Mihin me tarvitsemme rikos- ja päihdetaustaisten kokemustietoa?
Blogikirjoitus paikantuu kokemusasiantuntijakoulutukseen, joka toteutuu kaksivuotisena KEIJO-hankkeena (KEIJO-hanke, kokemusasiantuntijuus edistämässä itsenäisyyttä ja osallisuutta, ESR 2018–2020). Hankkeessa rikos- ja päihdetaustaiset henkilöt osallistuvat kokemusasiantuntijakoulutukseen, joka sisältää kolme kuukautta kokopäiväistä opiskelua Laurea-ammattikorkeakoulussa sekä harjoittelujakson (3–6 kk) työelämässä.
KEIJO-hankkeessa kouluttautuneet toimivat työelämässä rikos- ja päihdetaustaan liittyvän kokemustiedon pioneereina, joiden asiantuntijuus perustuu omakohtaisiin kokemuksiin toipumisesta sekä rikollisuudesta irrottautumisesta.
Hankekoulutuksessa kokemustiedon ja yhdistäminen teoriatietoon on lisännyt monien kouluttautuvien ymmärrystä omista kokemuksistaan. Erilaiset työtehtävät sosiaali- ja rikosseuraamusalalla ovat edesauttaneet hankekouluttautuneita saamaan uudenlaista sisältöä elämään sekä kokemusta oman toiminnan tarpeellisuudesta.
Positiiviset kokemukset hankekoulutuksesta ja työssäoppimisesta ovat olleet kokemusasiantuntijoille voimaannuttavia kokemuksia. Toimiminen opiskelijoiden ja ammattilaisten kanssa on tarjonnut monille kokemusasiantuntijakouluttautuneille käsityksen omista kyvyistään sekä pystyvyydestään toimia korkeakouluympäristössä ja eri työyhteisöissä.
Hankekouluttautuneita on aloittanut ammatillisia opintoja, joissa kokemusasiantuntijakoulutus on tunnistettu tutkinnon osana. KEIJO-hankekoulutus on mahdollista tunnustaa kokonaisena tutkinnon osana sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa. Tämä edistää hankekoulutuksen hyödyntämistä mahdollisissa myöhemmissä opinnoissa.
Laurea-ammattikorkeakoulu on antanut KEIJO-hankekouluttautuville mahdollisuuden suorittaa avoimen AMK:n opintoja maksutta. Jokainen kouluttautuva on käyttänyt tätä mahdollisuutta ja tehnyt opintoja hankekoulutuksen yhteydessä.
Korkeakoulun opintojaksoyhteistyössä kokemustieto edustaa erilaisia käytännöstä nousseita ongelmia. Kokemus- ja teoriatiedon avulla voidaan uudistaa ja kehittää monipuolisesti eri alojen palveluita. Näiden lisäksi tarvitaan myös opintojaksoja, joissa koulutetut kokemusasiantuntijat määrittelevät sisällöt ja oppimistavoitteet, joiden he kokevat kehittävän tulevien ammattilaisten osaamista.
Hankekoulutuksen viimeisenä toimintavuotena kehittämishaasteet liittyvät kokemusasiantuntijakoulutusmallin kehittämiseen edelleen sekä kokemusasiantuntijatoiminnan ammatilliseen hyödyntämiseen työelämässä. Näiden lisäksi tulevaisuudessa tarvitaan rohkeita, uusia avauksia kokemusasiantuntijalähtöisten palveluiden kehittämiseen.
Tätä tavoitetta varten on perustettu Irti rikoksista ry. Järjestö toteuttaa vankilaympäristössä kevään aikana desistanssiryhmiä, joiden keskiössä on tarjota vertaistukea rikollisuudesta irrottautumisen tueksi. Toiminta perustuu kokemustietoon ja Good Lives Model (GLM) viitekehykseen.
Rikos- ja päihdetaustaisten kokemustiedolla on merkitystä, ja heidän vertaistukensa nähdään kuntoutumista sekä rikollisuudesta irrottautumista edistävänä tekijänä. Kokemustieto on myös hyödyllistä, kun suunnitellaan ja kehitetään rikos- ja päihdetaustaisille suunnattuja palveluita.
Vaikuttamisen näkökulmasta rikos- ja päihdetaustaiset kokemusasiantuntijat voivat vaikuttaa rikostaustaisten yhteiskunnalliseen asemaan sekä heitä koskevaan päätöksentekoon. Rikostaustaisten kokemusasiantuntijoiden yhteiskunnallisesti tärkeiden tehtävien kautta vaikutetaan myös rikostaustan aiheuttamiin leimoihin.
Kokemusasiantuntijoiden asema ja palkkaus työelämässä vaihtelevat. Niihin liittyvien erilaisten epäkohtien tunnistamista ja esille nostamista julkiseen keskusteluun tarvitaan. Kokemusasiantuntijoita ja ammattilaisia tulee rohkaista kertomaan kokemusasiantuntijuuteen liittyvistä onnistumisista ja epäkohdista, jotta kokemusasiantuntijatoimintaa voidaan asemoida ja kehittää osaksi sosiaali- ja rikosseuraamusalaa.