Lausunto rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain muuttamista koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta
VN/31917/2023
Rikoksettoman elämän tukisäätiön lausunto rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain muuttamista koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta
- Yleinen kanta lähisuhdeväkivallan sovittelusta luopumiseen
RETS Rikoksettoman elämän tukisäätiön kanta lähisuhdeväkivallan sovittelusta luopumiseen pääsääntöisesti on erittäin myönteinen.
Rikoksettoman elämän tukisäätiö työskentelee rikoksia tehneiden, rikoksilla oireilevien ja heidän läheistensä auttamiseksi. Lähisuhdeväkivallasta on kokemusta erityisesti vankeusrangaistusta suorittavilla naisilla, jotka ovat erittäin usein olleet lähisuhdeväkivallan uhreja. Viimeisin tutkittu tieto on vuodelta 2011 Rikosseuraamusasiakkaiden terveys, työkyky ja hoidontarve -tutkimuksesta: Tutkimuksen mukaan naisvangeista 69 % oli joutunut elämänsä aikana kumppaninsa pahoinpitelemäksi, 65 % kumppaninsa psyykkisesti pahoinpitelemäksi ja 19 % kumppaninsa seksuaalisesti hyväksikäyttämäksi. 16 % oli joutunut myös lähisukulaisensa seksuaalisesti hyväksikäyttämäksi.
Miesvangeilla luvut olivat huomattavasti matalampia – heillä oli kuitenkin myös kokemuksia kumppanin taholta tapahtuneesta fyysisestä tai psyykkisestä pahoinpitelystä. Miespuolisista sakkovangeista 20 % ilmoitti kumppanin taholta tapahtuneesta psyykkisestä ja fyysisestä pahoinpitelystä ja 15 % miespuolisista vankeusrangaistusta suorittavista vankeusvangeista fyysisestä pahoinpitelystä.
Sovittelu ei ole oikea keino lähisuhdeväkivallan käsittelyyn ihmisillä, joille on kasautunut paljon vaikeita traumaattisia kokemuksia ja haasteita monilla elämän alueilla. Väkivaltainen käyttäytyminen ja toisaalta väkivallan kokemukset uhrina voivat olla toistuvia ja ne ovat voineet alkaa jo lapsuuden perheessä. Sovitteluun osallistuminen ei tapahdu välttämättä vapaaehtoisesti, vaan uhrit voivat joutua painostuksen kohteiksi. Väkivaltaisen käyttäytymisen taustalla on usein impulsiivisuutta, psyykkisiä ongelmia ja tunteiden käsittelemättömyyttä. Uhrit voivat joutua painostuksen kohteiksi, eivätkä pysty huolehtimaan omista oikeuksistaan.
Rikoksettoman elämän tukisäätiö katsoo, että rikosprosessin tulee olla ensisijainen asioiden käsittelytapa. Mikäli lähisuhdeväkivallan sovittelusta luovutaan, tulee ottaa huomioon resurssien lisäystarve tuomioistuimissa. Poliisin tulee tehostaa sekä lähisuhdeväkivallan tekijöiden että uhrien ohjausta tukipalveluihin. Palveluja väkivaltaisen käyttäytymisen käsittelyyn tulee olla saatavilla eri puolilla Suomea ja palvelujen STEA-pohjainen rahoitus tulee turvata myös seuraavien vuosien aikana.
- Vaikutukset
Mikäli lähisuhdeväkivallan sovittelusta luovutaan, resursseja olisi perusteltua käyttää nykyistä enemmän nuorten tekemien muiden väkivaltarikosten sovittelun kehittämiseen ja lisäämiseen.
- Lakiehdotuksen 3 a § (henkilösuhteet)
Esityksessä on esitetty kattavasti ne henkilösuhteet, joita sovittelun kielto koskisi ja todettu, että täysin tyhjentävää luetteloa ei ole mahdollista laatia. Olennaista on, että sääntely koskee tilanteita, joissa osapuolet asuvat eri osoitteissa tai joilla aikaisemmin ennen rikoksen tapahtumista on ollut läheinen suhde.
- Lakiehdotuksen 3 a § (rikokset)
Läheiseen kohdistuneen rikoksen sovittelua koskevat rajoitukset ovat kattavat.