“Hyvä antaa vähästäänkin, paha ei anna paljostakaan”
Vanha sananlasku kertoo ihmisen psykologisesta perustarpeesta, hyvän tekemisestä. Hyvän tekeminen on meissä ihmisissä sisäsyntyistä, ja sen voidaan katsoa olevan koko ajan elämässä mukana. Hyvän tekeminen synnyttää positiivisen kierteen, joka tuo hyvinvointia hyväntekijälle itselleen, hyvän tekemisen kohteelle sekä muualle ympäristöön. Hyvinvointi kertautuu ja kasvattaa korkoa koron päälle.
Rikoksista tuomituilla on sellaista asiantuntemusta, jota tarvitsemme perustehtävämme hoitamisessa – heillä on kokemus maailmasta, jossa eläviä me yritämme auttaa.
Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen perustehtävä on mahdollistaa hyvän tekeminen. Se mahdollistetaan järjestöissä hyvin monenlaisin keinoin, joista yksi on omataustaisten työntekijöiden palkkaaminen järjestöjen työntekijöiksi. Me Kriminaalihuollon tukisäätiössä haluamme edistää rikoksista tuomittujen osallisuutta ja toimijuutta työelämässä ja purkaa heihin liitettävän epäluotettavan työntekijän leimaa. Rikoksista tuomituilla on myös sellaista asiantuntemusta, jota tarvitsemme perustehtävämme hoitamisessa – heillä on kokemus maailmasta, jossa eläviä me yritämme auttaa.
Yksi työtehtävä, johon palkkaamme rikostaustaisia, on vertaisohjaajan työtehtävä. Vertaisohjaajalla on omakohtaista kokemusta rikos- tai päihdemaailmasta ja tätä kokemusta hyödyntäen hän auttaa samankaltaisessa tilanteessa olevia asiakkaita. Vertaisohjaajan ja asiakkaan samankaltaiset kokemukset luovat heidän välilleen keskinäisen ymmärryksen. Vertaisohjaajalla on kyky samaistua ja kokea empatiaa asiakasta kohtaan, ja usein myös omakohtaista kokemusta vertaistoiminnasta sekä itse autetuksi tulemisesta. Tällöin toimintaa ohjaa halu tehdä hyvää toisille, kuten heille on aikanaan tehty.
Rikostaustaiset vertaisohjaajat ovat onnistuneet katkaisemaan pahan kierteen ja ovat muuttamassa kierrettä hyväksi.
Vanha sananlasku kertoo myös ihmisten moraalikäsityksistä ja siitä, mikä on oikein ja mikä on väärin. Pahan tekeminen tuomitaan moraalisesti vääränä tekona ja siihen kytkeytyy erilaisia negatiivisia vaikutuksia. Pahan tekeminen tuottaa erilaisia kipeitä tunteita, kuten vihaa, syyllisyyttä, häpeää, pelkoa ja pettymystä, niin pahan tekijälle kuin pahan tekemisen kohteelle sekä ympäristöön. Pahan tekeminen synnyttää hyvän tekemisen kierteelle vastakkaisen ilmiön.
Rikostaustaiset vertaisohjaajat ovat omassa historiassaan eläneet pahan kierteessä. He ovat olleet pahan tekijöitä, pahan tekemisen kohteita sekä eläneet ympäristössä, jossa tehdään pahaa. Rikostaustaiset vertaisohjaajat ovat onnistuneet katkaisemaan pahan kierteen ja ovat muuttamassa kierrettä hyväksi. Rikostaustaisia vertaisohjaajia ohjaa usein myös tarve hyvittää aikaisempia tekojaan.
Rikostaustaisen vertaisohjaajan ja ammattilaisen työparityöskentelyä ei pidä nähdä yksisuuntaisena työskentelynä ns. ammattilaiselta vertaisohjaajalle, vaan työparityöskentely tapahtuu aidosti yhdessä ja oikea suuntaa löytyy yhteisessä jatkuvassa vuoropuhelussa.
Kriminaalihuollon tukisäätiössä rikostaustaisten vertaisohjaajien rinnalla ovat myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ohjaavat erilaiset ammattieettiset periaatteet, joiden mukaan ammattilaisen tulisi kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa pyrkiä tekemään hyvää ja välttämään pahan tekemistä. Rikostaustaisen vertaisohjaajan työparina ammattilainen toimii ns. hyvän tekemisen kompassina eli tukee, ohjaa ja neuvoo vertaisohjaajaa pysymään oikeassa suunnassa.
Rikostaustaisen vertaisohjaajan ja ammattilaisen työparityöskentelyä ei kuitenkaan pidä nähdä yksisuuntaisena työskentelynä ns. ammattilaiselta vertaisohjaajalle, vaan työparityöskentely tapahtuu aidosti yhdessä ja oikea suuntaa löytyy yhteisessä jatkuvassa vuoropuhelussa. Rikostaustaisen vertaisohjaajan ja ammattilaisen työparityöskentelyn ankkurina toimii esihenkilö. Hän on varmistamassa ja turvaamassa, että resurssit hyvän tekemiselle ovat riittävät ja olosuhteet ovat turvalliset. Esihenkilö onkin omalta osaltaan mahdollistamassa hyvän tekemistä.
Kaikista hyvistä aikeista ja hyvistä teoista huolimatta, tämä käsikirjoitus ei aina toimi niin kuin sen tarkoitimme. Asiakas ei haluakaan tulla autetuksi tai hän ei pääse irti pahan kierteestä. Vertaisohjaaja palaa pahan tekemisen ympäristöön ja pahan tekijäksi. Sosiaali- ja terveysalan ammattilainen kyynistyy eikä usko enää hyvän tekemiseen. Esihenkilö uupuu eikä kiireen keskellä pysty luomaan tarvittavan turvallista ilmapiiriä.
Rikosseuraamusalalla työskenneltäessä on tärkeää tunnistaa, että hyvän ja pahan välinen kamppailu on työskentelyn keskiössä.
Rikosseuraamusalalla työskenneltäessä on tärkeää tunnistaa, että hyvän ja pahan välinen kamppailu on työskentelyn keskiössä. Tällöin tulee kiinnittää erityistä huomiota niin vertaisohjaajan, ammattilaisen kuin koko työyhteisön hyvinvointiin. Hyvinvointi rakentuu esimerkiksi toimintakyvystä, mielekkäästä tekemisestä, osallistumisesta, turvallisista sosiaalisista suhteista, arvokkuuden kokemuksista sekä oppimisen ja kasvun mahdollistavista tekijöistä. Samoista asioista siis, mihin me asiakkaitakin pyrimme ohjaamaan ja tukemaan.
Työmme ydin on olla katkaisemassa pahan kierrettä ja olla muuttamassa sitä hyvän kierteeksi. Jokaisen tässä prosessissa olevan tulee myös itse olla aktiivinen osa hyvän kierrettä, niin hyvän tekijänä kuin hyvän tekemisen kohteena ja nauttia hyvän tekemisen ympäristöstä kumpuavasta onnellisuudesta ja hyvinvoinnista.
Annika Harsun kirjoittama artikkeli “Eettisten periaatteiden merkitys rikostaustaisen vertaisohjaajan ja rikosseuraamusalan ammattilaisen
työparityöskentelyn toteutumisessa ja johtamisessa” julkaistiin tammikuussa 2023 osana rikosseuraamusalan etiikkaa käsittelevää artikkelikokoelmaa:
Rikosseuraamusalan etiikka – käsitteistä käytäntöön.