Margit-verkoston vetoomus: Suomi entistä turvallisemmaksi kaikille
Marginaaliryhmien vaikuttamis- ja edunvalvontaverkosto Margit kävi 16.5.2024 eduskunnassa muistuttamassa kansanedustajia haavoittuvammassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien ihmisten tarpeesta turvaan ja turvallisuuteen.
Tilaisuudessa kansanedustajille jaettiin koko verkoston yhteinen vetoomus kaikille turvallisemman Suomen puolesta.
Suomi entistä turvallisemmaksi kaikille
Saatavilla olevat turvallisuuden eri osa-alueiden mittaristot ja kriteerit eivät ole yhteismitallisia ja eri väestöryhmien kokema turvattomuus ilmenee niissä eri tavoin. Eri väestöryhmillä voi olla eroja avun hakemisen valmiuksien ja avun saannin osalta esimerkiksi onnettomuustilanteissa tai rikoksen kohdatessa. Haavoittuviin ryhmiin kuuluvilla ihmisillä on saatavilla olevan tiedon perusteella useimmin tai vahvimmin yhteen tai useampaan edellä mainittuun turvallisuuden aspektiin liittyen heikompi tilanne kuin väestöllä keskimäärin.
Haavoittuvat ryhmät ja sisäinen turvallisuus
Haavoittuviksi arvioitujen ryhmien turvallisuudesta kertova tieto on sirpaleista, mikä tekee ryhmien vertailusta vaikeaa. Haavoittuvassa asemassa olevien turvallisuuden tutkiminen on tärkeää turvallisuuden parantamisen kannalta laajemminkin. Erityisesti tietyt turvallisuusongelmat, kuten väkivaltakokemukset, kasautuvat voimakkaasti. Tämä tarkoittaa sitä, että suurinta osaa väestöstä ne koskettavat hyvin harvoin, ja pieni osa väestöstä kärsii suurimman osan väkivallasta. Näin ollen tämän väestönosan tilanteen ymmärtäminen, ja siihen vaikuttaminen vaikuttaa kokonaisuuteen suhteellisesti tarkasteltuna hyvin paljon.
Eriarvoistumiseen ja syrjäytymiseen liittyvät ongelmat, kuten haavoittuva sosioekonominen asema sekä päihde- ja mielenterveysongelmat altistavat yksilön monille turvallisuusuhkille. Heikko sosioekonominen asema ja syrjäytyminen ovat suurimpia perinteisten turvallisuusuhkien, kuten rikollisuuden ja sen uhriksi joutumisen taustatekijöitä. (Sisäministeriö 2019 :Kansallinen riskiarvio 2018; SPEK Laurikainen, H ja Nikkanen, M). 2020).
Yhteiskunnan turvallisuuteen ja uusintarikollisuuteen vaikuttaa se, miten vangit saavat kuntoutusta vankila-aikana ja miten kuntoutusjatkumot toimivat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluihin, muihin julkisiin palveluihin ja järjestöjen palveluihin.
Ennaltaehkäisevään turvallisuustyöhön ja kokonaishyvinvoinnin edistämiseen on panostettava
Sisäisen turvallisuuden ja yhteiskunnan vakauden säilyttämisen kannalta on tärkeää tehdä ennaltaehkäisevää turvallisuustyötä ja vaikuttaa turvallisuuden juurisyihin.
Sisäministeriön selvityksessä haavoittuviin ryhmiin kuuluvien ihmisten turvallisuuden kokemuksista nousivat esiin toimeentuloon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden liittyvien ongelmien kytkös turvattomuuden / turvallisuuden kokemuksiin. Haavoittuvista ryhmistä syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt olivat tehdyssä selvityksessä se ryhmä, joka koki sekä oman että muiden ihmisten turvallisuuden huonoksi. Heidän kokemuksensa viranomaisista oli heikoin, ja kokemus turvallisuudesta matalin verrattuna muihin haavoittuviin ryhmiin. Vain puolet tästä ryhmästä oli kääntynyt viranomaisten puoleen ongelmia kohdatessaan.
Edellä mainitun ryhmän toiveissa oli, että olisi jonkinlaisia ”välikäsiä”, jotka toimisivat asiakkaan ja viranomaisten välissä ehkäisten putoamista palveluiden ja oikeuksien ulkopuolelle.
(Lähde:
Selvitys haavoittuviin ryhmiin kuuluvien turvallisuuden kokemuksista, Sisäministeriön julkaisuja 2021:21)
Turvallisuutta ei ole ilman ihmisten mahdollisuutta osallistua yhteiskuntaan, eikä ilman terveyttä ja hyvinvointia. Viranomaisten lisäksi järjestöt moninaisilla palveluillaan turvaavat ihmisten arkea.