Aluevaalit: Tekemällä oikeita päätöksiä hyvinvointialueilla voidaan vähentää uusintarikollisuutta
Hyvinvointialueilla tullaan tekemään tärkeitä päätöksiä. Tekemällä oikeita päätöksiä, hyvinvointialueen päättäjillä on mahdollisuus vähentää uusintarikollisuutta ja inhimillistä kärsimystä sekä lisätä yleistä hyvinvointia ja yhteiskunnallista turvallisuutta.
Kriminaalihuollon tukisäätiö muistuttaa, että hyvinvointialueilla on huomioitava rikostaustaisten ja heidän läheistensä pääsy peruspalveluihin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä vapautuvien vankien asumiseen, päihdekuntoutuksen jatkumiseen vankilasta siviiliin sekä vankien läheisten tukemiseen.
Kriminaalihuollon tukisäätiön aluevaaliteesit 2022:
1. Vankien oikeuksien on toteuduttava hyvinvointialueilla
Suomen vankiloissa on päivittäin tuhansia vankeja. Kaikki vangit ovat jonkin hyvinvointialueen asukkaita* myös rangaistuksen suorittamisen ajan. Vangeille kuuluvat lähtökohtaisesti samat palvelut kuin muillekin asukkaille.
Vankilasta vapautuvat** tarvitsevat hyvinvointialueen tarjoamia palveluja kuntoutuakseen rikoksettomaan elämään. Erityisesti tukea tarvitaan asumiseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä päihde- ja mielenterveyspalveluihin.
Mitä hyvinvointialueilla tulee huomioida:
- Pääsy hyvinvointialueen palveluihin on taattava myös vangeille.
- Rikostausta ei saa vaikuttaa palvelujen saatavuuteen tai siihen, miten niissä tulee kohdatuksi.
2. Asunto on turvattava kaikille vankilasta vapautuville
Jopa kolmannes vangeista vapautuu ilman asuntoa, vaikka useiden tutkimusten mukaan asunnon saaminen vankilasta vapauduttaessa on merkittävä tekijä yhteiskuntaan kiinnittymisessä ja tätä kautta myös rikollisuudesta irrottautumisessa.
Asunnottomuuden vähentäminen lisää yleistä hyvinvointia, yhteiskunnallista turvallisuutta ja on taloudellisesti järkevää.
Mitä hyvinvointialueilla tulee huomioida:
- Erilaisia asumisen tukipalveluja on oltava saatavilla joko kotikunnassa tai ostopalveluna hyvinvointialueella.
- Kuntien ja hyvinvointialueiden tulee varmistaa, että asunto- ja sosiaalityö tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään sekä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa rikostaustaisten asunnottomuustilanteen korjaamiseksi.
3. Päihdekuntoutuksen ja vankeusajan täytyy tukea toisiaan
Päihteiden käyttö on rikollisuutta lisäävä tekijä. Merkittävä osa rikoksista tehdään päihteiden vaikutuksen alaisina. Heti vankilasta vapautumisen jälkeen riski päihteiden käyttöön on suurin. Päihdekuntoutukseen pääsy on kuitenkin usein sattumanvaraista.
Päihdehuoltolaki velvoittaa järjestämään yksilön tarpeeseen perustuvaa päihdekuntoutusta. Hyvinvointialueella tulee tarkastella päihdekuntoutuksen tarvetta laaja-alaisesti, eikä tulossa oleva tuomio saa estää kuntoutukseen pääsyä. Vankeusaikaiseen päihdekuntoutukseen pääsee vain pieni osa vangeista, joten vapautumisvaiheessa on tärkeä arvioida kuntoutuksen tarve.
Mitä hyvinvointialueilla tulee huomioida:
- Hyvinvointialueen, Rikosseuraamuslaitoksen ja tukipalveluita tuottavien järjestöjen yhteistyöllä turvataan jatkumot ja edistetään kuntoutuksen vaikuttavuutta.
- Vankilassa aloitetun päihdekuntoutuksen tulee jatkua vapaudessa.
- Laitoskuntoutukseen pitää varata nykyistä enemmän resursseja.
4. Tuki vankien läheisille on turvattava
Vankeusrangaistus koskettaa arviolta 55 000 vangille läheistä ihmistä päivittäin. Läheisiä ovat mm. lapset, vanhemmat, puoliso, sisarukset ja isovanhemmat. Vankeuden vaikutukset ulottuvat läheisten talouteen, toimintakykyyn ja arjesta selviämiseen, huoltajuusjärjestelyihin, jaksamiseen lähivanhempana tai lapsen ja vanhemman suhteeseen.
Läheiset voivat tarvita taloudellista tukea, perhepalveluja tai apua rikoksen aiheuttamaan kriisitilanteeseen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää lasten edun ja oikeuksien toteutumiseen, kun vanhempi/muu läheinen on vankilassa.
Mitä hyvinvointialueilla tulee huomioida:
- Vankien perheiden tarvitsemat palvelut kuten perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu täytyy huomioida moniammatillisesti.
- Perheiden kanssa työskenteleville pitää tarjota koulutusta, jotta heillä on riittävästi ymmärrystä rikoksilla oireilevien ja rikoksesta tuomitun läheisten tuen tarpeesta.
*Ulkomaalaisilla ei ole välttämättä kotikuntaa hyvinvointialueella sijaitsevassa maakunnassa
**Vankiloista vapautui vuonna 2019 kaikkiaan 5 807 vankia.
Lähteet:
Tutkimusten mukaan asunnon saaminen vankilasta vapauduttaessa on merkittävä tekijä yhteiskuntaan kiinnittymisessä ja tätä kautta myös rikollisuudesta irrottautumisessa.
Esim. Salovaara 2019, Mäki 2017.
Lapset, joiden vanhempi on vankilassa, ovat tutkimusten mukaan hyvin haavoittuvassa asemassa ja tarvitsevat erityistä tukea. COPING: Children of prisoners, interventions & mitigations to strengthen mental health. Jones, Gallagher, Manby, Robertson, Schültzwohl, Berman, Hirschfield, Ayre, Urban and Sharrat. University of Huddersfield 2013. https://childrenofprisoners.eu/the-coping-project-publication/
Euroopan neuvoston suositus CM/Rec(2018)5, joka koskee vankilassa olevien vanhempien lapsia.
Vankien läheisten määrästä ei ole olemassa tilastoja, mutta Kriminaalihuollon tukisäätiön tekemän selvityksen perusteella läheisten määräksi on arvioitu 55 000 vuosittain, joista alaikäisiä lapsia noin 8000.
Lähelle. Selvitys yhteydenpitokäytännöistä ja niiden mahdollisista esteistä vankien ja heidän läheistensä välillä. Ryynänen ja Suomela. Kriminaalihuollon tukisäätiön julkaisuja 1/2011. https://rets.fi/wp-content/uploads/2018/04/lahelle_raportti.pdf