Miten asuminen onnistuu neuropsykiatrisista haasteista huolimatta?
Rikostaustaisilla ja rikoksilla oireilevilla neurokirjon haasteet ovat valtaväestöön verrattuna jopa 10 kertaa yleisempiä. Työssäni oppimisvalmennuksen asiantuntijana yhtenä keskeisenä tavoitteenani on auttaa rikostaustaisia, rikoksilla oireilevia ja heidän kanssaan työskenteleviä ammattilaisia tunnistamaan neurokirjon häiriöiden monipuoliset vaikutukset elämän ja arjen hallintaan.
Asuminen on yksi suuri osa-alue, jonka onnistuminen on valtavassa roolissa rikoksista irtautumisessa. Miten neurokirjon haasteet sitten vaikuttavat asumiseen ja miten ammattilainen voi tukea asumisen onnistumisessa? Tässä tekstissä nostan esiin muutamia olennaisia seikkoja.
Tunnista, tue ja kuuntele
Neuropsykiatrisilla haasteilla tarkoitetaan synnynnäisiä, aivojen toimintaan vaikuttavia oireyhtymiä, joilla on vaikutusta henkilön toimintaan, ajatteluun ja toiminnanohjaustaitoihin. Tällaisia oireyhtymiä ovat esimerkiksi ADHD, autismikirjon häiriöt sekä Touretten syndrooma.
Asumisen onnistuminen vaatii monenlaisia taitoja suunnitella, järjestellä ja toteuttaa arjen askareita. Monelle neuropsykiatrisia haasteita omaavalle ihmiselle esimerkiksi päivän aikataulun, rahankäytön tai ruuanlaiton suunnittelu tai asunnon siistinä pitäminen on erityisen haastavaa. Kysymys ei ole laiskuudesta tai välinpitämättömyydestä, vaan siitä, että aivojen poikkeavasta toiminnasta johtuen arkisiltakin kuulostavat asiat voivat vaatia suuria ponnistuksia.
Ammattilaisten rooli on tässä tilanteessa selvä: meidän tulee auttaa asiakkaitamme tunnistamaan heidän keskeiset asumiseen liittyvät haasteensa ja tukea heitä niiden kompensoimiseksi, jotta asuminen voi onnistua. Kaikki tämä on kyettävä tekemään asiakasta aktiivisesti kuunnellen.
Huomioi arkirytmi ja vireystila
Kaikki ihmiset hyötyvät jonkinlaisista rutiineista ja arjen ennakoitavuudesta. Rutiinit tuovat turvaa ja vapauttavat energiaa joka päivä toistuvien asioiden suunnittelulta. Oman arkirytmin ja sopivien rutiinien löytäminen on yksilöllistä ja vaatii sinnikkyyttä kokeilla erilaisia tapoja ja niiden ylläpitämistä tukevia keinoja, kuten rutiinilukujärjestystä tai kalenteria. Uusia asioita kokeiltaessa kannattaa ohjata asiakasta tunnistamaan sekä se, mikä kokeilussa tuntuu hyvältä että se, mikä ei ehkä toimi.
Kalenterit, ilmoitustaulut tai erilaiset suunnittelutyökalut ovat erityisen hyödyllisiä arjen suunnittelemiseen, mutta niiden käyttöön tarvitaan usein ohjausta ja tukea. Jotta ammattilainen voi ohjata asiakastaan näiden käytössä käytännössä, on hänen pystyttävä käyttämään apuvälineitä itsekin.
Neuropsykiatrisista haasteista kärsivällä vireystilan vaikutus toimintakykyyn on usein huomattavasti merkittävämpi, kuin neurotyypillisillä ihmisillä. Huonosti nukuttu yö tai väliin jäänyt lounas vaikuttavat toimintakykyyn ratkaisevasti. Asiakasta onkin hyödyllistä tukea esimerkiksi tunnistamaan ne tunnit päivästä, jolloin hän on itselleen ominaisella tavalla riittävän virkeä hoitamaan hankalilta tuntuvia asioita ja sijoittaa toimintarutiineja eri kohtiin päivästä vireystila huomioiden.
Ole hienovarainen mutta selkeä
Neuropsykiatriset haasteet johtavat helposti epämieluisten, arkisten asioiden välttelyyn, lykkäämiseen ja lopulta jopa niiden unohteluun. Yhdistelmänä epämieluisten asioiden välttely ja toiminnanohjauksen haasteet, kuten aloittaminen tai tehtävien välillä vaihtaminen, voi olla lamaannuttava ja johtaa pahimmillaan toimintakyvyttömyyteen ja ylitsepääsemättömään ahdistukseen.
Neurokirjon ominaisuuksia omaavien asiakkaiden kanssa työskentelevien ammattilaisten tulisi pyrkiä tukemaan asiakkaitaan haastavien asioiden puheeksi ottamisessa ja järjestelyssä hienovaraisesti ja selkeästi. Asiakkaalta voi esimerkiksi suoraa kysyä, mitkä arjen askareet ovat kaikista haastavimpia ja mikä arjessa on sujuvaa. Haastavien asioiden järjestelyyn asiakas todennäköisesti tarvitsee konkreettista tukea. Raha-asiat ja kodin puhtaanapito ovat tyypillisimpiä esimerkkejä haasteita aiheuttavista arjen askareista.
Raha-asioiden järjestely vaatii usein päättäväisyyttä ja omien huonojen puolien tai haasteiden tunnistamista. Joskus raha-asioiden järjestely vaatii myös avun pyytämistä läheiseltä, sosiaaliohjaajalta tai muulta taholta. On tärkeää muistaa, että epämieluisten asioiden välttely on tavallista. Erityisesti pieleen menneiden tai vaikealta tuntuvien raha-asioiden järjestely herättää usein häpeää, minkä vuoksi toimeen tarttuminen ja avun pyytäminen on entistä vaikeampaa. Usein asiakkaamme haluavat kyllä saada raha-asiansa kuntoon, mutta häpeä, hoidettavien asioiden suuri määrä tai vaikeus ymmärtää, mistä kuuluisi aloittaa, johtavat lamaantumiseen. Tämän vuoksi selkeys ja empatia asioista keskusteltaessa ja niitä suunniteltaessa on keskeistä.
Kuten raha-asioidenkin, myös siisteyden ylläpitäminen vaatii rutiineja ja toistoja, minkä vuoksi kotitöistä ja ympäristön siisteydestä huolehtiminen on usein neuropsykiatristen haasteiden kanssa painivalle henkilölle vaikeaa. Tiskit kasaantuvat, roskien vieminen unohtuu ja puhtaita vaatteita ei löydy. Epäsiisti koti tai asuntila voi aiheuttaa ahdistuksen ja häpeän tunteita, jolloin toimeen tarttuminen on entistä vaikeampaa. Siisti ympäristö ja puhdas koti taas auttavat helpottamaan kaaoksen tuntua ja arjen hallintaa: sopiva siisteyden taso on kuitenkin yksilöllinen ja jälleen tärkeää on kuunnella asiakasta siinä, mikä hänen siisteystavoitteensa on. Toisaalta, kun tavaroilla on kotona oma paikkansa ja kotitöiden tekemisessä on tietty säännöllisyys, toimeen tarttuminen ja siisteyden ylläpitäminen helpottuu huomattavasti.
Sekä raha-asioiden että kodin siisteysrutiinien järjestämisen tulee olla asiakaslähtöistä: asiakkaalla täytyy olla lupa puhua itselleen hankalista asioista ja niiden järjestelemisessä täytyy kyetä kuuntelemaan asiakasta ja hänen tarpeitaan. Ratkaisukeskeisestä näkökulmasta käänteentekevimpiä kysymyksiä voivat olla: ”Mikä mahdollistaisi näiden asioiden hoitamisen? Minkä täytyisi muuttua, jotta haastava asia onnistuisi?”
Myös konkreettisten toimintasuunnitelmien tekeminen ja kirjaaminen auttavat suunnitelmista kiinni pitämistä.
Tietoa ja konkreettisia neuvoja
Asumisen onnistuminen vaatii siis monenlaisia taitoja. Näiden taitojen harjoittelu ja oppiminen vaatii paitsi haasteen ja taidon tunnistamisen, usein myös ulkopuolista ohjausta. Ohjauksen tarve on vahva erityisesti neuropsykiatrisista haasteista kärsivillä asiakkailla.
Kriminaalihuollon tukisäätiön tuottamassa Arki haltuun! -oppaassa on tiedon lisäksi konkreettisia neuvoja arjen taitojen tukemiseen. Keskeisessä roolissa on kuitenkin asiakkaan ja ammattilaisen luottamuksellinen, asiakaslähtöinen ja turvallinen yhteistyösuhde, jossa vaikeista asioista on lupa keskustella rakentavasti ilman pelkoa nöyryytetyksi tulemisesta. Kun asiakas uskaltaa avata ajatuksiaan hankalilta tuntuvien asioiden ympärillä, on ratkaisuja paljon helpompi löytää. Kun ratkaisut tuottaa asiakas itse, hän myös sitoutuu niihin helpommin kuin jos ratkaisut tarjoillaan hänelle valmiiksi paketoituna.