Tekniikan ihmelapsi
Olen menossa lomille ja tilasin itselleni tabletin. Olen 10 vuoden aikana kerran käyttänyt tablettia, joten olen aika pihalla sen käytöstä.
Ulkoilussa kerroin vankitoverilleni, että minun täytyy käydä ostamassa mokkula siihen tablettiin. Kaverilla oli hauskaa. Kävi ilmi, ettei tabletteihin mitään mokkulaa tarvitse.
No, hyvä että asia kävi ilmi täällä muurien sisällä. Olisi ollut aika noloa mennä johonkin liikkeeseen ja pyytää saada ostaa mokkula tablettiin. Olisin saanut osakseni muutaman oudon katseen.
Ei sitä oikein tajua, täällä muurien sisällä, kuinka paljon tekniikka on kehittynyt ja muuttunut vuosikymmennessä. Täällähän soitetaan edelleen vanhanaikaisista korttipuhelimista ja päivitetään uutiset teksti-tv:stä.
Esimerkkinä otettakoon, että facebookia ei ollut silloin kun olin siviilissä. Tuskinpa tänä päivänä löytyy yhtäkään yritystä, joka ei markkinoisi itseään facebookin avulla. Puhumattakaan twitterista, instagramista sun muista some-apuvälineistä.
Ystäväni Ruotsista, joka keikkailee paljon, yritti avata twitter- ja instagram-käsitettä minulle. Hän kertoi, että hänellä on 30.000 seuraajaa, tai mitä lie. Lisäksi heidän youtube-videoitaan on katsottu kymmeniä miljoonia kertoja.
Ymmärsin kyllä pääpiirteittäin hänen kertomansa asiat, mutta minun on täältä käsin mahdotonta täysin käsittää, kuinka suurta hänen kertomansa on.
Naureskelin itsekseni sellissä, kun näin mainoksen 3d-telkkareista. Muistan skidinä kun jonkun lehden kylkiäisenä tuli sellaiset kälyset pahviset lasit, joiden toinen linssi oli punainen ja toinen vihreä. Se on minun kokemukseni 3d-katsomisesta.
Ensi vuonna pitäisi tulla täydennyksiä vankeuslakiin. Yksi uusista täydennyksistä on, että vangeille tulisi olla mahdollisuus rajattuun ja valvottuun sähköpostin käyttöön.
Toivon todellakin, että näin tulee tapahtumaan. Vaikka skeptinen olenkin, eritoten kivitalojen suhteen.
Sähköpostien lähettäminen ja vastaanottaminen kouluista ja sosiaalitoimistoista, kämppä-asioissa ja muissa asioissa, jotka helpottavat yhteiskuntaan palaamista, edistäisivät vankeuden täytäntöönpanon tavoitetta huomattavasti.
Edelleenkin täältä lähtee paljon porukkaa siviiliin, jotka eivät ole päässeet lomilla hoitamaan edellä mainittuja asioita.
Vaihtoehdoksi jää silloin yrittää hoitaa nuo asiat kirjeitse ja puhelimitse vankilan sosiaalityöntekijän kautta. Valitettavan usein se johtaa siihen, että siviiliin lähdetään muovikassi kädessä vailla työ- tai opiskelupaikkaa.
Uskon, että yhteiskunta, vankilat ja vangit hyötyisivät siitä, että myös suljetuissa vankiloissa lisättäisiin tietotekniikkaosaamista sekä otettaisiin käyttöön rajatut ja valvotut sähköpostit.
Parhain kesäterveisin
Janne