Rikoksettoman elämän tukisäätiön lausunto rikosprosessin sujuvoittamista arvioineen työryhmän muistiosta
Asia: VN/24963/2022
Rikosprosessin sujuvoittamista arvioineen työryhmän muistio
1. Esitutkintaprosessia koskevat kehittämisehdotukset
Perusteluvelvollisuus, valtakunnalliset fraasimallit esitutkintaviranomaisten ratkaisuissa
Säätiö pitää hyvänä, että työryhmä ei esitä esitutkintaviranomamisten ratkaisujen perusteluvelvollisuuden keventämistä. Myös ehdotus esitutkintaviranomaisten kouluttamisesta ja ohjeistusten lisäämisestä perustelujen parantamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi ovat perusteltuja.
Mikäli esitutkinnan perusteluissa käytetään valtakunnallisia fraasimalleja, niissä tulee kiinnittää erityistä huomiota selkokielisyyteen. LIsäksi on esitettävä yksilöityjä käsiteltävään tapaukseen liittyviä perusteluja. Perusteluissa tulee olla tietoa kuulusteltavalle kuuluvista oikeuksista ja velvollisuuksista.
Oikeuksien ja velvollisuuksien ilmoittaminen kuultavalle
Säätiö kannattaa ehdotusta toimittaa kuulusteluun tulevalle asianosaiselle etukäteen sähköpostilla tiedoksi ja tutustuttavaksi esitutkintalaissa säädetyt ilmoitukset. Tämä edellyttää luonnollisesti, että henkilöllä on sähköpostiosoite ja mahdollisuus sähköpostin käyttöön. Kuulustelussa ilmoitukset tulee käydä edelleen läpi ja varmistaa niiden ymmärtäminen, kuten esityksessä todetaankin.
2. Kevennettyjä rikosasioiden menettelyjä koskevat kehittämisehdotukset
Sakkomenettelyn kokonaisuudistus ja muut sitä koskevat ehdotukset
Säätiö kannattaa sakkomenettelyn kokonaisuudistusta, koska sakkomenettely näyttäytyy tällä hetkellä hyvin sekavana järjestelmänä.
Säätiö katsoo, että menettely, jonka mukaan viimeisen vuoden aikana seitsemännen maksamattoman sakon vieminen esitutkintamenettelyyn ja tuomioistuinkäsittelyyn, ei ole perusteltua. Nämä tapaukset ovat usein näpistyksiä ja niitä tekevät henkilöt vakavasti syrjäytyneitä ja päihderiippuvaisia. Kyseessä on varallisuusrangaistus. Mikäli kuitenkin maksamattomia sakkoja edelleen muunnetaan, tulee huolehtia päihdekuntoutusresursseista, joilla muuntorangaistusta suorittavia pystytään lisääntyvästi sijoittamaan vankilan ulkopuoliseen laitoskuntoutukseen.
Suppea esitutkinta
Rikosten suppea esitutkinta ei saa vaarantaa sitä, että selvitettäisiin rikoksen ja rikoksentekijän taustaa. Tämä tulee kyseeseen erityisesti tilanteissa, joissa henkilö on tehnyt rikoksen painostettuna.
Epäillyn paikallapysymisvelvollisuus haasteen tiedoksiantoa varten, syyttäjähaasteet ja pikaoikeudenkäynnit
Esityksen mukaan pikaoikeudenkäynti soveltuu erilaisiin varkausrikoksiin, vähäisempiin huumausainerikoksiin, pahoinpitelyihin, vahingontekoihin ja liikennerikoksiin. Säätiö katsoo, että pikaoikeudenkäynnit voisivat soveltua ja olla perusteltuja esitetyissä rikoksissa tilanteissa, joissa epäiltyä olisi myöhemmin vaikea tavoittaa. Tämä vähentäisi usein tapahtuvia pääkäsittelyjen peruuntumisia.
3. Rikosasioiden sovittelua koskevat kehittämisehdotukset
Sovittelumahdollisuuden tunnistaminen, esitutkinnan toimittaminen ja asianosaisten suostumukset
Säätiö kannattaa sovittelun käytön lisäämistä. Sovittelun onnistumisen edellytyksenä on, että sovittelu perustuu vapaaehtoisuuteen ja että molemmat rikoksen osapuolet ovat halunneet käsitellä rikosta sovittelussa. Säätiö katsoo, että sovittelun käyttöalan laajentaminen edellyttää työntekijöiden lisäämistä merkittävästi, mikä mahdollistaisi myös työntekijöiden erikoistumisen. MIkäli sovittelu nojaisi edelleen vahvasti vapaaehtoisiin, olisi kiinnitettävä huomiota vapaaehtoisten sovittelijoiden kouluttamiseen.
Sovittelijoiden tulisi tunnistaa asiakkaiden erityispiirteitä esimerkiksi neuroepätyypillisiä piirteitä, joilla on vaikutusta sovitteluprosessin etenemiseen.
Turhan työn välttämiseksi olisi perusteltua, että sovitteluun ohjaudutaan poliisin kautta. Poliisit tarvitsisivat lisäkoulutusta siitä, millaisia asioita on sovitteluun voi ohjata.
6. Rikosprosessia tuomioistuimissa koskevat kehittämisehdotukset
Automatisoitu muistutusjärjestelmä pääkäsittelyjen peruuntumisen ehkäisemiseksi
Esityksen mukaan päätavoitteena tulisi olla koko maassa kaikissa tuomioistuimissa käytettävä
järjestelmä, jossa muistutusviestiliikenne olisi automatisoitu. Säätiö kannattaa muistutusjärjestelmän käyttöönottoa, koska kuten esityksessä mainitaan, sen avulla voidaan vähentää unohduksesta johtuvia peruuntumisia. Samalla on huomioitava, että puhelinnumerot saattavat joidenkin kohdalla vaihtua usein eivätkä muistutusviestit siten tavoita.
Oikeudenkäynnin tiedoksiantosääntely – puhelintiedoksiannon käyttöalan laajentaminen haasteen tiedoksiannossa, sähköinen tiedoksiantomenettely
Työryhmä esittää, että puhelintiedoksiantoa tulisi käyttää oikeudenkäyntiin liittyvän haasteen tiedoksiantoon nykyistä useammin ja siirtyä kohti menettelyä, jossa haastemies vasta viimesijaisesti pyrkii tapaamaan tiedoksiannon vastaanottajan henkilökohtaisesti. Samassa yhteydessä tulisiarvioida puhelintiedoksiannon käyttöalaa sakon tiedoksiannossa. Puhelimen kautta tavoitettavuus on usein parempi kuin muilla tavoin. Samalla on huomioitava, että puhelinnumerot saattavat joidenkin kohdalla vaihtua usein eikä heitä tavoita. Olennaista on alun alkaen kirjata ajankohtaiset puhelintiedot asiakkaan tietoihin. On erittäin tärkeää varmistaa, että asiakas todella ymmärtää keskusteltavan asian. Puhelinkeskustelun aikana olisi mahdollista myös selvittää, millaista tietoa asiakas tarvitsee tuomioistuinprosessista. Säätiön kokemuksen mukaan asiakkaiden keskuudessa on usein epätietoisuutta prosessin etenemisestä.
Asiakirjat toimitettaisiin puhelintiedoksiannon jälkeen vastaajalle sovitulla tavalla esimerkiksi sähköisesti tai postitse. On välttämätöntä, että sähköisen tiedoksiantomenettelyn rinnalla säilyvät edelleen myös vaihtoehtoiset tiedoksiantomenettelyt.
Poissaolokäsittelyjen soveltamisala
Säätiö katsoo, että ehdotuksista toteuttamiskelpoisin on vastaajan osallistuminen nykyistä laajemmin oikeudenkäyntiin oikeudenkäyntiavustajan edustamana.
Kirjallisen menettelyn käyttöala, soveltaminen ja yhdenmukaisuus
Kirjallista menettelyä ehdotetaan laajennettavaksi siten, että sen piiriin kuuluisivat rikokset, joista ankarin säädetty rangaistus on neljä vuotta vankeutta ja kirjallisessa menettelyssä voitaisiin tuomita enintään yhden vuoden vankeusrangaistus. Laajennus olisi huomattava. Säätiö ei kannata kirjallisen menettelyn käytön laajentamista, koska laajentaminen olisi ongelmallista asiakkaiden oikeusturvan kannalta. Kirallisten menttelyjen osuus on jo nykyisellään huomattavan suuri.
Perusteluvelvollisuus ja valtakunnalliset fraasimallit tuomioistuinten ratkaisuissa
Esityksen mukaan fraasimallit koskisivat yleisimpien asioden perusteluja ja tuomiolauselmia, ja niitä muokattaisiin käsiteltävänä olevaan asiaan sopiviksi. Ne eivät kuitenkaan yksinään ole riittäviä. Asiakkailla on oikeus riittäviin ymmärrettäviin asiaansa koskeviin perusteluihin. Myös selkokielisyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
8. Käräjäoikeuksien kokoonpanoja koskevat kehittämisehdotukset
Yhden tuomarin kokoonpanon päätösvallan laajentaminen
Lautamiesjärjestelmän kehittämisen sijaan tulee panostaa useamman tuomarin kokoonpanojen käytön lisäämiseen. Asianosaisten oikeusturvan kannalta yhden tuomarin kokoonpanon päätösvallan laajentaminen ei ole perusteltua tekoihin, joissa voitaisiin tuomita enemmän kuin neljä mutta enintään kuusi
vuotta vankeutta.
Lautamiesjärjestelmän tarpeellisuus
Säätiö katsoo, että lautamiesjärjestelmästä olisi mahdollista ja jopa perusteltua luopua. Asiakkaiden oikeusturvan kannalta olisi parempi, että ammattituomarittoimivat ratkaisijoina, etenkin kun kyseessä ovat usein kaikkein vakavimmat rikosasiat.
Samalla tulisi parantaa mahdollisuuksia käyttää useamman tuomarin kokoonpanoja käräjäoikeuksissa.
10. Digitalisaatiota ja sähköisiä menetelmiä koskevat kehittämisehdotukset
Syyttäjälle ja esitutkintaviranomaiselle yhteinen sähköinen työskentelyalusta
Sähköinen asiointi esitutkinnassa: sähköinen vahvistus rikosilmoituksesta asianomistajalle, esitutkintapäätös asianosaisille myös sähköisesti ja asianosaisen kuuleminen esitutkinnassa sähköisesti
Sähköisiä menetelmiä tulee hyödyntää esitutkinnassa aikaisempaa enemmän. Nämä edellyttävät kuitenkin sen varmistamista, että henkilöillä on käytössään ko. sähköiset välineet. On huomioitava, että monilla ei ole välineitä, osaamista eikä tunnistautumismahdollisuuksia. Tutkintavankien kuuleminen videoyhteydellä on perusteltua kuljetusten vähentämiseksi. Yhä useammat tutkintavangit sijoitetaan kauemmaksi kotipaikastaan.
Kuulustelun tallentaminen ja äänitallenteiden käytön lisääminen
Lähtökohtaisesti säätiö katsoo, että asiakkaan suostumuksella kuulusteluja voitaisiin tallentaa nykyistä enemmän. Tallenteiden käyttämisen vaikutuksia tulee kuitenkin arvioida eri toimijoiden näkökulmasta. Miten tallenteiden käyttö vaikuttaa rikosprosessin myöhäisemmissä vaiheissa?