Siviiliin katkerana ja vihaisena?
Näen viikoittain eri medioissa artikkeleita ym. uutisjuttuja, kuinka vankeinhoito on nykyään kuntouttavampaa. Olen myös vuosikaudet seurannut keskustelua siitä, kuinka vangit vapautuvat vailla asuntoa.
Suoritan tuomiotani Riihimäen vankilassa. Tämä on yksi Suomen kahdesta korkean turvaluokituksen vankiloista. Korkean turva-luokituksen vuoksi täältä ei pitäisi yhdenkään vangin vapautua, vaan vapautumisen tulisi tapahtua asteittain avoimista olosuhteista.
Näen kuitenkin viikoittain vankeja, jotka vapautuvat täältä. Kyse ei ole erittäin vaarallisista vangeista, jotka vaarallisuutensa vuoksi joutuvat vapautumaan täältä. Kyse on ihan normaaleista vangeista, jotka eivät ole päässeet eteenpäin avoimempiin olosuhteisiin.
Täältä ei helposti pääse poistumisluvalle, koska tämä on korkean turvaluokituksen vankila. Se tekee siviiliasioiden hoitamisen mahdottomaksi ennen vapautumista.
Lisäksi arviointikeskus ei helpolla päästä vankeja täältä eteenpäin avoimempiin olosuhteisiin, vedoten siihen, että vanki ei ole käynyt poistumisluvalla. Näin ollen rangaistusajan suunnitelma ei etene suurimmalla osalla täällä olevista vangeista.
Yksikin kaveri oli suorittamassa lyhyttä rangaistusta. Kun rangaistus alkoi lähestyä loppuaan, hän päätti kokeilla, saisiko hän asunnon Kritsin kautta. Kritsistä varattiin hänelle aika asuntohaastattelua varten. Haastattelu olisi ollut noin kuukausi ennen kaverin vapautumista.
Kaveri laittoi poistumislupahakemuksen, jotta hän pääsisi vaikka vartijoiden saattamana Kritsille asuntohaastatteluun. Vankilan päihdetyöntekijä auttoi kaveria asian hoitamisessa. Päihdetyöntekijä selvitti, että Kritsistä ei sillä kertaa päästy vankilaan haastattelua varten. Päihdetyöntekijä ehdotti, että hän voisi lähteä mukaan, jos se helpottaisi poistumisluvan järjestelyä.
Asiaa hoitava rikosseuraamusesimies esitti, että poistumislupaa ei myönnetä. Yhtenä syynä kielteiseen esitykseen oli, että “Krits-haastattelut tulisi pystyä järjestämään muilla keinoilla”.
Kaverille ei näin ollen myönnetty poistumislupaa ja hän vapautui täältä Riihimäen vankilasta ilman asuntoa. Olin huolissani hänen kohtalostaan, mutta olen myöhemmin saanut kuulla, että hän sai Kritsin kautta asunnon siviiliin päästyään ja että hänellä menee hyvin.
Mutta kuinka monta on, kenellä ei mene yhtä hyvin? Joilla ei ole minkäänlaista tukiverkkoa, jonka avulla pääsisi elämäänsä taas kiinni.
Olen kovasti miettinyt, mitä tällä politiikalla haetaan. Olen miettinyt, että saavatko vankilat lisättyä turvallisuuteen tarkoitettua määrärahaa, kun me vangit olemme niin vaarallisia, ettei meitä voi edes päästää hoitamaan asuntoasioita ennen vapautumista?
Saako tällä menetelmällä mahdollisesti vastattua heidän huutoonsa, jotka vaativat tiukennettua vankeinhoitoa? Saako tällä politiikalla vähennettyä uusintarikollisuutta?
Uskallan väittää, että tiukennetulla vankeinhoitopolitiikalla ei saa vähennettyä uusintarikollisuutta. Uskallan väittää, että koska monet poistumislupa- ja avolaitoskelpoiset vangit pidetään turhaan korkean turvaluokituksen vankiloissa, yhteiskuntaan palaa valmiiksi vankeja vailla minkäänlaisia mahdollisuuksia integroitua yhteiskuntaan.
Olen nähnyt vuosi vuodelta, kuinka asiat tiukentuvat vankiloissa. Eli kuntouttavampaan suuntaan ei vankiloissa mennä – ei ainakaan korkean turvaluokituksen vankiloissa, jossa rationaalisesti ajatellen tulisi olla eniten tarvetta kuntouttavaan työhön. Täällähän me ns. pahimmat ja yhteiskuntakelvottomimmat olemme.
Vankiloiden ja erityisesti arviointikeskusten, jotka sijoittavat vankeja, tulisi kantaa vastuunsa yhteiskuntaa kohtaan noudattamalla meille vangeille laadittuja rangaistusajan suunnitelmia.
Arviointikeskusten tulisi mahdollisemman nopeasti siirtää vankeja eteenpäin avoimempiin olosuhteisiin tuomion edetessä.
Vankiloiden tulisi antaa meille vangeille mahdollisuus palata yhteiskuntaan vähintään perustarpeet tyydytettynä, eli olla mukana tukemassa, jotta vapautuisimme täältä asunnon kanssa, eikä suoraan kadulle.
Vankeuden täytäntöönpanon tavoite ei toteudu, mikäli me vangit vapaudumme vankiloista katkerina ja vihaisina.
Kauniita kevätpäiviä toivotellen
Janne