Mitä tapahtuu, kun vapautuu vankilasta?
Miltä vankilasta vapautuminen tuntuu? Miksi ensimmäisistä hetkistä, jopa minuuteista puhutaan usein merkittävinä tai ratkaisevina elämänkulun kannalta?
Vapautumishetken kokemusmaailman ymmärtäminen on vaikeaa.
Vain vankilasta vapautumisen kokeneet voivat samaistua ja ymmärtää hetkeen liittyviä tunteita, ajatuksia ja elämänkokemuksia. Ja kuten aina, tässäkin suhteessa totuuksia on yhtä monta kuin kokijoita. Olen kuitenkin ammattilaisena ja työssäni pohtinut paljon vapautumishetkeä ja pyrkinyt laajentamaan käsitystäni ja ymmärrystäni siitä, miksi nuo minuutit voivat olla tärkeitä, ja mitä tekijöitä samassa hetkessä on läsnä.
Miten voin ammattilaisena tukea, auttaa ja mahdollistaa vankeusaikana alkaneen kuntoutumisen jatkumisen vapautumisen jälkeen?
Vapautuminen tarjoaa mahdollisuuksia – hyviä ja huonoja
Kriminaalihuollon tukisäätiön Naiset näkyviksi -hankkeessa (2018–2021) keskeisenä tavoitteena on rakentaa yksilöllisiin tarpeisiin perustuvia kuntouttavia tukijatkumoita vapautumisen nivelvaiheeseen vapautuville naisvangeille. Työskentelymme alkaa jo vankeusaikana ja jatkuu vapautumisen jälkeen, kunnes työskentelylle asetetut tavoitteet on saavutettu, asiakas on kiinnittynyt tarvittaviin sote-palveluihin ja elämäntilanne on vakautunut.
Toiminta saattaa ulkoapäin tarkasteltaessa vaikuttaa hyvinkin käsittämättömältä, jopa järjettömältä.
Olemme hankkeen aikana havainneet, että vapautuminen tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia, hyviä ja niitä huonompia. Valintojen tekeminen on väistämätöntä. Valinnoilla tarkoitan esimerkiksi paluuta vanhaan ja totuttuun vankeusaikaa edeltävään elämään tai elämään, jonka voi joutua luomaan lähes kokonaan uudelleen (esim. viranomaisasioiden hoitaminen, etuuksien varassa ja selvin päin eläminen, uuden läheis- tai ystäväpiirin hankkiminen jne).
Usein kuitenkin valintojen tekeminen tapahtuu henkilön itsensä tiedostamatta ja toiminta saattaa ulkoapäin tarkasteltaessa vaikuttaa hyvinkin käsittämättömältä, jopa järjettömältä.
Miksi vankilassa syntynyt muutoshalu ja suunnitelma päihteettömästä ja rikoksettomasta elämästä yhtäkkiä katoaakin asiakkaan mielestä ja hän tekee valintoja, jotka vievät hänet päinvastaiseen suuntaan?
Elämänkokemuksiin liittyvät tekijät vaikuttavat käyttäytymiseen ja tunnesäätelyyn
Vankila voi kuluttavassa ja kaoottisessa rikos- ja päihdekierteessä elävälle olla toimintaympäristönä hyvinkin rutinoitunut, kontrolloitu ja ennakoitu, jopa turvallinen. Jos ajatellaan, että vankilassa olevan henkilön elämä on ollut ennen vankeutta vähintäänkin ajelehtimista tai rajatonta ja rikkovaa, voi vankila edustaa paikkaa, jossa on tarjolla turvaa, rajoja ja olosuhteita, jotka ovat usein katuelämää inhimillisemmät.
Kun tarkastellaan naisvankeja, on heillä miesvankeja useammin taustalla psyykkiseen terveyteen tai traumaattisiin elämänkokemuksiin liittyviä taustatekijöitä. Nämä mielen hyvinvointiin ja rikkoviin elämänkokemuksiin liittyvät tekijät vaikuttavat usein merkittävästi henkilön käyttäytymiseen, toimintaan ja tunnesäätelyyn.
Yksittäiset hetket, kuten vankilasta vapautuminen, saattavat aiheuttaa sietämättömiä tunnetiloja.
Stressaavat, ahdistavat ja jännittävät elämäntilanteet tai yksittäiset hetket, kuten vankilasta vapautuminen, saattavat aiheuttaa sietämättömiä tunnetiloja, joista selviytymiseen on kehittynyt elämänkulun aikana toimivia käytös- ja toimintamalleja.
Tunnetilojen käsittelyn lisäksi pärjätäkseen naisena miehisissä päihde- tai rikosyhteisöissä otetaan usein käyttöön erilaisia toimintamalleja ja suojaavia rooleja. Omalla toiminnalla ja käyttäytymisellä (esim. uhkailu, kiristys, väkivalta) voidaan tavoitella turvallisuuden tunnetta tilanteissa, joissa koetaan uhkaa tai avuttomuutta. Ajan kuluessa voi kehittyä erilaisia suojaavia rooleja, kuten pärjääjän, selviytyjän tai alistujan roolit.
Asiakkaan toiminta tulkitaan helposti väärin
Erityisesti keskellä elämänmuutosta, jossa tarvitaan palveluita, tukitoimia ja kuntoutusta, henkilön omat valinnat ja toiminta vaikuttavat oleellisesti siihen, miten polku vankilasta vapautuessa rakentuu.
Tilanteessa, jossa tulisi ottaa tarjottu apu vastaan, voikin lähes automaationa torjua, huutaa tai uhkailla, jolloin vankeusaikana ympärille kasattu tukiverkosto herkästi katoaa ja muutoksen polku murenee. Asiakkaan toiminta ja käyttäytyminen tulkitaan herkästi väärin ja syntyy mielikuva asiakkaasta, joka ei ole riittävän motivoitunut ja sitoutunut, jotta hänet voitaisiin ottaa palvelun ja tuen piiriin.
Uhkailu, torjunta tai välttely eivät kuitenkaan välttämättä kerro niinkään henkilön motivaation puutteesta vaan siitä, miten traumaattinen elämänhistoria määrittelee käyttäytymistä.
Viranomaiselle kohdennettu uhkailu, torjunta tai välttely eivät kuitenkaan välttämättä kerro niinkään henkilön motivaation puutteesta vaan siitä, miten traumaattinen elämänhistoria määrittelee käyttäytymistä. Useimmiten esimerkiksi huutaminen lisää turvallisuuden tunnetta tilanteissa, joissa koettua tunnetilaa (esim. avuttomuus) käsitelläkseen on syntynyt tietty toimintamalli.
Tärkeintä on vankilassa alkaneen kuntoutumisen jatkuvuus ja kannatteleva tuki
Vapautumishetki ja ne kuuluisat ensimmäiset minuutit ovat merkittävät, sillä se haastaa totutut toimintamallit, tunnesäätelytaidot sekä edellyttää valintojen tekemistä. Usein vapautuessa näitä taitoja vasta aletaan harjoittelemaan.
Muutoksen toteutumiseen tarvitaan muistuttelijaa, kannustajaa ja ymmärtävää kohtaamista.
Siksi usein oman toiminnan rajaamiseen, valintojen tekemisen vahvistamiseen ja tavoitellun muutoksen toteutumiseen tarvitaan muistuttelijaa, kannustajaa ja ymmärtävää kohtaamista. Vankilassa alkaneen kuntoutumisen jatkuvuuden varmistaminen ja kannatteleva tuki ovat oleellisessa osassa Naiset näkyviksi -hankkeen työtä.
Viranomaisasiointiin tarjottava tuki ja ammattilaisten välinen yhteistyö vähentävät merkittävästi tilanteita, joissa asiakkaan käytös tulkitaan väärin. Näin vankeusaikana alkanut muutos ja kuntoutuminen ei valu hukkaan ja asiakas saa tarvitsemiaan tukitoimia ja palveluita ympärilleen.
Matka kohti tavoiteltua alkaa.