25.9.2020
Lausuntopyynnön diaarinumro: VN/8871/2019

Kriminaalihuollon tukisäätiön lausunto koskien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämistä ja maakuntien perustamista koskevaa uudistusta

Kysymyksiä uudistuksen tavoitteista

1. Voidaanko esityksellä kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta? Jos ei, niin miten ehdotusta tulisi siltä osin muuttaa?

Lakiuudistuksessa esitetty painotus ennaltaehkäisyyn ja perustason sosiaali- ja terveyspalveluihin mahdollistaa nykyistä paremmin palvelujen kustannustehokkuuden. Sosiaalihuollon ja -palvelujen vahvan roolin turvaaminen terveyspalvelujen rinnalla on esisijaisen tärkeää sote-maakuntauudistuksen onnistumiseksi. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon sekä sosiaalihuollon ja terveydenhoidon välisen integraation vahvistaminen on yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmasta välttämätöntä.

Järjestöjen tuottamat palvelut lisäävät merkittävästi sote-palveluiden yhdenvertaisuutta niin maantieteellisesti kuin erityisryhmienkin osalta. Järjestöt tuottavat räätälöityjä palveluja erityisryhmille. Lisäksi järjestöt tuottavat merkittävästi palveluja ryhmille, joiden palvelujen tarve jää kokonaan julkisen kentän palvelujen ulottumattomiin.

Monet järjestöjen tuottamat palvelut ja toiminnot täydentävät julkisen sektorin palveluita, mutta tällä hetkellä julkinen sektori ei pääsääntöisesti ohjaa asiakkaita järjestöjen palveluihin. Sote- maakuntien palvelukokonaisuuksissa ja erityisesti palveluohjauksessa tulee huomioida nykyistä paremmin järjestöjen tuottamat palvelut, ja järjestöjen muu toiminta kuten vertaistuki ja ohjaus. Ennen muuta sote-maakunnan erityisryhmien palveluohjauksessa, kuten ohjauksessa matalan kynnyksen palvelujen piiriin tai elintapaohjauksessa on järjestöjen osaamisen käyttöönotto ensisijaisen tärkeää. Tämä palveluohjaus on sekä kustannustehokasta, että toiminnan saatavuuden näkökulmasta tehokasta ja asiakasystävällistä. Järjestöjen joustavat toimintakäytännöt sekä muut räätälöidyt palvelut ovat käyttöönotettavissa sekä  ongelmien ennaltaehkäisyn, että erilaisten elämän haasteiden selvittämisen näkökulmasta.

Peruspalveluiden painottaminen ja vahvistaminen hyödyntää ennen kaikkea heikoimmassa asemassa olevien, paljon palveluja tarvitsevien, ja usein nykyjärjestelmässä kokonaan palvelujen ulkopuolelle jäävien väestöryhmien, kuten rikosseuraamusasiakkaat ja heidän läheisensä palvelujen saatavuutta.

Lakiesityksen toimenpide-esitykset kaventavat hyvin todennäköisesti väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä  mahdollistavat nykyistä paremmin palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden. Sote-palvelujen tuottaminen suuremmissa kokonaisuuksissa, sote-maakunnissa, mahdollistaa tiettyjen erityisryhmien kuten rikosseuraamusasiakkaiden palveluketjujen toimivuuden nykyistä paremmin erityisesti nivelvaiheissa kuten esim. vapautuvien vankien siirtyessä rikosseuraamusasiakkuudesta sote-maakunnan asiakkuuteen ja päin vastoin. Näissä nivelvaiheissa tulee hyödyntää jo aiemman sote-/maakuntavalmistelun suunnittelussa rakennettuja yhteistyömalleja esim. päihde- ja mielenterveyskuntoutusten, työllistymisen ja työkyvyttömyyden arvioinnin osalta ja ottaa ne käyttöön kaikissa sote-maakunnissa.

Vapautuvat vangit ovat Suomessa suurin yksittäinen asunnottomien ryhmä. Sote-maakuntauudistuksessa esimerkiksi rikosseuraamusasiakkaiden asuminen ja asumisentuki erkaantuvat väistämättä toisistaan julkisen asuntokannan jäädessä kuntien hallintaan ja asumisen tuen siirtyessä sote-maakuntien vastuulle. Näin ollen sote-maakunta uudistuksessa on erityisen tärkeää, että rikosseuraamuslaitoksen, vankiterveydenhuollon, sote-maakuntien, kuntien sekä järjestöjen toiminnalliset yhdyspinnat saadaan mahdollisimman toimiviksi vapautuvien vankien asunnottomuuden vähentämisen ja asumisentuen turvaamiseksi.

Sote-maakuntien ja tulee esityksen mukaan tukea järjestöjä mahdollisuuksien mukaan ja myös peruskunnan tulee tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa. Olisi ollut toivottavaa, että tuki ja yhteistyövelvoitteet olisivat olleet vahvempia ja velvoittavampia niin sote-maakunnille kuin peruskunnillekin. Lisäksi järjestöjen rahoitus jää esityksessä epämääräiseen asemaan. Järjestöjen rahoituksen turvaaminen on ehdottoman tärkeää sekä toimivan yhteistyön edellytys.

3. Toteutuuko demokratia esityksessä riittävällä tavalla? Jos ei, miten esityksen kansanvaltaisuutta voisi vahvistaa?

Lakiuudiskokonaisuuden mukaan sen enempää maakunnalla kuin kunnalla ei ole velvollisuutta perustaa järjestöneuvottelukuntaa tai muuta virallisen järjestöyhteistyön muotoa. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta järjestöillä on tulevissa sote-maakunnissa tärkeä rooli palveluiden tuottajina sillä järjestöt toimivat joiltain osin ainoana palvelun tuottajana tietyille erityisryhmille. Järjestöt myös täydentävät merkittäviltä osin julkisen sektorin palvelutuotantoa. Näin ollen järjestöjen vaikuttamismahdollisuudet tulee turvata sote-maakunnissa. Maakunnallinen järjestöneuvottelukunta olisi tähän oiva työkalu.

Demokratia näkökulmasta järjestöjen rooli on kaksiulotteinen. Järjestöt toimivat paitsi palveluntuottajina mutta toisaalta järjestöjen kautta jaetaan tietoa, annetaan neuvontaa, tehdään vapaaehtoistyötä jne. Järjestöt siis myös tukevat syrjäytymisriskissä olevan väestön osallisuutta, kokemusasiantuntijuuden ja asiakastyön kautta. Näin ollen järjestöt tuovat heikommassa asemassa olevien ihmisten ääntä kuuluvaksi ja päättäjien tietoisuuteen eri yhteyksissä.

On tärkeää, että rikosseuraamusasiakkailla on tulevaisuudessa mahdollisuus saada yhdenvertaisesti tietoa maakuntauudistuksesta, maakuntavaalien ehdokasasettelusta ja käyttää äänioikeuttaan myös maakuntavaaleissa.

43. Uudistus tulisi ehdotuksen mukaan voimaan vuoden 2023 alusta. Onko uudistus toteutettavissa uudistuksessa ehdotetussa aikataulussa?

Kyllä

Perustelu: Toteutuessaan soteuudistuksen suuremmat palvelukokonaisuudet varmistavat nykyistä paremmin rikosseuraamusasiakkaiden yhdenvertaisen ja joustavamman palvelujen saatavuuden nivelvaiheessa kuten esim. vankilasta vapautuessa.