Tukea arjen haasteisiin itseymmärrystä lisäämällä
Neuropsykiatriset eli nepsyhäiriöt ovat olleet yhteiskunnallisen keskustelun aiheena viime vuosina kovasti. Etenkin ADHD-epäilyjen ja diagnoosien määrä on ollut nousussa. Yhtäältä oireiden monipuolisuutta ja niiden vaikutusta elämään on alettu tunnistaa entistä selkeämmin, toisaalta on puhuttu paljon myös siitä, että esimerkiksi ADHD-lääkekokeiluja on aloitettu ja diagnooseja annettu liian heppoisin perustein.
Silti – tai ehkä juuri siksi – jonot neuropsykiatrisiin tutkimuksiin kasvavat kasvamistaan kaikilla hyvinvointialueilla. Etenkin rikoksia tehneiden ja päihde- ja mielenterveysongelmista kärsineiden ihmisten on vaikea päästä neuropsykiatrisen hoidon piiriin. Voi myös olla, että elämänhistorian takia diagnoosin asettaminen on tutkimusten jälkeenkin haastavaa, jopa mahdotonta. Tämä johtuu siitä, että neuropsykiatrisen häiriön diagnosointi vaatii sen, että kaikki muut samankaltaisia oireita aiheuttavat häiriöt, kuten mieliala- ja persoonallisuushäiriöt sekä päihteidenkäytön aiheuttamat mahdolliset vauriot, voidaan poissulkea oireiden aiheuttajista. Lisäksi luotettava diagnoosi vaatii mahdollisimman kattavia tietoja ihmisen lapsuudenaikaisesta olemuksesta ja toimintakyvystä. Hajanainen elämänhistoria vaikeuttaa näiden tietojen keräämistä, mikä saattaa vaikuttaa diagnoosin asettamiseen.
Neurokirjon oireiden hallinta
Vaikka oireet eivät ylittäisi diagnoosikynnystä, tai vaikka tutkimukset olisivat vasta kesken, voi arjen haasteisiin yrittää löytää ratkaisuja. Se, ettei diagnoosin asettaminen ole ajankohtaista tai mahdollista, ei siis tarkoita sitä, etteikö tilanne olisi vakavasti otettava tai totta. Myös diagnosoimattomiin neurokirjon haasteisiin voi ja kannattaa hakea apua.
Lääkehoito on vain yksi osa toimivasta neuropsykiatristen häiriöiden hoidosta. Nepsyhaasteet ovat usein monipuolisia ja valtaosaan haasteista sopiva hoitomuoto onkin valmennus tai kuntoutus. Itseymmärryksen lisääminen, taitojen kehittyminen ja toimintastrategioiden hiominen yksin tai yhdessä esimerkiksi oman läheisen, neuropsykiatrisen valmentajan, terapeutin tai psykologin kanssa voivatkin tuoda selkeää helpotusta arkeen.
Tukea keskittymiseen ja tarkkaavuuden säätelyyn
Tarkkaavuus ja keskittymisen säätelyllä tarkoitetaan kykyä suunnata huomio valitsemaansa asiaan ja pitää se siinä niin kauan, kuin haluaa. Kaikilla ihmisillä on silloin tällöin hetkiä, jolloin tarkkaavuus ja keskittyminen on hankalaa. Esimerkiksi vireystila ja tehtävän kiinnostavuus vaikuttavat siihen, kuinka keskittyminen kulloinkin onnistuu. Nykyajalle tyypillinen, nopeatempoinen yhteiskunta ja sen vaatimukset saattavat vaikuttaa ihmisen kykyyn säädellä omaa tarkkaavuutta ja keskittymistä.
Jos sinulla on hankaluuksia keskittymisen ja tarkkaavuuden säätelyssä, pohdi:
- Millaisissa tilanteissa ja tiloissa keskittyminen onnistuu?
- Oletko parhaimmillasi aamuisin, päivällä vai kenties myöhään illalla?
- Kuinka monta askaretta pystyt suorittamaan keskittyneesti päivän aikana?
Apua impulsiivisuuteen
Impulsiivinen käyttäytyminen tarkoittaa hetken mielijohteesta toimimista. Impulsiivisesti toimiva ihminen saattaa toimia tai möläytellä asioita ääneen sen kummemmin syy-seuraussuhteita pohtimatta. Usein impulsiivinen toiminta saattaa johtaa vaikeuksiin esimerkiksi ihmissuhteissa, henkilökohtaisesta taloudesta huolehtimisessa tai säännöllisen arkirytmin ylläpitämisessä.
Impulsiivisen toiminnan vähentäminen on prosessi, johon liittyy esimerkiksi:
- Ennakointi: millaisissa tilanteissa tavallisesti huomaat toimivasi impulsiivisesti? Tee suunnitelma vaihtoehtoisen toiminnan varalle ja pyydä tukea läheisiltäsi.
- Arvojen kirkastaminen ja niiden mukaan toimiminen: minkä näköistä elämää haluaisit elää, millainen toiminta vie toivottua elämää kohti?
- Avun pyytäminen: kerro läheisillesi, millaiset tilanteet ovat yleensä haastavia ja miten he voisivat sinua näissä tilanteissa parhaiten tukea.
- Palleahengitys: kun muistat pysähtyä hengittämään syvään ja rentouttamaan pallean, saat aivojen etuotsalohkon mukaan päätöksentekoon. Silloin toiminnan syy-seuraussuhteet on helpompi hahmottaa ja järki tulee mukaan tunteiden lisäksi.
Arki haltuun -oppaasta tukea muutokseen
Kriminaalihuollon tukisäätiön Oppiva-toiminta päivitti vuoden 2022 lopussa suosittua Arki haltuun -käsikirjaa. Käsikirja sisältää tietoa erilaisista neuropsykiatrisista häiriöistä ja niille tyypillisistä oireista ja ominaisuuksista. Käsikirjaa voi käyttää itseensä tutustumisen työkaluna ja tukena arjesta selviytymisen keinojen keksimiseen. Sen käyttö on mahdollista yksin, mutta ehdottomasti suurimman hyödyn Arki haltuun -käsikirjasta saa, kun sitä käyttää työskentelyn tukena yhdessä ammattilaisen kanssa.
Lataa opas: