Vuosikatsaus 2021

Kriminaalihuollon tukisäätiö

Kriminaalihuollon tukisäätiö tukee rikoksista tuomittuja, rikoksilla oireilevia ja heidän läheisiään sekä edistää heidän hyvinvointiaan ja osallisuuttaan. Lisäksi säätiö parantaa heidän asemaansa yhteiskunnassa ja auttaa irtautumaan rikoksista. Kriminaalihuollon tukisäätiö tarjoaa uusia näkökulmia ja voimavaroja muutokseen, lisää rikoksilla oireilevien, rikoksista tuomittujen ja heidän läheistensä toimijuutta yhteiskunnassa, rakentaa verkostoja sekä tuottaa ja kehittää palveluita.

Vuosi 2021 oli Kriminaalihuollon tukisäätiön 20-vuotisjuhlavuosi. Syyskuussa järjestetty juhlaseminaari, Kriminaalityön foorumi ”Mukana muutoksessa – kaksi vuosikymmentä rikostaustaisten rinnalla” järjestettiin ensimmäistä kertaa etätapahtumana, tavoittaen entistä laajemman osallistujakunnan ympäri Suomen. Juhlavuonna 2021 toteutettiin myös kysely vangeille ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaille. Kyselyn tuloksia käytetään säätiön toiminnan ja palveluiden kehittämiseen.

Loppuvuonna valmistui Kriminaalihuollon tukisäätiön uusi strategia vuosille 2022–2024. Strategiatyöhön osallistui säätiön koko henkilökunta sekä hallitus. Samoihin aikoihin säätiössä käynnistettiin myös organisaatiomuutos, jonka tavoitteena on sujuvoittaa tekemisen tapaa ja saada kaikki säätiön toiminnat työskentelemään saumattomasti yhteen.

Kriminaaliasiamiestoiminta

Kriminaaliasiamiestoiminta ehkäisee rangaistuksesta vapautuvien ja heidän omaistensa jäämistä tarvitsemiensa palvelujen, etuusjärjestelmien ja muiden tukimuotojen ulkopuolelle. Asiamiestoiminta antaa asiakkaille neuvontaa ja ohjausta sekä tekee edunvalvontaa ja vaikuttamis-toimintaa.

Vuoden 2021 toiminnassa painottui lausuntotyö lakiehdotuksiin ja työryhmämietintöihin. Lausuntoja annettiin oikeusministeriölle, sosiaali- ja terveysministeriölle ja eduskunnan valiokunnille, yhteensä 14. Oikeusministeriö asetti vankeuslakia uudistavan työryhmän, jossa kriminaaliasiamies oli jäsenenä. Korona rajoitti vankilakäyntejä, infoja vangeille pidettiin seitsemässä vankilassa. Asiakasyhteydenottoja oli yli 600. Yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettiin etäseminaari ’Syrjäytynyt vai syrjäytetty – näkökulmia rikollisuuteen ja uusinta-rikollisuuden ehkäisyyn’, joka keräsi yli 400 kuulijaa. Yksittäisiä puheenvuoroja pidettiin useissa eri tilaisuuksissa.

Asumispalveluohjaus vapautuville

Asumispalveluohjaus on tarkoitettu rikosseuraamuksesta vapautuville, jotka ovat asunnottomia, elävät ilman pysyvää asuntoa tai tarvitsevat apua asumiseen liittyvissä asioissa. Toiminnan taustalla on huoli erityisesti vapautuvien vankien sijoittumisesta rangaistuksen jälkeen.

Vuonna 2021 työ jatkui pääsääntöisesti etänä vankiloiden pysyessä kiinni koko vuoden ajan. Tästä huolimatta yhteistyö vankiloihin sujui, tapaamiset ja verkostot luonnistuivat myös Teamsin ja Skypen kautta.

Viestintään ja erityisesti Vapautuvien asuminen -Facebook-sivuston sisältöihin panostettiin, mikä toi valtakunnalliselle työlle näkyvyyttä. Vuoden aikana kirjoitettiin kolme blogia, tehtiin video Vankimessuille ja Asunnottomien yön striimilähetykseen. Lisäksi toteutettiin kolmen videon sarja vapautuvien asunnottomuudesta yhteistyössä A-klinikkasäätiön kanssa sekä ”Vapautumassa vankilasta ilman asuntoa? –animaatio yhteistyössä Metropolia-ammattikorkeakoulun kanssa.

Vuoden aikana esiinnyttiin mm. Päihdepäivien lyhytaikaisvankien tilannetta käsittelevässä seminaarissa sekä valmisteltiin ja toimitettiin Asunnottomien yhteistyöverkoston kanssa tietopaketti asunnottomuudesta tuoreille kunnallisvaltuutetuille kautta suomen. Vapautuvien asumisen vuosittaisen yhteistyöpäivän aiheena oli “Sukupuolisensitiivisyys ja seksuaalivähemmistöt rikostaustaisten asunnottomuustyössä.”

Oppiva – oppivalmennus

Oppiva-toiminnan tavoitteena on lisätä rikostaustaisten oppimisvaikeuksiin liittyvää tietoa sekä kehittää niiden tunnistamiseen ja tukeen liittyviä menetelmiä. Päämääränä on myös edistää rikostaustaisten koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia sekä ehkäistä uusintarikollisuutta.

Vuonna 2021 Oppiva-toiminta sai uuden vakituisen työntekijän ja virtaviivaisti toimintaansa erilaisissa toimintaympäristöissä verkko- ja livetapaamisten, -koulutusten ja -ohjausryhmätyöskentelyn myötä. Etänä toteutetut asiakas- ja koulutustapahtumat järjestettiin Skypessä, Teamsissa ja puhelimitse, mikä mahdollistaa aidosti valtakunnallisen työn tekemisen.

Oppivan yhteistyö julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä vahvistui: asiakasohjausta ja asiantuntijuuden vaihtoa tapahtui kuukausittain ja erityistä huomiota kiinnitettiin digiosallisuuden vahvistamiseen ja oppimisvaikeuksien sekä neurokirjon häiriöiden tunnettuuden lisäämiseen asiakaskohderyhmässä.

Vapautuvien asumisen tuen verkosto

Valtakunnallinen Vapautuvien asumisen tuen verkosto (VAT) vähentää vankilasta vapautuvien ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavien henkilöiden asunnottomuutta.

Suurin osa VAT-verkoston tapahtumista järjestettiin vuonna 2021 etätapahtumina koronapandemian jatkumisen vuoksi. Vuoden viimeinen yhteisseminaari RIKO-hankkeen kanssa päästiin kuitenkin järjestämään hybriditapahtuma Rovaniemellä, jolloin pidettiin myös verkoston vuosikokous ja äänestettiin työvaliokunnan kokoonpanosta. VAT-verkosto osallistui yhteiskunnalliseen keskusteluun ja julkaisi yhden yhteisen kannanoton. VAT-verkostoon liittyi yksi uusi jäsenjärjestö. VAT-verkoston koordinaattori vaihtui keväällä 2021.

Lapsi- ja läheistyö

Lapsi- ja läheistyö tarjoaa yksilöllistä tukea erityisesti niissä kriisi-tilanteissa, jotka läheisen rikos ja rangaistus aiheuttavat, järjestää vangeille ja heidän perheilleen tarkoitettuja leirejä, sekä vertais-ryhmätoimintaa lapsille sekä vankien vanhemmille

vuonna 2021 Ehjä Perhe -toiminta vaihtoi nimekseen Lapsi- ja läheistyö, jotta tukea tarvitsevat läheiset löytäisivät paremmin tuen piiriin. Koronapandemian vuoksi perheleireistä voitiin 2021 toteuttaa vain kaksi, mutta toisaalta sen vuoksi oli mahdollisuus tukea useampia henkilöitä tai pariskuntia yksilötyön kautta. Pandemian vuoksi Helsingin lasten vertais-ryhmä sekä vanhempien ryhmä toimivat vasta syksyllä, ja Turussa aloitettiin myös vanhempien ryhmä.

Miirun isä on vankilassa -kirjasta tehtiin suomen- ja ruotsinkieliset videoversiot. Ruotsinkieliseen toteutukseen saatiin yhteistyökumppaniksi Svenska YLEn lastenohjelma BUU-klubben. Lisäksi laadittiin yhteistyössä Kanta-Hämeen perhetyön ja Risen kanssa Vinkkejä lapsiystävällisiin videopuheluihin tukemaan perheitä, kun Skype-tapaamiset olivat rajoitusten vuoksi välillä ainoa tai pääasiallinen tapaamismuoto.

Vuoden aikana tiivistettiin kansainvälistä yhteistyötä erityisesti Children of Prisoners Europe -verkostoon, jonka varsinaiseksi jäseneksi säätiö myös hyväksyttiin.

Naiset näkyviksi -hanke 

Naiset näkyviksi -hanke tarjoaa tukea pääkaupunkiseudulle vankilasta vapautuvia rikostaustaisia naisia. Asiakkaille rakennetaan tukijatkumoita yhteiskunnan palveluihin. Hankkeen moniammatillinen tiimityö mahdollistaa kompleksisten elämäntilanteiden ratkomisen.

Toimintavuoden aikana hankkeessa tavoitettiin 60 yksilöasiakasta ja verkon välityksellä järjestetyissä ryhmätapaamisissa 87 asiakasta. Ammattilainen–vertainen–työparimallia jatkokehitettiin sekä vahvistettiin sidosryhmätyöskentelyä mm. Naiserityisen työn ammattilaiset -verkostossa. Vaikuttamistyötä kohdennettiin työssään rikostaustaisia naisia kohtaaville ammattilaisille järjestettyihin koulutuksiin. Myös työntekijöiden osaamista traumatietoisesta työskentelystä sekä tunnesäätelyhaasteiden tukemisesta asiakastyössä kehitettiin.

Väkevä-hanke

Väkevä-hankkeen käynnistymisvuonna keskityttiin Apuri-verkkoalustan kehittämistyöhön, valmiin alustan tietoturva-auditointiin sekä naisten väkivaltakuntoutuksen kehittämiseen dialektiseen käyttäytymisterapiaan pohjaten. Lisäksi perustettiin yhdessä valikoituneiden yhdyskunta-seuraamustoimistojen kanassa projektiryhmä väkivallan puheeksi ottamisen ja asiakasohjauksen suunnitteluun. Vuoden aikana julkaistiin myös hankkeen esitteet, asiakasohjausprosessin kuvaus sekä Väkivallan puheeksiotto -kortti. Toimintavuoden lopussa otettiin käyttöön Apuri-verkkoalusta ja käynnistettiin asiakasohjaus.

RiseRaPeli-hanke

Rikosseuraamusasiakkaiden rahapeliongelmien ehkäisy ja kuntoutus -kehittämishankkeen päätavoite on saada rahapeliongelmien palvelukokonaisuus osaksi kaikkia yhdyskuntaseuraamuksia valtakunnallisesti kehittämällä rikosseuraamusasiakkaiden rahapeliongelman tunnistamiseen, ehkäisyyn ja kuntoutukseen erilaisia keinoja ja menetelmiä.

RisePrapeli-hanke käynnistettiin lokakuussa 2021. Ensitöikseen hankkeen työntekijät kouluttivat yhdyskuntaseuraamustoimistoissa työskentelevät rikosseuraamustyöntekijät tunnistamaan ongelmallisella tai riskitasolla rahapelaavat asiakkaat ja ohjaamaan heidät RISERaPeli-hankkeen Pelipysäkki-verkkokuntoutusohjelmaan, jossa hankkeen työntekijät toimivat asiakkaan tukena. Lisäksi hankkeessa kehitettiin valtakunnallista verkossa toimivaa sekä pääkaupunkiseudulla kasvokkain tapahtuvaa vertaistukitoimintaa rikosseuraamusasiakkaille rahapeliongelmasta kuntoutumisen tueksi.

OMA-hanke

OMA-hankkeen tavoitteena on saada Rikosseuraamuslaitoksen käyttöön toimiva ja vaikuttava kuntoutusohjelma vakaviin väkivaltarikoksiin syyllistyneille. Kuntoutusohjelmalla vaikutetaan rikoksiin syyllistyneiden henkilöiden uusimisriskiin.

Kesän 2021 aikana selvitettiin mahdollisuus hankkia Rikosseuraamus-laitokselle uusi väkivaltarikoksiin syyllistyneille suunnattu ohjelma. Selvitystyön jälkeen päädyttiin keskittämään hanke Omaehtoisen muutoksen ohjelman eli OMA:n ( Cognitive Self Change Program) kehittämiseen. OMA-ohjelma on ollut käytössä Rikosseuraamuslaitoksessa kaksikymmentä vuotta, mutta sen käyttö on ollut viime vuosina vähäistä.

Loppuvuodesta 2021 aloitettiin neuvottelut OMA-ohjelman kehittäjien
Jack Bushin, Richard Parkerin ja Daryl Harrisin kanssa täydennys-koulutusta varten.

Viestintä

Viestintä tekee näkyväksi säätiön työtä ja asiantuntijuutta, ja viestintä kytkeytyy myös tiiviiksi osaksi säätiön vaikuttamistyötä. Monikanavaista viestintää suunnitellaan, toteutetaan ja kehitetään säätiön strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Vuonna 2021 viestinnässä painotettiin sosiaalisen median sekä viestinnän visuaalisuuden kehittämistä. Sisältöjen suunnittelussa otettiin entistä tarkemmin huomioon somen lainalaisuudet ja kohderyhmän intressit ja pyrittiin tekemään seuraajia kiinnostavia ja heitä sitouttavaa sisältöä. Säätiön sosiaalisen median kanavissa yhteenlaskettu tavoittavuus ja sitoutuminen kasvoivat vuoden aikana huomattavasti. Esimerkiksi Facebookissa tavoittavuus kasvoi 20,5%. Kriminaalihuollon tukisäätiön näkyvyys sosiaalisessa mediassa kasvoi vuoden aikana 40%. Sosiaalisen median ohella tärkein viestinnän kanava vuonna 2021 olivat säätiön verkkosivut, joilla yksittäisten kävijöiden määrä lisääntyi vuoden aikana 23 %.

Viestintää kehitetiin vuoden 2021 aikana myös mm. järjestämällä henkilöstölle viestinnän koulutusta. Sisäisen viestinnän mittaamista jatkettiin kyselyllä henkilöstölle. Henkilöstön tyytyväisyys sisäiseen viestintään pysyi hyvällä tasolla. Vuonna 2021 tuotettiin myös kolme dokumenttivideota säätiön toiminnoista, teemoina asuminen, perhe ja läheiset sekä vertaisuus.

Vertaistoiminnat (REDIS, Raittila, Nuoret)

Avoimet ja päihteettömät vertaistoiminnat vahvistavat rikostaustaisten sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujien osallisuutta ja elämän-hallintaa. Vertaistoiminnoilla tuetaan asiakasta rikoksettomuuteen, päihteettömyyteen ja elämäntapamuutokseen. Vertaistoimintoja suunnittelevat, toteuttavat ja kehittävät asiakkaat ja heidän läheisensä, vertais- ja ammattilaisohjaajat sekä yhteistyökumppaneiden toimijat yhdessä.

Toimintaa toteutetaan avoimissa kohtaamispaikoissa (Redis, Raittila ja Nuorten toiminta), vankiloissa ja verkossa. Kohtaamispaikkojen profiilit eroavat kohderyhmän, toiminnan, aukioloaikojen ja sijainnin suhteen. Vertaistoiminnot mahdollistavat myös rangaistuksen suorittamisen valvotun koevapauden, yhdyskuntapalveluksen, valvonta tai nuoriso-
rangaistuksen aikana erityisesti silloin, kun henkilön edellytykset suoriutua arjesta ja sosiaalisista tilanteista ovat merkittävästi alentuneet. Vertaistoiminnot tarjoavat tarvittaessa yksilöllistä tukea ja ohjausta.

Vertaistoimintojen asiakastyö perustuu asiakkaan rinnalla kulkemiseen niin rikosseuraamuksen ja/tai päihdekuntoutuksen aikana, että näiden jälkeen. Asiakkaat kohdataan vertaistoiminnoissa tasa-arvoisesti ja tuomitsematta, joka luo turvallisen ja luotettavan pohjan yhteiselle muutostyöskentelylle. Kohtaamisia syntyi vuonna 2021 erilaisissa toimintaympäristöissä (mm. kohtaamispaikoissa, yhteistyökumppaneiden tiloissa ja verkossa) sekä erilaisin keinoin (yksilöllisesti tai ryhmässä) ja välinein (mm. kasvokkain, puhelimitse, chatissa, verkkoalustalla). Asiakkaiden kohtaamistyötä tekivät vertais- ja ammattilaistyöntekijät sekä vapaaehtoiset. Vuonna 2022 vertaistoiminnoissa kohdattiin asiakkaita yli 22000 kertaa ja näistä kohtaamisista yli puolet olivat yksilöllisiä kohtaamisia. Yksilöllisen ohjauksen ja neuvonnan tarve olikin erityisen suuri, jonka selittää koronapandemian rajoitukset ja asiakkaiden jääminen yksin tilanteensa kanssa. Yksilöllisen tuen rinnalla asiakkaat ovat saaneet tukea ja ohjausta erilaisista vertaistoimintojen yhteisöistä ja ryhmistä.

Vuonna 2022 ryhmiä ja tapahtumia (live sekä etä) toteutettiin yhteensä 447 ja niissä kohdattiin asiakkaita yhteensä 2892 kertaa. Kohtaamispaikat (Redis, Raittila ja nuorten toiminta) olivat auki 138 päivää ja niissä asiakaskohtaamisia kertyi yhteensä 5022. Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen kuuluvatkin vertaistoimintojen työn ytimeen.

Juntu-hanke (2020–2022)

Juntu-hankkeen päämääränä on luoda kuntouttava toimintamalli radikalisoitumisvaarassa oleville ja väkivallalla oireileville 15-29-vuotiaille nuorille. Hanketta rahoittaa Oikeusministeriö. Hankkeen kautta nuori saa tukihenkilön (ammattilaisohjaaja tai vertaisohjaaja), jonka kanssa yhdessä suunnittellaan nuoren tarpeisiin vastaava yksilöllinen kuntoutus-polku. Tukihenkilön kanssa yhteisen työskentelyn tavoitteena on vähentää nuorella esiintyviä radikalisoitumisen riskitekijöitä, kuten toivottomuuden, merkityksettömyyden tai ulkopuolisuuden tunnetta, turvattomuutta, syrjäytymistä sekä väkivaltaisia ajatuksia, mielikuvia tai käytöstä.

Juntu-hankkeen työskentely perustuu asiakas- ja voimavaralähtöisyyteen, avoimeen vuorovaikutukseen ja aitoon kohtaamiseen sekä aktiiviseen yhteydenpitoon. Työskentely voidaan aloittaa erilaisissa elämäntilanteissa ja rangaistuksen vaiheista riippumatta. Tuen tarve arvioidaan yhdessä nuoren kanssa, jonka perusteella yhdessä suunnitellaan tavoitteet tukihenkilön kanssa työskentelylle (mm. keskusteluapu, vertaistuki, neuropsykiatrinen tuki, käytännön apu, palveluohjaus). Juntu-hankkeen ryhmät tukevat vuorovaikutustaitoja, tunnesäätelyä ja auttavat reflektoimaan omaa tilannetta ja elämää.

Vuonna 2021 Juntu-hankkeen toimintaan osallistui yli 30 nuorta, joita kohdattiin yhteensä 439 kertaa. Juntu-hanke on toteuttanut yhteistyössä nuorten toiminnan kanssa viikoittain nepsy-ryhmän sekä Aggredin kanssa ryhmämuotoista, ennaltaehkäisevää toimintaa stadin ammattiopistoon kerran viikossa.  Lisäksi Juntu-hanke on tehnyt yhteystyötä Sexpon kanssa asiakasasioissa. Hankkeen työskentelyyn osallistuneet nuoret kokivat työskentelyn vähentäneen heidän radikalisoitumisen riskitekijöitä sekä lisänneen heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa oman elämän valintoihin.

Tukiasumispalvelut

Tukiasumispalveluissa tuotetaan asumisen tukea ja vuokra-asumista asunnottomana vankilasta vapautuville.  Kaikilla ohjaajilla on Sosionomin(AMK) pätevyys ja he ovat Valviran rekisteröimiä.

Asumisen palvelut toimivat vuonna 2021 asunto ensin -periaatteen sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeisen viitekehyksen mukaisesti.
Kriminaalihuollon tukisäätiöllä oli vuonna 2021 64 hajasijoitettua tukiasuntoa, jotka sijoittuvat Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle. Tuetun asumisen palveluita tuotettiin mm. Sipoon ja Kirkkonummen kunnille, sekä Helsingin ja Vantaan kaupungeille.  Helsingin toimipisteessä toimi kolme sosiaaliohjaajaa.

Jokela

Kuntouttavana vankityötoimintana on tarjottu Jokelan vankilan avo-osaston vangeille mahdollisuus erilaisiin kiinteistön kunnostustöihin.  Säätiö omistaa ison kiinteistön Helsingin Sörnäisissä, joka tarjoaa mahdollisuuden monipuolisiin pintaremontointitöihin.

Ryhmämuotoinen yhdyskuntapalvelu

Ryhmämuotoisessa yhdyskuntapalvelussa (RyMy) järjestetään
työtoimintaa Helsingin Lapinlahden sairaalaan alueella tehtävässä
ympäristönhoitotyössä. Ryhmämuotoisessa yhdyskuntapalvelussa toimivat
vastaava sosiaaliohjaaja ja työvalmentaja, jotka ovat yhdyskuntapalvelua
suorittavan tukena työtehtävissä suorituksen aikana sekä tarpeen mukaan
myös suoritusajan ulkopuolella.

Rymyn osalta vuoden 2021 työskentelyä on laajennettu Lapinlahden sairaala-alueen lisäksi Hietaniemen hautausmaalle. Koska pidämme ympäristön siistinä, olemme saaneet siitä positiivista palautetta yhteistyökumppaneiltamme sekä muilta Lapinlahden toimijoilta ja käyttäjiltä. Kokemuksien mukaan Rymyn toiminta on lisännyt yhdyskuntapalvelusuorittajien merkityksellisyyttä. Oppilaitosyhteistyötä on lähdetty toteuttamaan yhteistyössä Transit-hankkeen kanssa siten, että suorittajilla on ollut mahdollisuus suorittaa osana rangaistustaan Kiinteistöalanperustutkintoa ja jatkaa koulutusta loppuun Keudassa. Rymyssä on vakiinnutettu toimintamalli työ- ja toimintakyvyn arvioimisesta ja edistämisestä.