Toimeentulotuki vangin perheelle

Toimeentulotukea voi saada henkilö tai perhe, jonka tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki. Tuen hakijan pitää ensin hakea muita sosiaaliturvaetuuksia, joihin hänellä on oikeus. Näitä muita etuuksia ovat esimerkiksi työttömyysturva ja asumistuki.

Toimeentulotukea voidaan myöntää myös omatoimisen suoriutumisen tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Perheenjäsenen vankeuden aikana perhe voi saada toimeentulotukea arjen välttämättömien menojen lisäksi vankilavierailujen matkakuluihin.

Toimeentulotuen rakenne

Toimeentulotuki muodostuu kolmesta osasta:
– perustoimeentulotuki
– täydentävä toimeentulotuki
– ehkäisevä toimeentulotuki.

Kela maksaa perustoimeentulotuen. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntää kotikunta.
Toimeentulotukea haetaan aina ensin Kelasta. Jos haet tukea asioihin, joista vastaa kunta, pyydä Kelaa siirtämään hakemus kotikuntaasi.

Muutoin kielteisen päätöksen tullessa asiakkaan on tehtävä uusi hakemus kuntaan.

Kelan perustoimeentulotuki: perusosa ja muut perusmenot

Kelan perustoimeentulotuen perusosa on kiinteä summa. Se on tarkoitettu jokapäiväisen elämän välttämättömiin menoihin. Näihin menoihin ei siis voi hakea omaa, erillistä tukea, vaan toimeentulotuen perusosa kattaa välttämättömät menot yhtenä kokonaisuutena.

Perusosan suuruus riippuu ruokakunnan koosta. Ruokakunnan voivat muodostaa esimerkiksi yksinasuva, yksinhuoltaja, lapseton pari tai perhe, jossa on kaksi huoltajaa ja lapsia.

Jos ruokakunnassa on kaksi aikuista, joista toinen on vankilassa, perusosassa huomioidaan vain yksi aikuinen.

Mitä perustoimeentulotuki kattaa?

Kelan perustoimeentulotuen perusosa kattaa nämä asiat: ruoka, vaatteet, pienet terveydenhuoltomenot, henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta aiheutuvat menot, paikallisliikennemaksut, sanomalehdet, puhelin ja puhelinmaksut, internetyhteys, harrastukset, muut vastaavat jokapäiväiseen elämään kuuluvat menot.

Lisäksi otetaan huomioon muut perusmenot:
– kohtuullisen suuruiset asumismenot (myös vesi, sähkö ja kotivakuutus)
– välttämättömät muuttokustannukset ja vuokravakuus
– muut julkisen terveydenhuollon menot (esim. silmälasit, reseptilääkkeiden omavastuuosuudet)
– lapsen tapaamisesta etävanhemmalle aiheutuvat menot kunnan sosiaalihuollon vahvistaman sopimuksen  tai tuomioistuimen päätöksen mukaisesti
– välttämättömän henkilötodistuksen tai matkustusasiakirjan hankintamenot.

Lisätietoa hyväksyttävistä menoista saat Kelan sivuilta.

Kunnan täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki

Täydentävä toimeentulotuki on tarkoitettu erityismenoihin, joita perustoimeentulotuki ei kata.
Erityismenoja ovat sellaiset menot, joiden katsotaan olevan tarpeellisia juuri tukea hakevan henkilön tai perheen tilanteessa. Joskus täydentävää toimeentulotukea voi saada myös menoihin, jotka ovat normaalisti osa perustoimeentulotukea, jos nämä menot ovat hakijan tilanteessa erityisen suuria. Tällainen meno voi olla esimerkiksi lapsen suuret harrastusmenot tai erityisen suuret vaatemenot (romanihame).

Ehkäisevän toimeentulotuen tavoite on parantaa asiakkaan kuntoutumista, toimeentulomahdollisuuksia ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä. Kunta päättää ehkäisevän toimeentulotuen perusteista.

Hakijalla ei tarvitse olla oikeutta perus- tai täydentävään toimeentulotukeen, jotta hän voi saada ehkäisevää toimeentulotukea. Henkilö voi siis saada vain ehkäisevää toimeentulotukea.

Vankilavierailujen matkakulut

Vankilavierailuista johtuviin matkakuluihin voi hakea täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea. Tätä voidaan tukihakemuksessa perustella perheyhteyksien säilymisellä. Vankeuslain mukaan perheyhteyksiä pitää tukea.

Lapsen oikeus pitää yhteyttä siihen vanhempaansa, jonka luona hän ei asu, on turvattu kansainvälisellä lapsen oikeuksien sopimuksella (9 kohta) sekä lailla lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (2 §).

Lapsen oikeus tavata vanhempaansa tulee viime kädessä toimeentulotukilain edellytysten täyttyessä turvata myöntämällä toimeentulotukea (STM:n opas toimeentulotukilain soveltajille, 2013:4).

Toimeentulotukihakemukseen liitetään aina selvitys matkakuluista kuitteineen.

Miten toimeentulotuki lasketaan?

Toimeentulotukea varten Kela tekee toimeentulolaskelman, josta selviää tuen hakijan taloustilanne.

Toimeentulotukilaskelmassa otetaan huomioon:
– kaikki hakijan saamat tulot
– kaikki hakijalla olevat varat, esimerkiksi säästöt
– ansiotuloista jätetään kuitenkin huomioimatta enintään 150 euroa.

Lisäksi huomioimatta jätetään vähäiset avustukset: yksin asuvalta korkeintaan 50 euroa ja perheeltä korkeintaan 100 euroa kuukaudessa. Jos avustuksia on yli 50/100 euroa kuukaudessa, tulona huomioidaan ylimenevä osa.

Kun hakijan taloustilanne on laskettu, hänen tuloistaan ja varoistaan vähennetään toimeentulotuen perusosaan kuuluva summa. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi asumiseen, ruokaan ja muhin välttämättömiin menoihin kuuluvaa rahamäärää. Ulosmittaus huomioidaan menona toimeentulotuessa, mutta vapaaehtoisen maksusuunnitelman perusteella lyhennettäviä velkoja ei huomioida.

Hakija saa toimeentulotukea, jos hänen tulonsa ovat pienemmät kuin hyväksyttävät menot. Silloin toimeentulolaskelma on alijäämäinen ja syntyy oikeus toimeentulotukeen.

Hakija ei saa toimeentulotukea, jos hänen tulonsa ovat suuremmat kuin hänen menonsa. Silloin toimeentulolaskelma on ylijäämäinen. Hakija voi silti joskus saada harkinnanvaraista ehkäisevää toimeentulotukea.

Kelalla on toimeentulotukilaskuri, josta saat suuntaa antavaa tietoa oikeudestasi perustoimeentulotukeen.

Lyhyesti

Perustoimeentulotukea voi saada viimeisenä tukimuotona, jos rahat eivät muuten riitä arjen pakollisiin menoihin.

Vankilavierailuista johtuviin matkakuluihin voi saada täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea.

Toimeentulotukea haetaan aina Kelan kautta.