24 järjestön yhteinen raportti: Suomessa on edelleen useita ihmisoikeusongelmia
Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat jättänyt kaikkien aikojen ensimmäisen yhteisen varjoraportin YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS) komitealle. Raportissa nostetaan esiin valtion vastuu sille asetettujen ihmisoikeusvelvoittiden toteuttamisessa, Kriminaalihuollon tukisäätio on ollut mukana raportin laatimisessa.
Varjoraportti välittää komitealle kansalaisjärjestöjen keräämiä tietoja siitä, että monet taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet jäävät Suomessa toteutumatta. Tällaisia ovat esimerkiksi puutteet sosiaaliturvan tasossa ja yhdenvertaisessa pääsyssä terveydenhuoltoon, sekä mm. vapautuvien vankien asunnottomuus.
Monet järjestöjen nyt esiin nostamista epäkohdista ovat sellaisia, joista YK on joutunut vuodesta toiseen toistamaan. Komitea on nostanut esiin muun muassa sen, että sosiaaliturvan taso ei riitä kattamaan arjen välttämättömiä kuluja. Se on kehottanut Suomea vahvistamaan syrjinnänvastaista lainsäädäntöä ja parantamaan sukupuolten tasa-arvoa työelämässä. Suomea on myös kehotettu turvaamaan terveydenhuollon resurssit ja varmistamaan, että kaikilla on yhdenvertainen pääsy terveyspalveluihin. Saamelaisten oikeuksien toteutumista koskeviin puutteisiin, erityisesti tarpeeseen ratifioida pikaisesti ILO:n alkuperäiskansasopimus nro 169, on viitattu komitean suosituksissa joka kerta vuodesta 2000 lähtien.
Varjoraportti osoittaa, että toistuvista suosituksista huolimatta oikeudet eivät edelleenkään toteudu täysimääräisesti. Järjestöt vaativat, että Suomi ottaa vakavasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat, joista osaa koronapandemia on entisestään syventänyt.
”Taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet eivät toteudu itsestään, vaan niiden edistäminen vaatii valtiolta ja kunnilta aktiivisia poliittisia ja taloudellisia toimenpiteitä”, painottaa Kaari Mattila.
Varjoraportissa järjestöt peräänkuuluttavat valtion vastuuta toteuttaa sille asetetut ihmisoikeusvelvoitteet. Komitea käsittelee valtion ja kansalaisyhteiskunnan raportit ja laatii sen jälkeen suosituksia siitä, miten Suomen tulisi suojella, turvata ja paremmin edistää taloudellisia ja sosiaalisia ihmisoikeuksia.
Järjestöjen suositukset Suomen valtiolle vankien aseman parantamiseksi:
- Vankien osalta perusturvaetuuksiin liittyvä lainsäädäntö ja hallintokäytännöt kohtelevat rangaistusta suorittavia vankeja hyvin eri tavalla. Oikeus sosiaaliturvaan riippuu rangaistuksesta sekä siitä suorittaako henkilö rangaistusta suljetussa vankilassa vai avovankilassa.
Järjestöjen suositukset Suomen valtiolle: Sosiaaliturvan uudistamisessa on huomioitava kaikkien vankien yhdenvertainen oikeus sosiaaliturvaan.
- Päihde- ja mielenterveysongelmat ovat vankien keskuudessa erittäin yleisiä, mutta psykiatristen palvelujen jatkumoissa vankilasta vapautuessa on ongelmia ja alueellista eriarvoisuutta. Erityisesti rikos- ja päihdetaustaisten naisten on vaikea päästä mielenterveyspalvelujen piiriin.
Järjestöjen suositukset Suomen valtiolle: Vankien pääsy päihde- ja mielenterveyspalveluihin on turvattava sekä rangaistusaikana että sen jälkeen.
- Vankilasta vapautuvien romanien on tyypillisesti vaikeaa saada asuntoa. Rikostaustaiset romaninaiset ovat usein erityisen leimautuneita, eivätkä uskalla hakeutua palvelujen piiriin.
- Vankien kohdalla lastensuojelu ei aina tue lapsen oikeutta suhteen ylläpitoon vanhemman kanssa. Tapaamisoikeuden toteutumisessa on ongelmia, kun lapsi on sijaishuollossa ja vanhempi on vankilassa.
Järjestöjen suositukset Suomen valtiolle: Sijaishuollossa lapsen kuuleminen ja lapsen edun arviointi on toteutettava myös silloin, kun vanhempi on suorittamassa vankeusrangaistusta.
- Vankilasta vapautuvilla on vaikeuksia saada asuntoa: arviolta kolmannes vangeista, noin 1400 henkeä vuosittain, on edelleen vapautuessaan ilman asuntoa.61
Järjestöjen suositukset Suomen valtiolle: Asunnottomien hätämajoituspaikkoja tarvitaan enemmän. Päihteettömiä hätämajoituspaikkoja ja vain naisille suunnattuja turvallisia hätämajoituspaikkoja on perustettava lisää. Vapautuvien vankien ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavien henkilöiden asunnottomuuden vähentämiseen on kiinnitettävä huomiota.
Raportti kokonaisuudessaan:
Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet Suomessa: Kansalaisjärjestöjen varjoraportti YK:lle
Perustietoa järjestöjen yhteisestä varjoraportista YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitealle:
https://ihmisoikeusliitto.fi/tss_perustietoa-2/
Varjoraportissa ovat mukana seuraavat järjestöt:
Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo
Ihmisoikeusliitto
Kehitysvammaliitto
Kriminaalihuollon tukisäätiö
Kynnys / Samat-toiminta
Lastensuojelun Keskusliitto
Lääkärin sosiaalinen vastuu
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
MIELI Suomen Mielenterveys
Muistiliitto
Naisasialiitto Unioni
Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS
Pakolaisneuvonta
Pelastakaa lapset
Sámisoster
Seta
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys
Suomen romaniyhdistys
Suomen sosiaalioikeudellinen seura
Unicef
Vailla vakinaista asuntoa
Vammaisfoorumi
Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö
Väestöliitto