplash