Hyväksyviä katseita
Kokemus osallisuudesta on meille jokaiselle tärkeää, vaikka emme sitä arjessa jatkuvasti tule ajatelleeksi. Sen sijaan kokemus ajautumisesta yhteisön ulkopuolelle koetaan heikentyneenä hyvinvointina. Osallisuuden kokemus on yksi hyvinvoinnin osatekijä, mutta mitkä kaikki asiat siihen oikeastaan vaikuttavat?
Vankeustuomio usein katkaisee tai ainakin vaikeuttaa osallistumista toimintoihin, joihin vapaudessa on osallistunut. Läheis- ja perhesuhteiden ylläpitäminen vankilassa vaatii monenlaista joustavuutta ja uudenlaisia yhteydenpidon muotoja. Moni ihmissuhde on voinut katketa ja opiskelu- tai työpaikka mennä alta kokonaan tuomion vuoksi.
Toisaalta rikollinen elämäntapa tai elämä vankilassa on voinut tarjota oman toimivan yhteisönsä. Vapauduttua ja rikollisuudesta irrottauduttaessa tarvitaan uusien toimintatapojen harjoittelun lisäksi muilta ihmisiltä hyväksyntää ja mukaan ottamista.
Monilla ihmisillä on joskus unettomuutta, se on melko yleinen vaiva nyky-yhteiskunnassa. Ihmisiä valvottavat ihmissuhteet, ahdistus ja stressi. Unettomuus ei silti tarkoita, että ihmisellä ei olisi kykyjä hoitaa asioitaan ja pärjätä. Ihminen saattaa tarvita ehkä lääkitystä ja keskusteluapua unettomuuden kanssa selviämiseen. Pienellä empatialla ja tuella unettomuuden aiheuttamista haasteista on mahdollista selvitä.
Oikaistuna ja yksinkertaistettuna sama kaava pätee vankilasta vapautumiseen. Asiat ovat saattaneet yhteiskunnassa muuttua tuomion aikana, josta aiheutuu vapautuvalle tietämättömyyttä, huolta ja stressiä. On tärkeää saada oikein kohdennettua tukea, sosiaalista vahvistamista ja ajantasaista tietoa, joiden avulla pääsee ponnistamaan osalliseksi yhteiskuntaan.
Leimautumiselta ja häpeän kokemukselta suojaavia tekijöitä ovat terve asenne ja itsetunto. Onnistumisen kokemuksilla pystytään vaikuttamaan itsetuntoon ja suhteuttamaan asioita. (Niemelä, Mikko & Saari, Juho (toim.) 2013.) Jos kuitenkin kokee häpeää omasta tilanteesta, se teettää lisäpainoa ponnisteluun. Muutoksen eteen tehty ponnistelu kantaa ajan myötä hedelmää, eivätkä haasteet tunnu enää niin raskaalta, kun muutokseen tähtäävä työ on alkanut tuottaa tulosta.
Onnistumisen kokemuksen myötä ihmisen itseluottamus paranee ja hän saa itsevarmuutta omaan ongelmanratkaisukykyynsä. Kun ihminen pystyy hoitamaan itsenäisesti asioita yhteiskunnan toiminnan edellyttämillä tavoilla, hänen osallisuuden kokemuksensa paranee. Tämä edellyttää tukea yhteiskunnalta mahdollisimman matalalla kynnyksellä.
Osallisuuden ja toimijuuden vahvistamisella pyritään siihen, että rikollisuudesta irtautuva löytää paikkansa yhteiskunnassa. Toisille se paikka on opiskelu, työ tai jokin muu omaksi kokema juttu.
Muiden ihmisten antama arvostus vaikuttaa itsetuntoon. Itsetunto vaikuttaa puolestaan yhteiskuntaan kuulumisen ja hyväksytyksi tulemisen kokemukseen. Kuten peruskoulun jumppatunnilla joukkueita valittaessa, kyse on tulemisesta valituksi osaksi yhteisöä. Yksilön täytyy tulla hyväksytyksi ja otetuksi mukaan ryhmään tai yhteisöön voidakseen itse arvostaa itseään.
Vankeusrangaistuksen jälkeen yhteiskuntaan kiinnittyessä on tärkeää saada liittyä omien tavoitteiden mukaiseen yhteisöön, jossa on mahdollista saada luottamusta ja vastuullisia tehtäviä. Tätä kautta kokemus uusien asioiden oppimisesta vahvistuu. Samalla vahvistuu tunne siitä, että kykenee vaikuttamaan omalla toiminnallaan oman elämänsä tapahtumien kulkuun.
On voimaannuttavaa kokea, että omalla panoksella on merkitystä jollekin toiselle. Vastuu parantaa itsetuntoa ja antaa onnistumisen kokemuksia. Ihmisille on tärkeää toimia toisten kanssa. Ihmissuhteet ovat tärkeä osa mielen hyvinvointia, aivan kuten ravinto ja lepokin.
Kukapa meistä ei uuden edessä kaipaisi empatiaa, luottamusta ja hyväksyvää katsetta? Erityisen tärkeitä ne ovat silloin, kun tarvitsemme hyväksyntää ja vahvistamista. Kuinka tärkeää onkaan kuulla, kun toinen ihminen sanoo, että minä uskon sinuun ja luotan siihen, että sinä onnistut.
Silloin kun muutos on mielessä, on hyvä piirrellä oman pään sisällä aarrekarttaa, jossa laittaa aluksi perusasiat kuntoon. Ikioma koti, omaa rauhaa ja vapautta, sen jälkeen asia kerrallaan haaveita, osaamista, työtä ja mieluista puuhaa. Tie kohti tavoitetta etenee, kun se on ensin piirtynyt mieleen selkeäksi päämääräksi välietappeineen.
Toivotan kaikille tämän tekstin myötä uusia mahdollisuuksia ja hyväksyviä katseita!
Lähteet:
Niemelä, Mikko & Saari, Juho (toim.) 2013. Huono-osaisten hyvinvointi Suomessa. Juvenes Print