Rikostaustaisten naisten erityistarpeet huomioitava vankeusaikana ja sen jälkeen
Vankilasta vapautuva nainen on suuressa vaarassa pudota yhteiskunnan kaikkien tukipalveluiden ulkopuolelle ja altistua väkivallalle ja hyväksikäytölle. Asunnottomuus on yksi rikostaustaisten naisten suurimmista haasteista vankilasta vapautumisen jälkeen.
Naisvangit ovat vähemmistö miesvaltaisessa vankimaailmassa. Naisvankeja oli vuonna 2019 keskimäärin 228 eli vain noin kahdeksan prosenttia kaikista vangeista. Naisten tekemät rikokset ovat usein luonteeltaan vakavia, yli neljä kymmenestä naisvangista v. 2019 (43 %) oli tuomittu väkivaltarikoksesta.
Rikoksettomaan elämään tähtäävien kuntouttavien toimien suunnittelu on perinteisesti tehty miesten näkökulmasta, vaikka naisvankien tarpeet ovat miehiin verrattuna hyvin erilaisia. Tunnistamalla rikostaustaisten naisten tarpeet sekä ymmärtämällä naisten toimintamalleja voidaan heidät kiinnittää osaksi yhteiskuntaa ja katkaista ylisukupolvinen rikoskierre.
Sekä uhri että tekijä
Naisvangeilla on tutkitusti suhteellisesti miehiä enemmän traumaattisia elämänkokemuksia kuten fyysisen, psyykkisen ja seksuaalisen hyväksikäytön kokemuksia. Naiset ovatkin usein yhtä aikaa sekä rikoksen tekijöitä että uhreja.
Iso osa naisvangeista on myös äitejä. Naiset kokevat omasta rikostaustastaan ja vankeudestaan häpeää ja syyllisyyttä erityisesti suhteessa omiin lapsiin.
– Lapset voivat osalla toimia muutoksen motivaattorina, mutta joidenkin kohdalla vahvaa äitiyttä on myös lapsen elämän ulkopuolelle jättäytyminen lapsen edun mukaisesti. Ikävän, pettymyksen ja “lasten pettäjän” leima kulkee joillain mukana läpi elämän, mikä voi osaltaan lisätä traumataakkaa, sanoo Naiset näkyviksi -hankkeen projektipäällikkö Sari Lönnberg Kriminaalihuollon tukisäätiöstä.
Rikostaustaisten naisten traumaattiset kokemukset kietoutuvat usein yhteen mielenterveys- ja päihdeongelmien kanssa.
– Naisten kanssa työskennellessä on erityisen tärkeää luoda jo vankeusaikana luottamuksellisen ja turvallinen tukisuhde, joka jatkuu vapautumisen jälkeenkin, Lönnberg sanoo.
Asunnottomuus altistaa hyväksikäytölle ja väkivallalle
Asunnottomuus on yksi suurimmista haasteista vankilasta vapautumisen jälkeen. Rikostaustaisten naisten asunnottomuuteen liittyy merkittäviä riskitekijöitä ja sen ratkaiseminen on erityisen tärkeää.
– Rikos- ja päihdemaailmassa esiintyy paljon naisten hyväksikäyttöä ja alistamista. Jos asuntoa ei ole, naiset hakeutuvat puolituttujen päihdeluukkuihin ennemmin kuin miesvaltaisiin hätämajoituksiin tai asumisyksiköihin. Naiset imetään nopeasti takaisin rikosmaailmaan väkivallalla uhkailemalla tai kiristämällä. Yöpaikasta voidaan vaatia maksuksi seksiä tai rahaa, kertoo Naiset näkyviksi -hankkeen kokemustyöntekijä Christine Petäjä.
Asunnottomuuteen liittyy erityisesti naisilla myös paljon häpeää ja syyllisyyttä omasta epäonnistumisesta, vaikka kyse on ennemmin palvelujärjestelmän epäonnistumisesta ja kyvyttömyydestä turvata elämisen perusasiat.
– Tarvitaan rakenteellista, sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja lisää vain naisille suunnattuja palveluja kuten majoitusta ja asumisyksiköitä sekä yhdistettyjä mielenterveys- ja päihdepalveluita. Katkaisemalla naisten rikos- ja päihdekierre, voidaan vaikuttaa tulevien sukupolvien osaan yhteiskunnassa, Petäjä sanoo.
Kriminaalihuollon tukisäätiön Naiset näkyviksi! -hanke tarjoaa moniammatillista tukea vankilasta vapautuville ja vapautuneille naisille kaikissa elämäntilanteissa.