Rikoksesta rangaistujen velkojen selvittelyssä on luovuus käytössä
Rikosseuraamukseen tuomittujen, erityisesti vankien velkaantuneisuus on käytännön asiakastyön tasolla arkipäivää. Aihetta on kuitenkin tutkittu melko vähän. Pirjo Näkin 2006 julkaistun tutkimuksen päätulos oli, se että velkaantuneet vangit vapautuvat joko sosiaaliturvariippuvuuteen, tekevät työtä harmaan talouden piirissä tai yrittävät hoitaa velkojaan uusia rikoksia tekemällä.
Tietoa siitä, miten rikoksesta rangaistuja yritetään auttaa selviämään veloistaan, ei kuitenkaan löydy tutkimuksista. Kyselemällä Rikosseuraamuslaitoksessa käytännön työtä tekeviltä paljastui niin tarpeita kuin luovia ratkaisuja.
Rikoksesta rangaistujen talousvaikeudet näkyvät niin vankiloissa kuin yhdyskuntaseuraamustoimistoissa, joista jälkimmäisissä asioivat niin valvontaan vapautuneet kuin jotakin yhdyskuntaseuraamusta suorittavat. YKS-toimistoissa velka-asiat ovat monesti arkipäivää. Joku kuvasi niitä jopa keskeisimmäksi työskentelyn kohteeksi asiakkaiden tukemisessa arjen hallintaan.
Rikosseuraamuslaitoksen kovissa säästöpaineissa kamppailevien vankiloiden työntekijöiden on kuitenkin vaikea löytää aikaa velka-asioiden selvittelyyn, kun vanki saattaa olla vapautumassa asunnottomana, tai tarvitsisi vaikkapa päihdekuntoutusta. Arjen kiireissä ei myöskään ole helppoa lähteä etsimään lisätietoa asioista, jotka eivät ole perustyön ytimessä.
Takuu-Säätiöllä on useita oppaita ja esitteitä avuksi velkojen selvittelyyn, samoin Rikosseuraamuslaitoksella on omat ohjeistukset ja lomakkeet niin vangeille kuin työntekijöille. Näitä monessa paikkaa käytettiinkin. Ohjeiden lukeminen ei välttämättä riitä tilanteissa, joissa asiakkaalla on yhteisvastuullisia korvauksia tai monimutkaisia ulosottokuvioita. Osa henkilökunnasta oli saanut velkoihin liittyvää koulutusta.
Rikoksesta rangaistut tarvitsisivat paljon perustietoa alkaen siitä, miten saa selvitettyä velkojensa määrän ja mitä sillä tiedolla tehtäisiin. Motivaatioon voi vaikuttaa myös se, että vankeusaikana mahdollisuudet hoitaa asiaa ovat rajalliset.
Talous- ja velka-asioita saatetaan käsitellä myös eri oppilaitosten vankiloissa järjestämässä kuntouttavassa ja valmentavassa koulutuksessa. Tästä saattaa syntyä kimmoke hakeutua vankilan sosiaalityöntekijälle keskustelemaan asiasta. Osa kannustaa vankitovereitaankin samaan.
Vankilassa velkakysymykset nousevat monen kohdalla pöydälle rangaistusajan suunnitelman kautta, jonne asian selvittely on kirjattu tavoitteeksi. Jossain laitoksessa velat otetaan keskusteluun vapauttamissuunnitelmaa laatiessa, koevapautta valmistellessa tai vangin hakiessa siviilityölupaa.
Osa työntekijöistä kaipasi lisää työvälineitä, toiset taas olivat hyvinkin perehtyneet velkakysymyksiin tai saaneet koulutusta niihin liittyen. Valitettavasti vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että vain kaksi kunnallista velkaneuvojaa jalkautuu vankiloihin jakamaan tietoa.
Avolaitoksissa tilanne on suljettuja helpompi, sillä vanki saattaa saada palkkaa, josta hän pystyy tekemään vapaaehtoisia lyhennyksiä tai josta suoraan ulosmitataan velkoja. Lisäksi hänen on helpompaa päästä tarvittaessa itse selvittämään asioita.
Turha lisävelkaantuminen pois
Monella vangilla on ajoneuvovakuutuksia tai -veroja sellaisista autoista, jotka on jo (kenties moneen kertaan) luovutettu eteenpäin tai romutettu, mutta ovat rekisterissä vielä vanhan omistajansa nimissä. Näin kertyy runsaasti turhaa velkaa, vaikka asia saattaa olla hoidettavissa vaikkapa Trafin käytöstäpoistolomakkeella. Yhdessä avovankilassa ohjaaja käy vankien kanssa katsastuskonttorilla selvittämässä ajoneuvoasioita.
Turhaa velkaantumista syntyy monelle vankivanhemmalle myös elatusmaksuista, joita hän ei pysty vankeusaikana maksamaan. Kaikilla vangeilla ei ole tietoa siitä, että toisen vanhemman suostumuksella vankeusajalle voi tehdä elatusmaksuista nollasopimuksen – tai että elatusmaksurästeistä voi hakea Kelasta takautuvasti vapautusta korkeintaan 12 kuukauden ajalta. Vankilassaolo ei riitä syyksi myöntää vapautusta vuotta pidemmältä jaksolta.
Lisävelkaantumisen katkaiseminen ei ole merkityksetön asia, vaikka velallisella olisikin “piikki auki ulosottoon” jo isolla summalla. Kuulinpa eräästä vangista, jonka kohdalla autovakuutusvelkojen katkaiseminen auttoi velkajärjestelyyn pääsyssä.
Hyvät toimintamallit kiertoon
YKS-toimiston asiakkaat toimivat siviiliympäristössä, mikä mahdollistaa erilaisen ajankäytön, tiedonhankinnan ja asiakkaan oman asioimisen eri paikoissa. YKS-toimistojen vastauksista syntyi kaikkein laajin työkalupakki. Joissakin YKS-toimistoissa pystyttiin myös panostamaan yleiseen taloudenhallintaan, eli esimerkiksi käymään asiakkaan kanssa laskuja läpi tai laatimaan maksusuunnitelmia.
Velkaneuvontaan hakeutuneita voitiin tarvittaessa avustaa pyydettyjen lomakkeiden täyttämisessä tai laatia käräjäoikeudelle puoltolausunto velkajärjestelyhakemusta varten.
Velkaselvittelyn käytännöt Rikosseuraamuslaitoksen toimipaikoissa vaihtelevat. Vaikkei varsinaista yhtenäistä työtapaa vaikuta muodostuneen, hyviä käytäntöjä löytyi silti useita. Eräästä YKS-toimistosta huomautettiinkin, että lähtökohta velkojen selvittelylle voi olla ennaltaehkäisevä, kartoittava tai korjaava, jolloin toimintamalli ja työkalut riippuvat tilanteesta.
Koska hyviä toimintamalleja löytyy, niitä kannattaisi varmasti jakaa eteenpäin.