Rikoksettoman elämän tukisäätiön lausunto lakivaliokunnalle
Asia: O 21/2024 vp Rikosseuraamuslaitoksen toimintaedellytykset
Rikosseuraamuslaitos on tehnyt kattavan ja selkeän raportin laitoksen tilanteesta muuttuneessa ja muuttuvassa toimintaympäristössä. Raportissa nostetaan esille keskeiset ongelmat: riittämättömät resurssit, ja resurssitilanteen vaikeutuminen entisestään vankien määrän voimakkaasti kasvaessa rangaistusten ankaroittamisen seurauksena. Rikosseuraamuslaitokselle luvatut tulevien vuosien resurssilisäykset eivät tule riittämään laadukkaaseen, valmentavaan ja kuntouttavaan vankeinhoitoon.
Raportissa esitetystä statistiikasta on nähtävissä, että vankien määrässä tullaan lähestymään 2000-luvun puolivälin tilannetta ensi vuonna. Tämä merkitsee suunnanmuutosta kriminaalipolitiikassa, jonka tavoitteena on ollut ehdottomien vankeusrangaistusten vähentäminen ja avoseuraamuksien painottaminen. Suomen vankimäärä on ollut maailman pienimpiä suhteessa väestön määrään. Vankeusrangaistuksen aiheuttamien haittojen on katsottu olevan merkittäviä ja siksi on haluttu painottaa avoseuraamuksia. Avoseuraamukset ovat yhteiskunnalle huomattavasti edullisempia kuin ehdottomat vankeusrangaistukset ja voimakkaissa säästöpaineissa niitä tulisi senkin takia suosia.
Vankien määrä on jo nyt lisääntynyt mm. seksuaalirikoslainsäädännön muutosten takia. Vankiloiden yli 100 % täyttöaste merkitsee tilanahtautta ja turvallisuuden heikkenemistä sekä vankien kesken että suhteessa henkilökuntaan. Tilannetta pahentaa se, että vankien toiminta- ja kuntoutusmahdollisuudet ovat heikentyneet henkilökunnan vähyyden ja myös tiukan osastoinnin takia. Työtoiminta on vähentynyt merkittävästi. Kuntouttavat ja päihteettömät osastot on jouduttu ja jouduttaneen muuttamaan tavallisiksi osastoiksi.
Vangit viettävät selleissä yhä enemmän aikaa – monin osin voidaan puhua jo ‘koppihoidosta’, mikä ei muuta rikollisia ajattelu- ja toimintatapoja eikä edistä kuntoutumista rikoksettomaan elämään. Aggressiivisuus ja näköalattomuus kasvavat ja luovat otollista maaperää uusintarikollisuudelle. Suomen varsin korkealla tasolla oleva uusintarikollisuus on vaarassa kasvaa entisestään.
Raportissa puhutaan keskittymisestä perustehtävään eli rangaistusten täytäntöönpanoon, jolloin tavoitteena olisi mahdollisesti luopuminen monista nykyisistä toiminnoista. Rangaistusten täytäntöönpano on tähän asti tarkoittanut myös vankien valmentamista rikoksettomaan elämään eli huolehtimista siitä, että vangit saavat tarvitsemaansa kuntoutusta, ja vapautumista valmistelaan vankeuden aikana. Onko tämä linja nyt muuttunut tai muuttumassa? Raportissa puhutaan vankien kuntouttamisesta vain vähän ja viitataan myös hyvinvointialueiden palveluihin.
Vangit ovat Suomen köyhin, sairain ja huono-osaisin väestöryhmä. Heillä on muuhun väestöön verrattuna huomattavasti useammin somaattisiin sairauksiin, päihteisiin ja mielenterveyteen liittyviä haasteita, ADHD-oireilua ja oppimisen pulmia (Vankien terveys ja hyvinvointi 2023-tutkimus). Vankien kanssa työskenteleviltä vaaditaan erityisosaamista, jota nimenomaan on vankiloiden kuntouttavalla henkilökunnalla samoin kuin niillä järjestöillä, jotka tuottavat palveluita vankiloihin ja vapautumisen jälkeiseen aikaan. Hyvinvointialueilla ei tätä asiantuntemusta juurikaan ole, ja resurssien vähentyessä alueiden on vaikeaa tai jopa mahdotonta tarjota palveluita vankiloihin.
Katsomme, että vankien määrää lisäävästi vaikuttavien lakien täytäntöönpanoa on lykättävä, kunnes riittävät vankipaikat ovat käytössä. Tämä edellyttänee, kuten raportissa todetaan, uusien vankiloiden suunnittelun ja rakentamisen nopeuttamista aiotusta.