Vankeusaika voi olla myös mahdollisuus
Tulla kohdatuksi, kuulluksi ja nähdyksi.
Oikeastaan siinä onkin kaikki, mikä on elämässä tärkeää – sitä me kaikki tarvitsemme. Aina me emme kuitenkaan tule kohdatuksi niiden tarpeiden kanssa, joita meillä on. Toinen ei välttämättä tunnista, että meillä on erityisiä tarpeita, jotka täyttämällä meidän olisi mahdollista kasvaa ja kehittyä täyteen mittaamme tai päästä samalle viivalle muiden kanssa.
Heikossa yhteiskunnallisessa asemassa olevien tarpeiden tunnistaminen vaatii palvelujärjestelmältä sekä meiltä työntekijöiltä erityistä huomiota. Usein palvelut ovat rakennettu niin sanotun keskiarvon mukaisesti. Esimerkkinä voisin kertoa palan oman elämäni haasteista.
Keittiön kaappeihin ei yllä millään, muuta kuin kiipeämällä tiskipöydälle, koska keittiön kaapistot on rakennettu keskimittaiselle ihmiselle.
Palveluiden kanssa tilanne on usein sama. Oletetaan, että kaikki puhuvat suomea, omaavat digitaidot, tuntevat palvelujärjestelmän tai ovat täysin toimintakykyisiä. Siksi palvelujärjestelmää tai meidän työntekijöiden tapaa tuottaa palvelua tulee haastaa ja tuunata.
Ihmisillä, jotka ovat syyllistyneet rikoksiin, on usein tarpeen saada eritystä tukea siihen, että he pääsisivät takaisin osallisiksi yhteiskuntaan.
Usein voisi kyllä samalla kysyä, että voiko puhua yhteiskuntaan takaisin pääsemisestä, jos ei alunperinkään ole ollut mahdollista olla täysin osa yhteiskuntaa.
Syntymähetkellä lähtöviivalla muista on usein näkynyt vain selkä. Mutta mitä on erityinen tuki, erityisten tarpeiden tunnistaminen tai vähemmistöille palveluiden kehittäminen?
Sitä voisi varmaankin kutsua palvelumuotoiluksi, yhteiskehittämiseksi tai ihan arkikielisesti ”katsomista asiakkaan silmin”. Itseään voisi haastaa kysymällä, mitä tämä asiakas tarvitsee, jotta hän pääsisi elämässään niihin tavoitteisiin, jotka hänelle on tärkeitä?
Jos minä itse olisin samassa tilanteessa, mitä minä tarvitsisin kehittyäkseni, selvitäkseni ja kuntoutuakseni?
Vankeusaika mahdollisuutena -hanke
Vankeusaika mahdollisuutena! -hanke, jossa työskentelen projektipäällikkönä, pyrkii edistämään rikostaustaisten osallisuutta Suomessa. Päätavoite jakautuu useisiin erityistavoitteisiin ja -toimintoihin.
Ahmed Abdulkarim Helsingissä ja Adnan Balic Turussa kehittävät rikosseuraamusalaa ja asiakkaiden palveluita eri kieli- ja kulttuuritaustaisten tarpeisiin sopivaksi. Jukka Viljanen Turun ja Satakunnan vankiloissa, Anne Raivisto Suomenlinnan vankilassa ja Kaisa Kämäräinen Sukevan vankilassa valmentavat asiakkaita kumppanuudessa TYP-verkoston kanssa, jotta he löytäisivät vapautuessaan työtä, toimintaa, toimeentuloa sekä mielekkään elämän.
Johanna Lähdeaho Keski-Uudenmaan TYP:ssä ja Laura Pöyhönen Keski-Suomen eteläisessä TYP-verkostossa kehittävät alueensa palvelujärjestelmää, jotta rikostaustaiset löytäisivät paremmin heille kuuluviin palveluihin.
Jyväskylässä ja Lappeenrannassa ViaDian Rise-Varikon Jari Sulkunen, Ari Väänänen, Elina Ahlmgren ja Pia Vilkman luovat matalan kynnyksen järjestöpohjaisia palveluita rikostaustaisille.
Helsingissä Jani Väisänen ja Valtteri Aaltonen ovat kehittäneet Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-palveluissa kulttuurisensitiivisen tavan työskennellä rikostaustaisten romanien kanssa.
THL:n Mariitta Vaara omaa ja organisaationsa osaamista hyödyntäen luo rikostaustaisten työ- ja toimintakyvyn arviointiin toimintamallia. Koko hankkeen kehittämisen ja arvioinnin tuottaa Jouni Puumalainen Kuntoutussäätiön vahvan kuntouttamisen ja kehittämisen osaamisen avulla.
Vankeusaika mahdollisuutena! on valtakunnallinen STM:n rahoittama vuosina 2016-2019 toimiva ESR-hanke. Hanketoteuttajien lisäksi työtä tehdään tiiviissä kumppanuudessa mm. TYP-verkostojen, järjestöjen, kokemusasiantuntijoiden ja hankkeiden kanssa. Tervetuloa antamaan vinkkejä, ideoita tai muuta palautetta!