Hallituksen esitys sakon muuntorangaistuksen lisäämiseksi on hylättävä kalliina ja tehottomana
Kriminaalihuollon tukisäätiön kannanotto 23.10.2018
Kuntoutuksella voidaan vähentää uusintarikollisuutta huomattavasti tehokkaammin kuin lyhyillä vankeustuomioilla. Esitetyt 10,8 miljoonaa euroa sijoitetaan järkevästi edistämällä sakon muuntorangaistuksen suorittamista päihdekuntoutuslaitoksessa.
Nykyinen ja edellinen hallitus ovat pyrkineet palauttamaan muuntomahdollisuuden poliisin kirjoittamiin rangaistusmääräyssakkoihin siitä huolimatta, että aiemmilla lainsäädännön muutoksilla ei ole todettu olleen vaikutusta sakkorikollisuuteen. Muuntomenettelyyn halutaan sakot, joita määrätään samantyyppisestä rikoksesta vähintään kuusi kertaa vuoden aikana. Muuntaminen tarkoittaa, että maksamattoman sakon takia joutuu vankilaan.
Hallitus on valmistellut tänä vuonna kriminaalipolitiikkaan useita pirstaleisia uudistuksia, joista syntyvät lisäkustannukset kohdentuvat pitkälti rangaistusten tiukentamiseen, valvontaan tai vankeusajan pidentämiseen. Kriminaalihuollon tukisäätiön näkökulmasta yhteiskunnallista vaikuttavuutta, kuten uusintarikollisuuden vähenemistä, saataisiin enemmän keskittämällä resurssit kuntoutukseen.
Sakon muuntorangaistus kohdentuu vakavasti päihdeongelmaisiin, varattomiin henkilöihin, joilla ei ole mahdollisuutta maksaa sakkoja. Esityksessä arvioidaan, että muuntorangaistuksen uhka voi lisätä maksupainetta. Uhka ei kuitenkaan lisää henkilön maksukykyä. Maksukyvyttömien henkilöiden sakon maksaa todennäköisemmin joku heidän lähipiiriinsä kuuluva, kuten vanhempi tai kumppani. Rangaistus ei tällöin kohdistu rikoksentekijään eikä myöskään lisää hallituksen tavoittelemaa rikosoikeusjärjestelmän uskottavuutta.
Sakkovangit ovat vankiryhmistä sairain ja huono-osaisin ryhmä, josta useat kärsivät päihderiippuvuudesta ja asunnottomuudesta. Vankilan sijaan Kriminaalihuollon tukisäätiö ehdottaa, että mahdollisuus suorittaa sakon muuntorangaistus päihdekuntoutuslaitoksessa tulee ensisijaiseksi. Hallituksen esityksessä ei huomioida, että tämä mahdollisuus on jo nykyisin olemassa lainsäädännössämme.
Mahdollisuutta suorittaa muuntorangaistus päihdekuntoutuksessa tulisi voida valmistella etukäteen, jos sakotettu antaa tähän suostumuksensa. Nykyisellään on odotettava, että sakkovanki ilmoittautuu vankilaan ja annettava hänelle viisi päivää aikaa maksaa sakko vankilasta käsin. Päihdekuntoutuksen järjestelyssä on siten vankilassa hyvin tiukka aikaikkuna.
Humaani ja oikea ratkaisu rajatulle, mutta kauppiaille paljon haittoja aiheuttavalle erityisryhmälle olisi tarjota tarpeenmukaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Uudistuksia suunniteltaessa olisi syytä kuunnella myös lakimuutoksen kohteita ja selvittää heiltä, minkälaisia palveluja he tarvitsisivat.
Kuntoutuksella voidaan vähentää uusintarikollisuutta huomattavasti tehokkaammin kuin lyhyillä vankeustuomioilla. Esitetyt 10,8 miljoonaa euroa tulee sijoittaa järkevästi edistämällä sakon muuntorangaistuksen suorittamista päihdekuntoutuslaitoksessa ammattilaisten hoidossa.
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Sanna Sunikka, Kriminaalihuollon tukisäätiö, 040 511 79 99, sanna.sunikka@krits.fi
Muuntorangaistuksessa sakko, jota ei ole saatu perittyä, muunnetaan vankeudeksi tietyn laskukaavan mukaisesti. Sakon voi maksaa vielä muuntorangaistuksen määräämisen jälkeen tai vankilaan saapuessa, jolloin vankeusrangaistus raukeaa. Tällä hetkellä vain tuomioistuimen määräämiä sakkoja voidaan muuntaa vankeudeksi.
Muuntorangaistusta suorittamaan menee vuosittain noin 1200 sakkovankia. Lisäksi osa muuta rangaistusta suorittavista vangeista suorittaa samalla myös sakon muuntorangaistusta.