Kriminaalihuollon tukisäätiö: Sakkovangit tarvitsevat päihdehoitoa vankilan sijaan
Kriminaalihuollon tukisäätiö on antanut lausunnon hallituksen esitykseen sakon muuntorangaistuksen lisäämisestä.
Nykyinen ja edellinen hallitus ovat pyrkineet palauttamaan muuntomahdollisuuden poliisin kirjoittamiin rangaistusmääräyssakkoihin. Muuntomenettelyyn halutaan saada ne sakot, joita määrätään samantyyppisestä rikoksesta vähintään kuusi kertaa vuoden aikana. Suurin osa sakoista saadaan kuitenkin perittyä eikä aiemmilla lainsäädännön muutoksilla ole todettu olleen mainittavaa vaikutusta sakkorikollisuuteen.
Sakon muuntorangaistus kohdentuu pääsääntöisesti vakavasti päihdeongelmaisiin, varattomiin henkilöihin, joilla ei ole mahdollisuutta maksaa sakkoja. Muuntorangaistusten käytön lisäämisen sijaan Kriminaalihuollon tukisäätiö ehdottaa pohdittavaksi, millä tavoin muuntorangaistuksen suorittamista esimerkiksi päihdekuntoutuslaitoksessa voitaisiin valmistella ennakollisesti sakotetun suostumuksella.
Nykyisellään on odotettava, että sakkovanki ilmoittautuu vankilaan ja annettava hänelle viisi päivää aikaa maksaa sakko vankilasta käsin. Päihdekuntoutuksen järjestelyssä on siten vankilassa hyvin tiukka aikaikkuna ja laitos voi olla valmiiksi kuormittunut.
Esityksessä arvioidaan, että muuntorangaistuksen uhka voi lisätä maksupainetta. Tämä ei kuitenkaan lisää automaattisesti henkilön maksukykyä. Maksukyvyttömien henkilöiden sakon maksaa todennäköisemmin joku heidän lähipiiriinsä kuuluva, kuten vanhempi tai kumppani. Rangaistus ei tällöin kohdistu varsinaiseen rikoksentekijään eikä myöskään lisää järjestelmän uskottavuutta.
Kriminaalihuollon tukisäätiö toteaa, että vankipäivän hinnalla (188 €) voitaisiin hankkia edullisempaa kuntoutusta päihdehoitolaitoksessa. Kuntoutuslaitoksessa ei keskitytä seuraamuksen täytäntöönpanoon, mikä mahdollistaa laajemmin paneutumisen päihdeongelman lisäksi muihin sosiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiin. Kuntoutuksella saavutetaan kansantaloudellisia säästövaikutuksia, joita käsillä olevalla esityksellä ei saavuteta.
Esityksessä on todettu, että sakkovangeilla on enemmän terveydenhuollon tarvetta kuin muilla vangeilla, mutta kustannuksissa ei ole huomioitu vankiterveydenhuollon yksikön mahdollisia rahoitustarpeita.
Mikäli sakkovankiuudistus toteutuu, on säätiön mielestä varattava lisämääräraha Vankiterveydenhuollon yksilölle, joka on muutoinkin aliresursoitu. Sama koskee vankiloiden henkilöstöresursseja. Sakkovankien elämäntilannetta ja palvelutarpeita on mahdollista selvittää ja laittaa asioita vireille lyhyenkin tuomion aikana, jos siihen on varattu riittävät resurssit.
Lue Kriminaalihuollon tukisäätiön lausunto: https://rets.fi/lausunnot/lausunto-sakon-muuntorangaistusta-koskevaan-lakiesitykseen/
Lue hallituksen esitys laiksi sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 1 §:n, rikoslain 2 a luvun ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 28 §:n muuttamisesta: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=ed3e45de-8f4f-41ea-8862-552d1a62681d
Tiesitkö?
Muuntorangaistuksessa sakko, jota ei ole saatu perittyä, muunnetaan vankeudeksi tietyn laskukaavan mukaisesti. Sakon voi maksaa vielä muuntorangaistuksen määräämisen jälkeen tai vankilaan saapuessa, jolloin vankeusrangaistus raukeaa. Tällä hetkellä vain tuomioistuimen määräämiä sakkoja voidaan muuntaa vankeudeksi.
Muuntorangaistusta suorittamaan menee vuosittain noin 1200 sakkovankia. Lisäksi osa muuta rangaistusta suorittavista vangeista suorittaa samalla myös sakon muuntorangaistusta.