Lapen oikeudet koskevat myös vankien lapsia
Vanhemman vankeudesta johtuva ero tai suhteen häiriintyminen vaarantaa vakavasti lasten oikeutta kehitykseen. Nämä vastoinkäymiset vaikuttavat lapsiin eri tavoin riippuen heidän yksilöllisestä joustavuudestaan, iästään ja olosuhteistaan sekä saatavissa olevista tuki- ja huolenpitomahdollisuuksista.
Vanhemman vankeudella on monenlaisia vaikutuksia lapsen oikeuksien toteutumiselle.
Eurooppalaisen COPING-tutkimuksen (Children of Prisoners, Interventions & Mitigations to Strengthen Mental Health) mukaan lapsilla on huomattava avun ja tuen tarve, jos jompikumpi vanhemmista joutuu vankilaan. Lapsilla, joiden äiti tai isä on joutunut vankilaan, on lisääntynyt riski epäsosiaaliseen käyttäytymiseen. Leimautuminen, katkenneet kiintymyssuhteet, taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat sekä hoidon puute ovat yhteydessä
mielenterveysongelmien riskiin lapsilla. Lapset kärsivät häpeästä, leimautumisesta, omanarvontunteen menetyksestä ja syrjinnän kokemuksista.
Vanhemman vankeuden vaikutukset Suomessa samanlaisia kuin muualla Euroopassa
EU:n alueella arvioidaan olevan yli 800 000 lasta, joiden elämää vanhemman vankeusrangaistus koskettaa. Jos tarkastellaan Euroopan neuvostoon kuuluvia 47 valtiota, näiden lasten lukumäärä on arviolta 2,1 miljoonaa. Vankien lasten määrää ei ole Suomessa kunnolla kartoitettu. Kriminaalihuollon tukisäätiön vuonna 2011 ilmestyneessä Lähelle-selvityksessä on arvioitu heitä olevan noin 8000–10 000 vuodessa.
Vankeuden vaikutukset ovat Kriminaalihuollon tukisäätiön perhetyön kokemusten mukaan COPING-tutkimuksen kaltaisia myös Suomessa. Esimerkiksi nuorten ryhmään vuonna 2015 osallistuneet kertoivat vaikeudesta ymmärtää vankilan käytäntöjä tapaamisissa, vanhemman vankeuteen liittyvästä häpeästä, vapautumiseen liittyvistä peloista sekä halusta pitää yhteyttä vankivanhempaan.
Tilastoitua tietoa ja tutkimusta vankien lapsista Suomessa tarvitaan
Lasten oikeuksien komitea on ilmaissut huolensa siitä, että haavoittuvissa olosuhteissa elävien lasten tilanteista ei ole riittävästi kerättyä tietoa. Komitea on kannustanut Suomea vahvistamaan lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumiseen liittyvän tilastotiedon keräämistä ja analysointia. Suomessa ei ole kerätty tilastotietoa tai tehty akateemista tutkimusta vankien lapsista, joten ei ole tarkkaa tietoa heidän tarpeistaan tai edes määrästään.
Kriminaalihuollon tukisäätiö katsoo, että Suomen tulisi tunnistaa vankien lapset haavoittuvana ja erityisen tuen tarpeessa olevana ryhmänä. Jos vankien lasten haavoittuvaa asemaa/erityistä tuen tarvetta ei tunnisteta, he ovat kasautuvan huono-osaisuuden ja ylisukupolvisen rikollisen käyttäytymisen riskiryhmässä.
Säätiön valtakunnallisista palveluista Ehjä perhe -toiminta sekä kriminaaliasiamiestoiminta ovat tekemisissä lasten ja läheisten oikeuksien kanssa. Toimintoihin kertyy tietoa rikosseuraamusasiakkailta, heidän läheisiltään sekä heidän kanssaan työskenteleviltä.
Ehjä Perhe -toiminnan ja Kriminaaliasiamiestoiminnan kokoama julkaisu “Lapsen oikeudet koskevat myös vankien lapsia julkaistiin vuonna 2019 ja sitä on päivitetty vuonna 2020.