Havaintoja rikos- ja päihdetaustaisten kasvusta kokemusasiantuntijuuteen
Blogikirjoitus paikantuu kokemusasiantuntijakoulutukseen, joka toteutuu kaksivuotisena KEIJO -hankkeena (KEIJO -hanke, kokemusasiantuntijuus edistämässä itsenäisyyttä ja osallisuutta, ESR 2018-2020). Hankkeessa rikos- ja päihdetaustaiset henkilöt osallistuvat kokemusasiantuntijakoulutukseen, joka sisältää kolme kuukautta kokopäiväistä opiskelua Laurea-ammattikorkeakoulussa sekä harjoittelujakson (3-6 kk) työelämässä.
KEIJO -hankkeen kohderyhmällä eli rikos- ja päihdetaustaisilla on monesti kokemusta asiakkaana olemisesta useissa eri palveluissa. Lähes kaikki heistä ovat olleet jossakin vaiheessa elämäänsä lastensuojelun tai sosiaalityön asiakkaita. Useat rikos- ja päihdetaustaiset kokemusasiantuntijakouluttautuvat ovat olleet rikosseuraamusasiakkaita sekä eri päihdepalveluiden asiakkaita.
Erilaisissa kuntoutuksissa toipuminen sekä rikollisuudesta irrottautuminen ovat usein edenneet ja monilla tähän vaiheeseen on liittynyt kokemuksia vertaistuesta. Vertaisten keskinäistä kokemuksien jakamista on toteutunut yhteisöhoidoissa, itseapuryhmissä sekä järjestötoimijoiden matalan kynnyksen toimipaikoissa. Lähes jokaisella kokemusasiantuntijakouluttautuvalla on omakohtaista kokemusta itselleen merkityksellisistä vertaiskohtaamisista.
Hankeidean isä, Jarmo Eronen, on mainittu monen rikos- ja päihdetaustaisen autetuksi tulemisen kokemuksissa. Hän on ollut tukena useille ja auttanut heitä rikoksettoman elämän tavoittelussa vankeudesta vapauteen.
Kokemusasiantuntijakouluttautujalla on tavallisesti kokemusta toipumisesta ja rikollisuudesta irrottautumisesta. Kokemusasiantuntijakoulutukseen on hakeuduttu, koska omien kokemuksien koetaan olevan hyödyllisiä yksilöille sekä palvelujärjestelmän näkökulmasta palveluiden kehittäjille.
Osa kouluttautuvista kokee, että kokemustiedon jakaminen mahdollistaa heille merkityksellisien tehtävien tekemisen ja aikaisempien rikollisten tekojensa hyvittämisen yhteiskunnalle.
Koulutukseen motivoivat hakeutumaan myös halu ja potentiaali kansalaislähtöisesti ennalta ehkäistä yksilöiden huono-osaisuuteen johtavaa elämänkulkua sekä kehittää palveluita ammattilaisten kanssa. Päätöksentekoon, rikostaustaisiin liittyviin asenteisiin ja uusintarikollisuuteen vaikuttaminen ovat myös joidenkin tavoitteita hakeutua kokemusasiantuntijakoulutukseen.
Koulutukseen valituksi tuleminen on ollut monelle tärkeä kokemus mukaan pääsemisestä osaksi korkeakouluyhteisöä. Rikos- ja päihdetaustaisille suunnattu kokemusasiantuntijakoulutus on tuottanut monille kokemuksen hyväksytyksi tulemisesta. Eräs kouluttautuva totesi: ”Emme ole taustastamme huolimatta, vaan sen takia täällä.”
Yhteistyö rikosseuraamusalan sosionomikoulutuksen kanssa on antanut mahdollisuuden tarkastella rikos- ja päihdetaustaisten toiseuden kokemuksia teoreettisista lähtökohdista käsin.
Kokemusasiantuntijakouluttautuvat reflektoivat tarinoitaan koulutuksessa. Kokemuksien jakaminen toisten rikos- ja päihdetaustaisten kanssa tarjoaa peilejä tarkastella omia käsityksiä itsestään, toipumisestaan, rikollisuudesta irrottautumisestaan ja menneisyydestään.
Koulutuksen vertaisryhmä tarjoaa edellytyksiä tehdä menneisyyteen liittyvistä tarinoista uudenlaisia tulkintoja. Myös ammattilaiset tuottavat uusia näkökulmia menneen ja oman identiteetin tarkasteluun.
Kokemusasiantuntijakoulutuksen aikana toteutuva yhteistyö eri ammattilaisten ja viranomaisten kanssa muokkaa arvoja sekä suhtautumistapoja auktoriteetteihin. Hankkeessa rikostaustaiset ovat tehneet yhteistyötä vankilaviranomaisten ja poliisin kanssa. Yhteistyössä on tunnistettu aiempaan rikolliseen ajatteluun ja identiteettiin liittyviä arvoristiriitoja.
Poliisiyhteistyön myötä kokemusasiantuntijakouluttautuva luopui sellaisesta tatuoinnista, joka aiemmin symbolisoi hänelle vihamielisyyttä poliisia kohtaan. Koulutuksen aikaisissa rikosseuraamustyöntekijöiden kohtaamisissa on usein tunnistettu vankeusaikana tapahtuneet ristiriitatilanteet oman negatiivisen käytöksen luonnollisena seurauksena ja käsitys auktoriteeteista on muuttunut neutraalimmaksi tai positiivisemmaksi.
Viranomaisiin liittyvien käsityksien muuttuminen on ollut monelle kokemusasiantuntijakouluttautuvalle voimaannuttava kokemus. Myös työn tekeminen ja verojen maksaminen on ollut monelle uudenlainen ja tärkeä kokemus.
Rikollisuudesta irrottautumisen näkökulmasta nämä kokemukset ovat vahvistaneet monen käsitystä siitä, että oma kehitys on mahdollistanut sekä tuottanut kykyä toimia vastuullisesti tavalla, joka tunnistetaan yhteiskunnassamme oikeaksi.
Työtehtävät työelämässä opettavat ja kasvattavat kokemusasiantuntijaa. Eräs kokemusasiantuntiakouluttautuva unelmoi omasta työhuoneesta, jonka oviliikennevalo olisi aina vihreä ja ovi olisi aina avoimena vertaisille.
Unelma työhuoneesta toteutui, mutta varsin pian kokemusasiantuntija koki, että parhaiten kohtaamiset onnistuvat kuntoutusyksikön arjessa ja vertaisten rinnalla kulkien.
Osa kokemusasiantuntijakouluttautuvista on aloittanut oppisopimuskoulutuksen. Heidän kokemusasiantuntijuuteensa liittyvä identiteetti saattaa väistyä tai se voi muokkaantua, kun he rakentavat suhdettaan uuteen ammattiin ja asemoivat kokemustietonsa sen osaksi.
Väistyvätkö stigmat, jos kokemustieto nähdään luonnollisena osana ammatillisuutta, joka merkitsee vahvuutta ymmärtää ja jakaa asiakkaiden kanssa todellisuutta?
Kasvu kokemusasiantuntijuuteen toteutuu koulutuksessa ja työelämässä. Eri tahot voivat yrittää muokata kokemusasiantuntijuutta tai heidän kertomiaan tarinoita.
Positiivisten tarinoiden lisäksi tarvitsemme kriittisiä näkökulmia rohkeilta kokemusasiantuntijoilta, jotta meillä olisi myös mahdollisuus palveluiden kehittämiseen.