Kriminaalihuollon tukisäätiön lausunto hallituksen esitykseen henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa sekä vankeuslain ja eräiden muiden seuraamusten täytäntöönpanosta annettujen lakien muuttamisesta

Asia: VN/14603/2019-OM-2

Yleiset kommentit esityksestä ja sen tavoitteista

Esitetyt säädösmuutokset tietosuojan osalta vastaamaan yleistä tietosuojalainsäädäntöä ovat
tarpeen ja tervetulleita, samoin täytäntöönpanoon liittyvien menettelysäädösten selkeyttäminen on
tarpeellista.

Lainsäädännön selkeyttämisen ja yhtenäistämisen kannalta on perusteltua, että rikosseuraamuksia
koskevissa laeissa ei säädetä erikseen samoja asioita, jotka hallintolaki jo kattaa.

Kriminaaliasiamiestoimintaan tulevissa asiakasyhteydenotoissa tulee kuitenkin toistuvasti esiin
tilanteita, joissa hallintolain säädöksiä ei ole noudatettu huolimatta nykyisessä vankeuslaissa olevista
viittauksista hallintolakiin.

Keskeinen ongelma on, että vankien saamia päätöksiä ei ole riittävästi perusteltu. Henkilökunta on
myös saattanut kehottaa vankia olemaan hakematta esimerkiksi poistumislupaa, koska ”sitä ei
kuitenkaan tulla myöntämään”. On myös monenlaisia muita tilanteita, joissa hallintolain säädökset
eivät ole toteutuneet: vanki ei ole saanut hakemukseensa päätöstä tai vangin kyselyihin ei ole
vastattu tai päätöksen/vastauksen saaminen on kestänyt kohtuuttoman kauan tai vanki ei ole saanut
ohjausta muutoksenhakuun. Vankia voidaan myös puhutella epäasiallisesti tai vangille ei perustella
vankilan sääntöjä tai käytäntöä ymmärrettävästi.

Pyrkimys saada käytäntöjä toimivimmiksi delegoimalla päätösvaltaa johtajalta alaspäin on
ymmärrettävä ja monin osin perusteltua – päätösvaltadelegointi edellyttää koulutusta päätösvallan
käytöstä ja hallintolain säädöksistä. Koulutusta tulee antaa laajasti yksiköiden henkilöstölle, ei vain
uusia tutkintoja suorittaville. Viittauspykälien poistaminen ”tarpeettomina” asian ollessa
hallintolaissa, ei valitettavasti varmista hallintolain noudattamista.

Päihdevalvonnan osalta selkeyttäminen ja yhdenmukaistaminen on tarpeellista. Myös kurinpitoa
koskevan sääntelyn selkeyttäminen on perusteltua.

Tietojen säilytyksen lyhentämisaikoja voidaan pitää perusteltuna. Myös suostumusten ja
sitoumusten selkeyttäminen on perusteltua, mutta tähän liittyy myös oikeusturvariskejä.

Kommentit keskeisistä ehdotuksista ja säännösehdotuksista

1. laki henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa

Esityksen mukaan nykyiset täytäntöönpanorekisteri, yhdyskuntaseuraamusrekisteri ja valvonta- ja
toimintarekisteri yhdistettäisiin rikosseuraamusrekisteriksi, joka jaoteltaisiin kolmeen tietojoukkoon.
Rekisteriin kuuluisivat myös tapaajien ja asioijien tiedot. Ehdotus on kannatettava.

Vankeusrangaistuksen ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon sekä tutkintavankeuden
toimeenpanon tehtäviin liittyvien rikosseuraamusrekisterin sisältämien henkilötietojen poistaminen
viiden vuoden jälkeen on perusteltua esityksessä kuvatuista syystä: Viittä vuotta vanhemmilla
tiedoilla ei voida katsoa olevan merkitystä, jos henkilö alkaa viiden vuoden tauon jälkeen suorittaa
uutta rangaistusta. Tuossa tilanteessa hänen rangaistusaikansa suunnitellaan ja seuraamus pannaan
täytäntöön käsillä olevan tilanteen mukaisesti. Myös tässä tietojen säilytysajan lyhentämisessä
perusteluna on tietojen tarpeellisuusvaatimus. Jos henkilöstä ei ole viiteen vuoteen tehty merkintöjä
turvallisuustietorekisteriin, rekisterissä olevat tiedot eivät henkilötietojen käsittelyn periaatteiden
mukaisesti voi olla enää tarpeellisia.

Kriminaaliasiamiestoimintaan tulleiden asiakasyhteydenottojen perusteella hyvinkin vanhoilla
tiedoilla on voinut olla merkitystä lupaharkinnassa, vaikka henkilön senhetkinen rangaistusaika olisi
sujunut melko hyvin. Erityisesti vanha ilmoitushistoria voi vaikuttaa kielteisesti vangin tilanteeseen,
vaikka ilmoituksista olisi pitkä aika ja ilmoitusten aihe ei olisi merkittävä. Ilmoitushistoria listataan
usein päätöksissä, mutta niistä ei välttämättä ilmene, ovatko ilmoitukset johtaneet johonkin tai
ovatko ne relevantteja päätettävän asian kannalta.

Esityksessä todetaan, että vankilassa asioijien kohdalla 10 §:n 2 momentissa tarkoitetut
rikosseuraamusrekisterissä olevat tiedot poistettaisiin vuoden kuluttua asiointiajankohdasta (28 §
Tietojen tarkistaminen ja poistaminen henkilörekistereistä) ja tiedot tarkastettaisiin kerran
vuodessa. Miten tämä suhteutuu niihin asioijiin, jotka käyvät usein vankilakäynneillä?

Henkilötietojen käsittely vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon ja tutkintavankeuden
toimeenpanon tehtävissä (8§) ehdotetaan otettavaksi säännös, jonka mukaan
rikosseuraamusrekisteri sisältäisi myös sellaisia tietoja tapahtumista tai henkilöistä, joiden voidaan
olosuhteiden taikka henkilön käyttäytymisen vuoksi perustellusti arvioida olevan laitosjärjestyksen ja
laitosturvallisuuden ylläpitämisen kannalta merkityksellisiä. Säännöstä on perusteltu siten, että kyse
olisi tiedoista, joita Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehet saavat havainnoidessaan
toimintaympäristöään toimivaltuuksiensa mukaisia tehtäviä suorittaessaan. Tiedot olisivat
väliaikaisia ja ne poistettaisiin viimeistään kahden kuukauden kuluttua niiden merkitsemisestä
rekisteriin.

On erittäin perusteltua, että tämäntyyppiset tiedot poistettaisiin nopeasti. Esityksestä ei
selviä, ketkä hoitaisivat ja miten tämän varsin mittavan poistamistehtävän.

Esityksen mukaan Rikosseuraamuslaitoksella olisi oikeus saada maksulaitokselta salassa pidettäviä
maksuliikennettä koskevia tietoja, kun se on välttämätöntä vankien ja tutkintavankien
maksukorttien hallinnoissa ja maksutapahtumien valvonnassa. Esityksestä ei selviä, milloin
maksukortin tietojen käsittely on ”välttämätöntä”.

2. hallintolain soveltaminen

Hallintolain ja oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain kanssa päällekkäisten säädösten
kumoaminen vankeuslaista on perusteltua ja teknisesti selkeyttävää, samoin viittaussäännöksen
lisääminen vankeuslakiin. Asiakkaiden oikeusturvan toteutumiseksi tarvitaan täydennyskoulutusta
lakia soveltaville virkamiehille jo ennen lain voimaantuloa. Monesti laki on jo tullut voimaan ennen
kuin Rikosseuraamuslaitoksen keskushallinto ryhtyy valmistelemaan koulutusta ja ohjeistusta
yksiköille.

3. yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon aloittaminen

Esitykset ovat kannatettavia.

4. sakon maksaminen vankilassa

Esitys muuta rangaistusta vankilassa suorittavan sakon maksuaikataulun lyhentämisestä
samanpituiseksi kuin pelkkää sakon muuntorangaistusta suorittamaan tulevilla lisäisi
yhdenvertaisuutta ja yksinkertaistaisi menettelyä. Samalla kuitenkin monien vankien
sakonmaksamismahdollisuudet heikkenisivät huomattavasti, kun maksuaikataulu lyhenisi kahdesta
kuukaudesta viiteen arkipäivään.

Sakon lykkäystä koskevat asioiden keskittäminen Rikosseuraamuslaitoksen toimivaltaan olisi hyvä
uudistus.

Haluamme nostaa esiin tässä yhteydessä mahdollisuuden selvittää jo ennen vankilaan tuloa
sakotetun suostumuksella muuntorangaistuksen suorittamista päihdehoitolaitoksessa. Jos
selvittäminen voitaisiin aloittaa jo ennen vankilaan tuloa, voisi lyhyemmänkin muuntorangaistuksen
aikana olla mahdollisuus päihdelaitoshoitoon. Täytäntöönpanoasioiden ollessa
Rikosseuraamuslaitoksella, tämä olisi aiempaa helpompaa toteuttaa.

Laki sakon täytäntöönpanosta on mahdollistanut sakon muuntorangaistukseen tuomitulle kuuden
kuukauden maksuajan kesäkuusta 2018 lähtien. Oikeusrekisterikeskus myöntää kuitenkin
maksuaikaa vain 1-3 kuukautta, mikäli summa maksettaisiin kerralla. Pidemmän maksusuunnitelman
kohdalla edellytetään kuukausittaisia osasuorituksia. Onko esitystä laadittaessa tarkasteltu sitä, mitä
vaikutuksia osamaksun mahdollistamisella on ollut muuntorangaistusten täytäntöönpanolle?

5. rangaistusajan suunnittelu

Erillisestä vapauttamissuunnitelmasta luopuminen vähentäisi byrokratiaa ja suunnitelmien määrää
ja on siksi kannatettavaa. Ehdotetut täsmennykset suunnitelman sisältöön ovat perusteltuja.
Perhesuhteiden huomioiminen rangaistusajan suunnitelmassa poistumislupia laajemmin on tärkeä
muutos, mikä toivottavasti lisää myös vanhemmuuden tukemiseen/perhesuhteisiin liittyviä
tavoitteita suunnitelmissa. Erityisesti lapsiperheiden kohdalla voi esiin nousta myös perheen
tarvitsema tuki (esim. sosiaalihuoltolain mukainen kotipalvelu), joko vankeusaikana tai osana vangin
vapautumisen valmistelua.

Voimassa olevan vankeuslain mukaan rangaistusajan suunnitelmaa täydennetään
vapauttamissuunnitelmalla hyvissä ajoin ennen todennäköistä vapauttamista. Ehdotuksessa
lähdetään siitä, että vapauttamisvaiheen valmistelu tehtäisiin osana suunnitelman täsmentämistä
eikä siinä ole määritelty mitään aikaa vapauttamissuunnittelun aloittamiselle.

Olisiko kuitenkin syytä määritellä tarkempaa aikaa (kuin hyvissä ajoin), jotta tukitoimenpiteiden järjestäminen aloitettaisiin
riittävän aikaisessa vaiheessa ennen vapautumista? Edelleen vapautuu vankeja kokonaan ilman
tukitoimenpiteitä tai vaillinaisin tukitoimin.

Suunnitelmaa laadittaessa otettaisiin jatkossa huomioon myös rikoksen laatu ja rikoksen uusimiseen
vaikuttavat seikat. Rikoksen uusimisriskin painottaminen kytkeytyy uusintariskin arviointiin.
Esityksessä ei avata, miten arviointia tehdään ja miten arviointi vaikuttaa suunnitelman sisältöön.
Esityksessä puhutaan rangaistusajan suunnitelman laatimisesta, muuttamisesta ja täsmentämisestä.

Suunnitelmaa voitaisiin muuttaa esim. vangin olosuhteiden muuttuessa. Tehtävää on tähän saakka
hoitanut arviointikeskus. Esityksestä ei selviä, olisiko näin jatkossakin.

Suunnitelman täsmentämisestä, joka tarkoittaisi tietoja suunnitelman toteuttamisesta, päättäisivät vankilan
johtaja, toiminnoista vastaava virkamies tai ohjeistuksen ja valvonnan esimiestehtävässä toimiva
virkamies – käytännössä siis rikosseuraamusesimiehet. Vankeusasetuksen mukaan suunnitelma on
otettava tarkasteltavaksi vähintään kolme kertaa vuodessa ja tätä ovat tehneet monet muutkin
työntekijät kuin edellä mainitut rikosseuraamusesimiehet. Herää kysymys, mikä on tarkastelun
suhde täsmentämiseen?

6. kurinpito ja velvollisuuksien rikkominen

Menettelytapojen selkeyttäminen ja yhdenmukaistaminen on perusteltua.

7. päihteettömyyden valvonta

Menettelytapojen selkeyttäminen ja yhdenmukaistaminen on perusteltua.

Mahdollisuus ottaa verinäyte päihteettömyysvalvonnan turvaamiseksi mm. tilanteissa, joissa vanki ei
pysty antamaan virtsanäytettä, on tervetullut. Kriminaaliasiamiestoimintaan on tullut vangeilta
paljon palautetta tilanteista, joissa vanki on saanut positiivisen testituloksen, kun virtsanäytettä ei ole
pystytty antamaan.

Tämä voi johtua paitsi sairaudesta, myös hankaloittavista olosuhteista (valvonta
lasin takana, alastomuus, kylpytakin puuttuminen). Naisvankien kohdalla voi olla kyse myös
esimerkiksi seksuaalisen väkivallan kokemuksista. Osa vangeista on nimenomaan toivonut
mahdollisuutta verikokeeseen oman oikeusturvansa vuoksi. Naisvankien kohdalla on käytetty myös
sylkitestiä edellä mainituista syistä johtuen.

8. voimakeinojen käyttö

Yhtenäistäminen vastaamaan poliisilain/muiden viranomaisten käytäntöjä varmasti perusteltua.

9. valvotun koevapauden edellytysten selvittäminen

Esityksessä ehdotetaan poistettavaksi vankeuslaista vangin omasta hakemuksesta tapahtuva
koevapauden edellytysten selvittäminen, koska asian vireille tulo tapahtuisi hallintolain 4 luvun
mukaisesti. Vangit eivät ole kovin tietoisia hakumahdollisuudesta nytkään ja mikäli asia poistuu
vankeuslaista, vaarana on, että tietoisuus mahdollisuudesta vähenee edelleen.
Milloin koevapauden edellytyksiä aletaan selvittää vankilassa?

Lakiin ehdotetaan sanamuotoa hyvissä ajoin ennen mahdollista koevapauteen sijoittamista. Tässä tulisi määritellä tarkempi aika,
joka tuomion salliessa olisi ennen kuuden kuukauden mahdollista koevapautta.

Kriminaaliasiamiestoimintaan tulleiden yhteydenottojen perusteella vaikuttaa siltä, että edellytyksiä
aletaan selvittää usein vasta joitakin kuukausia ennen vapauttamista, jolloin toteutunut
koevapausaika jää pakostakin melko lyhyeksi. Vangeille on usein myös epäselvää, kenen tehtävä on selvittää edellytyksiä.

Pidämme tärkeänä, että koevapauden edellytyksiä selvitettäessä keskusteltaisiin vangin kanssa
samassa asunnossa asuvien suostumuksen selvittämisestä. Näin voitaisiin varmistua, ettei
koevapauden valmistelun yhteydessä tulisi yllätyksenä, että lapsille on kerrottava asiasta. Joissakin
tapauksissa koevapaus on estynyt siitä syystä, ettei lapsille haluta kertoa. Jos asia tulee vangille ja
perheelle selväksi varhaisessa vaiheessa, vanki ehtii miettiä ratkaisua ja lapsikin saa käsitellä asiaa
rauhassa.

Esityksessä todetaan, että ”käytännössä on osoittautunut epäselväksi, voidaanko valvotun
koevapauden edellytysten selvittäminen aloittaa jo ennen tuomitun tuloa vankilaan. Lain
sanamuodon mukaan edellytysten selvittäminen tehdään vankilassa.”

Asiaan ei kuitenkaan esitetä muutosta. Sen sijaan todetaan, että oikeusministeriössä on käynnissä seuraamusjärjestelmän
laajempi kokonaistarkastelu, jonka yhteydessä asiaa tarkasteltaneen. Näin toivottavasti tapahtuu,
koska erityisesti lyhyissä tuomioissa koevapauden edellytysten selvittäminen olisi perusteltua
aloittaa ennen vankilaan tuloa, jotta henkilöllä olisi paremmat mahdollisuudet päästä koevapauteen.

Esityksessä ehdotetaan vangin suostumusten vähentämistä. Yhdellä suostumuksella valvottuun
koevapauteen sijoittamisesta hoidettaisiin suostumukset valvontaan, lääkehoitoon, yhteydenpitoon,
asunnon ulkopuolella liikkumisen ehtoihin sekä päihteettömyyteen ja sen valvontaan.

Mikäli yhteen suostumukseen mennään, on asiat syytä käydä huolellisesti läpi koevapauteen lähtevän kanssa,
kuten esityksessä onkin todettu, koska suostumus sisältää useita erillisiä asioita. Esimerkiksi
seksuaalirikoksesta tuomitun lääkehoidon asettaminen koevapauden ehdoksi on
itsemääräämisoikeuteen puuttuva asia, jota on vangin ja mahdollisesti perheen voitava punnita. Alaikäisten kuuleminen yhdessä lastensuojelun kanssa jätettiin valvottua koevapautta koskevassa laissa väljemmäksi kuin valvontarangaistuksessa.

Ehdotettua muutosta puoltaa se, että lastensuojelussa on asiantuntemus alaikäisten kohtaamisista ja kuulemisista. Lastensuojelun resurssit kunnissa ovat kuitenkin niukat ja valvotussa koevapaudessa olevia on huomattavasti enemmän kuin valvontarangaistusta suorittavia. Tähänkin mennessä on ollut vaikeuksia saada lastensuojelun työntekijöitä kuulemisiin. Onko asiassa oltu yhteydessä STM:ään ja Kuntaliittoon,
jotta mahdolliseen lakimuutokseen pystyttäisiin varautumaan kunnissa?

Esityksessä ehdotetaan poistettavaksi vankeuslaissa oleva säädös, jonka mukaan rangaistusajan
suunnitelmaan on liitettävä tiedot valvottuun koevapauteen sijoitetun taloudellisesta
toimeentulosta koevapauden aikana. Säädöstä pidetään tarpeettomana, koska koevapauteen
sijoitettu on yhteiskunnan yleisen sosiaaliturvan piirissä.

Pidämme kuitenkin tarpeellisena, että koevapauden rangaistusajan suunnitelmaan edelleen kirjattaisiin valvottua koevapautta suorittavan
toimeentulo, koska tietoomme on tullut koevapaudessa olevia vailla mitään toimeentuloa tai edes
tietoa siitä, mistä toimeentuloturvaa voisi saada.

Muutoksenhakuoikeus kaikkiin valvottua koevapautta koskeviin päätöksiin on selkeää ja järkevää.
Miten toimitaan tilanteessa, jossa vanki siirtyy toiseen laitokseen kesken koevapauden valmistelun,
ja valmistelu siirtyy toiseen laitokseen? Valmistelu voi olla pitkällä, mutta vanki siirretään esimerkiksi
oman turvallisuutensa vuoksi toiseen laitokseen (koevapauden edellytykset ovat edelleen olemassa).
Jos asiasta ei tehdä päätöstä vaan valmistelu aloitetaan uudelleen ja toisessa laitoksessa näkemys
koevapauden sisällöstä ja toteuttamisvaihtoehdoista on erilainen, vangilla ei ole
muutoksenhakuoikeutta.

10. päätösvalta

Kun päätösvaltaa ollaan delegoimassa eteenpäin apulaisjohtajalta esim. virka-ajan ulkopuolella,
säädösten on oltava hyvin selkeitä.

11. muutoksenhaku

Valvotun koevapauden osalta muutoksenhaku-uudistus/selkeyttäminen on tarpeen.
Muutoksenhakuun liittyen on delegointivaltuuksissa tärkeä varmistaa riittävällä koulutuksella
hallintolain noudattaminen.

12. muut muutosehdotukset

Esityksen mukaan vanki voitaisiin siirtää välittömästi väliaikaisesti avovankilasta suljettuun vankilaan
mm. siksi ajaksi, kun päihdevalvonnan näytteen tuloksen tutkiminen tai varmistaminen vaatii
(vankeuslaki 6 luku). Monissa avovankiloissa ei ole tiloja, joissa voitaisiin huolehtia henkilön
riittävästä valvonnasta ja tarkkailusta. Suljetussa vankilassa vanki yleensä viettää näytteen
varmistamisen ajan matkasellissä ja tämä aika saattaa olla varsin pitkäkin.

Oikeusturvan ja kuntoutuksen kannalta olisi parempi ratkaisu, jos vanki olisi mahdollista sijoittaa useammin
avovankilassa olevaan yksikköön, jossa olisi mahdollisuus päihdekeskusteluihin. Tämä koskee
erityisesti poistumisluvilta tai muulla perusteella vankilan ulkopuolelta palaavia.

Lausunnonantajan kommentit esityksen perustuslainmukaisuudesta

–

Lausunnonantajan muut kommentit

Vankeuslain osalta matkakustannuksia koskevan sääntelyn selkeyttäminen ja päätösvallan siirto on
perusteltua.

Euroopan neuvosto on laatinut suositukset koskien lapsia, joiden vanhempi on vangittu
(Recommendation CM/Rec(2018)5 of the Committee of Ministers to member States concerning
children with imprisoned parents).

Suosituksissa kehotetaan pitämään ajantasaista tilastoa vankien
lasten määristä:

13. At admission, the prison administration should record the number of children a prisoner has,
their ages, and their current primary caregiver, and shall endeavour to keep this information up-todate.
52. The lack of available data, in particular statistical data, has been a source of difficulty in raising
awareness of the needs of this group of children, and it is therefore key that both data collected by
the prisons under rule 13 above and that collected by child welfare and other agencies be made
public. There are significant issues concerning the manner in which data are collected, and it is
important that this does not add to further stigmatisation.

Ehdotamme, että tämän lakiesityksen yhteydessä säädettäisiin tiedon keräämisestä
rikosseuraamusta suorittavan alaikäisestä lapsesta. Huollettavista lapsista haetaan jo tällä hetkellä
tietoja arviointivaiheessa väestörekisteristä (lasten lukumäärä ja syntymävuodet), mutta näitä
tietoja ei päivitetä eikä tietoja voi tilastoida. Tieto vankien lasten määrästä palvelisi paitsi
tilastointitarvetta ja lasten tuen tarpeen selvittämistä myös seuraamuksen suorittamista.

4.9.2020
Sanna Sunikka
Toimitusjohtaja
Kriminaalihuollon tukisäätiö