Kriminaalihuollon tukisäätiön lausunto hallituksen esitykseen rikoslain 2 c 5 §:n muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan muutosta vangin ehdonalaiseen vapauttamiseen. Tämän hetkisen säännöksen mukaan vanki, joka rikosta edeltäneiden kolmen vuoden aikana ei ole suorittanut vankeusrangaistusta vankilassa, päästetään ehdonalaiseen vapauteen, kun rangaistuksesta on suoritettu puolet. Nyt tätä kolmen vuoden aikaa ollaan pidentämässä viiteen vuoteen.

Muutos merkitsisi rangaistuksen ankaroittamista.  Esityksessä viitataan perustuslakivaliokunnan lausumiin rangaistusseuraamuksen oikeasuhtaisuudesta teon moitittavuuteen nähden. Nykysäädöksen mukaan erityisesti pitkissä tuomioissa voivat suorittamisajat poiketa toisistaan paljonkin riippuen siitä, onko vanki suorittanut vankeusrangaistusta rikosta edeltäneen viimeisen kolmen vuoden aikana. Kriminaalihuollon tukisäätiö yhtyy eduskunnan oikeusasiamiehen lausumiin, että ensikertalaisuussäännöksen soveltaminen voi 1) rikoskumppaneiden kohdalla johtaa käytännössä selvästi eri mittaiseen rangaistukseen, vaikka tuomion pituus olisi sama eikä rikostaustassa olisi olennaista eroa ja 2) olla ongelmallista yhdenvertaisuuden kannalta, koska rikosten paljastuminen on sattumanvaraista. Ehdotettu uudistus ei kuitenkaan poistaisi näitä epäkohtia.

Esityksessä todetaan, että uudistus kohdistuisi suhteellisen harvalukuiseen joukkoon, joka uusii vankeuteen johtavan rikoksen oltuaan pitkään vapaudessa. Muutos ei olennaisesti vaikuttaisi kokonaisrikollisuuteen. Ensikertalaisuussäädöksen muuttamisesta aiheutuisi noin 2,2, miljoonan euron vuosittaiset lisäkustannukset, kun päivittäinen vankiluku kasvaisi noin 32 vangilla.

Ensikertalaisuussäädöksiä koskevan uudistuksen tarve vaikuttaa olevan enemmän poliittinen kuin käytännön epäkohdista johtuva. Kriminaalihuollon tukisäätiö katsoo, ettei esityksellä ole konkreettisia hyötyjä.

Rikosseuraamuslaitokseen on viime vuosina kohdistunut merkittäviä säästöjä. Henkilötyövuosien leikkaukset vaikuttavat myös siihen, missä määrin vankien kanssa kyetään tekemään kuntouttavaa työtä ja valmistelemaan vapautumista. Parhaillaan on myös vireillä muita lakiesityksiä, joilla Rikosseuraamuslaitoksen tehtäviä tullaan lisäämään ja kohdentamaan henkilöstöä muihin tehtäviin kuin kuntoutukseen.

Kriminaalihuollon tukisäätiö katsoo, että tuloksellista ja koherenttia kriminaalipolitiikkaa rakennettaisiin paremmin varmistamalla Rikosseuraamuslaitokselle yleisesti riittävät voimavarat kuntouttavaan työhön. Merkittävä osa vangeista suorittaa lyhyttä rangaistusta. Heistä osa on ns. pyöröovivankeja, jotka voivat olla saman vuoden aikana toistuvasti vankilassa. Resurssien suuntaamisella tämän kohderyhmän kanssa työskentelyyn olisi mahdollista vaikuttaa myös kokonaisrikollisuuteen, sekä saattaa vankeja heidän tarvitsemiensa palveluiden piiriin.