Kuuluuko vankien saada oikeuksia?
On hyvin yleinen ajatus, että rikoksista tuomittujen tulee kärsiä vankilassa, koska he ovat rikkoneet lakia. Ajattelemme helposti, että he eivät ansaitse oikeuksia ja että kärsimyksen kautta tehty vääryys tulee ainakin osittain sovitetuksi. Ajatus on täysin ymmärrettävä, etenkin rikoksen uhrien ja heidän läheistensä näkökulmasta. He ovat tulleet väärinkohdelluiksi ja heillä on oikeus (kaikenlaisiin) tunteisiin ja ajatuksiin. Uhrien ja heidän läheistensä tuki on ensiarvoisen tärkeää.
Rikoksentekijöiden oikeuksista ei yleensä olla kovin kiinnostuneita. He eivät herätä myötätuntoa samalla tavalla kuin monet muut ryhmät. Kiinnostusta kuitenkin kannattaisi olla, sillä yhteiskunnalliseen turvallisuuteen ja syrjäytymisen ehkäisyyn panostaminen edistää kaikkien hyvinvointia, lisää yhteiskunnan sisäistä turvallisuutta ja tuottaa säästöjä.
Rikollisuudesta aiheutuu yhteiskunnalle vuosittain noin 1,8 miljardin euron kustannukset.
Rikollisuudesta aiheutuu yhteiskunnalle vuosittain noin 1,8 miljardin euron kustannukset, johon on laskettu järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidon, oikeuslaitoksen ja rangaistusten täytäntöönpanon lisäksi haitat, jotka aiheutuvat sosiaali- ja terveydenhoidon, työvoimahallinnon, toimeentulotukien, etuuksien, eläkkeiden, vahinkojen ja veromenetysten kautta.
Vankilaan eristetyn on vaikea palata yhteiskuntaan
Rikosoikeusjärjestelmien perusongelmana on niiden leimaava, poissulkeva luonne. Vankilan tarkoitus on eristää yhteiskunnalle haitalliseksi toteamat henkilöt yhteiskunnasta.
Vankilassa tehdään vaikuttavaa ja merkityksellistä työtä yhteiskunnan turvallisuuden hyväksi. Turvallisuustehtävän lisäksi vankilan tehtävänä on valmentaa rikoksesta tuomittuja rikoksettomaan elämään sekä auttaa heitä integroitumaan takaisin yhteiskuntaan ja sen normaalipalveluihin.
Vankilaan eristetyn ja yhteiskunnan ulkopuolelle suljetun henkilön on kuitenkin hyvin vaikea palata takaisin yhteiskuntaan sen täysivaltaisena ja hyvinvoivana jäsenenä. Vankeusrangaistuksen leima seuraa myös vankilan ulkopuolelle ja siihen liittyvä sosiaalinen stigma kohdistuu usein myös vangin läheisiin, puolisoon ja lapsiin. Rangaistusta suorittavan läheiset joutuvat kohtaamaan ennakkoasenteita niin erilaisissa palveluissa kuin lähipiirissään. Vankeus ulottuu rangaistusta kärsivää/ suorittavaa yksilöä pidemmälle ja langettaa koko perheen päälle häpeän ja syyllisyyden viitan.
Vankeusaikana tarvitaan tukea vapautumiseen
Ehdottomaan vankeuteen tuomitseminen jo itsessään osoittaa henkilön tilanteen ajautuneen vakavaksi, ja he tarvitsevat laajasti yhteiskunnan palveluja. Kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen on kiinnitettävä erityistä huomiota tällaiseen tilanteeseen ajautuneiden henkilöiden aseman huomioimiseksi ja elämänpolun kääntämiseksi.
Henkilöt, jotka syyllistyvät rikoksiin ovat usein erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä, jotka elävät yhteiskunnan marginaalissa. Suomalaisten vankien terveyttä tutkineen raportin mukaan vangeilla on usein moninaisia tuen- ja palveluntarpeita sekä laajasti mielenterveys- ja päihdesairauksia. He ovat usein koulutustaustaltaan, sosiaaliselta asemaltaan sekä ammatilliselta osaamiseltaan selvästi heikommalla tasolla muuhun väestöön verrattuna.
Vankeusaika olisi viisasta käyttää hyödyksi niin yksilön ja yhteiskunnan kannalta.
Vankeusaika olisi viisasta käyttää hyödyksi niin yksilön ja yhteiskunnan kannalta. Vankeusaikana vangilla tulisi olla mahdollisuus rakentaa hyvinvointia ja rikoksetonta elämää kannattelevia tekijöitä siviiliin. Näitä ovat esimerkiksi tavanomainen asunympäristö, rikoksettomuutta tukevat sosiaaliset suhteet, tarvittavat tukipalvelut sekä mielekäs tekeminen.
Vankeusaikana kuntouttavan henkilöstön ja vangin tulisi yhdessä arvioida vangin kuntoutus- ja tuentarpeet ja huolehtia siitä, että esiin tulleet kuntoutustarpeet saataisiin vangin vapauduttua kunnassa ja jatkossa hyvinvointialueilla jatkettavan työn pohjaksi.
Toteutuvatko vankien ja vankilasta vapautuvien oikeudet?
Vankien oikeuksia määritellään perustus- ja vankeuslaissa sekä erilaisissa säännöksissä. Julkisen vallan tulee taata vankien oikeuksien toteutuminen, eikä vankeusrangaistus saa aiheuttaa vangin oikeuksiin tai olosuhteisiin muita rajoituksia kuin niitä, joista säädetään lailla ja tai jotka välttämättä seuraavat itse rangaistuksesta.
Vangit ovat rangaistuksesta huolimatta omien yhteisöjensä ja yhteiskunnan jäseniä. Kuntien, ja jatkossa hyvinvointialueiden tulee järjestää vankilasta vapautuville samoja terveys- ja sosiaalipalveluja kuin muillekin.
Vankien perusoikeudet toteutuvat kuitenkin vaihtelevasti ja rangaistuksen suorittamisen jälkeenkin ennakkoluulot vapautuneita vankeja kohtaan pysyvät tiukassa ja palvelujen piiriin pääseminen saattaa olla hankalaa. Usein he ovat väliinputoajia, joiden tuen tarpeet jäävät helposti huomioimatta normaalissa palvelujärjestelmässä.
Eduskunnan oikeusasiamies toteaa tuoreessa vuosikertomuksessa rikosseuraamusalan resurssien riittämättömyyden vaikuttavan vankiloiden toimintaan kokonaisuudessaan. Riittämättömät resurssit aiheuttavat ongelmia vankien oikeuksiin ja mahdollisuudet esimerkiksi osallistua sellin ulkopuoliseen toimintaan sekä mahdollisuuteen olla yhteydessä vankilan ulkopuolelle eivät aina toteudu.
Jos haluamme vankien integroituvan yhteiskuntaan tulee vankilan olla paikka, josta rikoksentekijä vapauduttuaan saa avaimet ja eväät muutokseen.
Päättäjillä on mahdollisuus vaikuttaa
Sosiaalityön ja vankiterveydenhuollon asemaa ja merkitystä vankiloissa tulee korostaa. Vankilan niukat resurssit kuntouttavaan työhön heijastuvat suoraan vankien oikeuksin toteutumiseen. Jos haluamme vankien integroituvan yhteiskuntaan tulee vankilan olla paikka, josta rikoksentekijä vapauduttuaan saa avaimet ja eväät muutokseen. Vankeusaikana pitäisi ensisijaisesti keskittyä siihen, että vanki pääse itse aktiivisesti luomaan itselleen oman elämänsä muutostarinaa.
Vankien ja heidän läheistensä oikeuksien toteutuminen on koko yhteiskunnan etu.
___________________________________________________________________
Kriminaaliasiamiestoiminta ajaa vankien etuja ja oikeuksia
Kriminaalihuollon tukisäätiö työskentelee rikostaustaisten ja heidän läheistensä hyväksi. Tavoitteena on parantaa rangaistukseen tuomittujen ja heidän läheistensä asemaa yhteiskunnassa ja varmistaa, että heidän oikeutensa palveluihin toteutuvat viranomaisissa. Kriminaaliasiamiestoiminta antaa oikeudellista neuvontaa ja ohjausta rangaistuksesta vapautuville ja heidän läheisilleen erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sosiaaliturvaetuuksien väliinputoamistilanteissa, mutta myös vankila-aikaa koskevissa asioissa.
Teemme edunvalvontaa, vaikuttamistyötä ja pyrimme edistämään avointa keskustelua vankien oikeuksien toteutumisesta. Pyrimme osaltamme purkamaan ennakkokäsityksiä sekä hälventämään vankeuden aiheuttamaa stigmaa. Vaikuttamistoiminnan kohteet valikoituvat asiakasyhteydenottojen kautta ja asiat liittyvät usein sosiaaliturva ja -palvelujen toteutumiseen vankeusaikana, rangaistusaikaiseen toimintaan ja sen puutteeseen, vapautumisen valmisteluun, asunnon saamiseen vapautumisen jälkeen ja vankilassa aloitetun kuntoutuksen jatkumiseen vapaudessa.
lue lisää: www.rets.fi/saatio/palvelumme/asiamiestoiminta/