Yhdenvertaisuus kuuluu kaikille – myös vangeille
Pride-viikko on alkanut ja se kutsuu meitä pohtimaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa myös oman työmme näkökulmasta. Voisin väittää, että vangit ovat yksi yhteiskunnan leimatuimmista ryhmistä. He kantavat monenlaisia stigmoja ja elävät usein yhteiskunnan reunalla. Heillä on paljon päihdesairautta, neurokirjon haasteita, mielenterveysongelmia ja asunnottomuutta, vain muutamia mainitakseni. Jos he kuuluvat lisäksi johonkin LGBT-ryhmään, heitä syrjitään usein myös muiden vankien toimesta.
Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta, kansallisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteistä, poliittisesta toiminnasta, ammattiyhdistystoiminnasta, perhesuhteista, terveydentilasta, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä riippumatta.
Homo- ja biseksuaaliset vangit sekä transsukupuoliset vangit kohtaavat syrjintää, uhkauksia ja väkivaltaa myös vankilassa.
Homo- ja biseksuaaliset vangit sekä transsukupuoliset vangit kohtaavat syrjintää, uhkauksia ja väkivaltaa myös vankilassa. Homoseksuaalinen toiminta tai homoseksuaalisuus ei ole vankilayhteisössä hyväksyttyä. Emy Bäcklinin tutkimuksessa homo- ja biseksuaalivankien kokemuksista ja olosuhteista vankiloissa (2010) haastateltiin muutamia vankeja ja työntekijöitä. Haastattelujen teemoina olivat epäviralliset normit ja säännöt, väkivalta- ja uhkailukokemukset sekä vankilan henkilökunnan asenteet ja kohtelu. Vankilat koettiin paljon suvaitsemattomammiksi kuin muu yhteiskunta. Tuomio suoritettiin usein eristyksessä.
Tutkimukseen haastateltu kriminaalityöntekijä Signe kertoo näin: “Vankilassa on erittäin vahva machokulttuuri, joka koskee molempia sekä vankeja että henkilökuntaa. Usein ns. ‘virkapukuiset ammatit’ liittyvät maskuliinisuuteen ja homoseksuaalisuus pelottaa tällaisessa ympäristössä, koska se uhkaa maskuliinisuutta.”
Bäcklinin tutkimus osoitti, että naiset poikkeavat rikoksentekijöinä muutenkin normista, jolloin mm. heidän homoseksuaalisuutensa on helpommin hyväksyttävissä kuin miesten. Sukupuolinormit ovat vuorovaikutuksessa muiden valtarakenteiden kanssa ja vaikuttavat eri vähemmistöryhmiin. Voimme vain kuvitella, millaista on olla vankilassa, jos on romani, lesbo ja yli 60-vuotias.
Asiat ovat edellä mainituista tutkimusvuosista jonkin verran toki edenneet, mutta uskallan väittää, että oman asiakaskuntamme keskuudessa ehkä kaikkein hitaimmin verrattuna mihin tahansa muuhun ryhmittymään
Asiat ovat edellä mainituista tutkimusvuosista jonkin verran toki edenneet, mutta uskallan väittää, että oman asiakaskuntamme keskuudessa ehkä kaikkein hitaimmin verrattuna mihin tahansa muuhun ryhmittymään
Henkilökunnalle ja vangeille tulisi tarjota enemmän tietoa ja koulutusta sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta. Asiallisen tiedon omaksuminen lisää ymmärrystä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluminen ei saa estää toimintaa. Avioliittoiässä olevilla henkilöillä on oikeus rekisteröidä parisuhde ja solmia avioliitto vankeusaikana.
Rikosseuraamuslaitoksen resurssien hälyttävän huono tilanne tuskin tarjoaa uusia mahdollisuuksia ja aikaa keskittyä LGBT-asiakaskunnan erityistarpeisiin, vaikka tahtotilaa löytyisikin. Jotain kertoo myös se, että tuoretta ja kotimaista tutkittua tietoa aiheesta on vaikea löytää.
Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kohdistuvaan syrjintään ja häirintään on kiinnitettävä huomiota ja siihen on puututtava, tapahtuipa se muiden vankien tai työntekijöiden taholta. Meidän kaikkien on huolehdittava siitä, että sukupuolista tai seksuaalista häirintää kokeva saa tarvitsemaansa tukea ja apua.
Tänä vuonna me säätiönä osallistumme (viimein!) Pride-kulkueeseen. Haluamme tehdä näkyväksi, että niin järjestönä kuin ammattilaisinakin emme hyväksy minkäänlaista syrjintää ja pyrimme tukemaan yhdenvertaisuuden toteutumista kaikin mahdollisin keinoin.
Pride matters!
Lähteet:
Ulla Knuuti, Rikosseuraamuslaitos; esitys Sateenkaaresta vankiloissa 2021
Viitattu:
Bäcklin, Emy: ”Det är inte populärt med hbt-personer”. En intervjustudie om homo- och bisexuella intagnas erfarenheter av, och villkor i, svensla fängelser. Kriminologiska institutionen. Stockholms universitet. (2010).
Kiuru, H & Strömberg-Jakka, M. (2017) Seksuaalisuuden tabut suljetuissa yhteisöissä. Unipress.
Ohje sukupuolen korjausprosessin läpikäyneen tai korjausprosessissa olevan henkilön sijoittamisesta (8/004/2018).
Rikosseuraamuslaitoksen vankeja ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaita koskeva yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma. Rikosseuraamuslaitoksen julkaisuja 2015.