HE 120/2026 vp
RETS pitää tärkeänä, että käsillä olevassa esityksessä ovat mukana säädökset tehostetun valvonnan osastoista, sopimusosastoista ja ulkopuoliseen laitokseen sijoittamisesta sekä alaikäisten vankien sijoittamisesta lastensuojelulaitokseen.
Toiminta vakavissa yhteiskunnallisissa häiriötilanteissa / vankiloiden toiminta
RETS kannattaa esityksen lähtökohtaa, jonka mukaan rajoituksiin turvauduttaisiin vain tilanteissa, joissa täytäntöönpanosta ei voitaisi huolehtia turvallisesti tavanomaisten säännösten puitteissa ja sitä, että toimintojen keskeyttäminen kokonaan olisi viimesijainen toimenpide. Erittäin tärkeä syy -poistumisluvat, lapsen tapaamiset, alle 18-vuotiaiden tapaamiset ja poistumisluvat järjestettäisiin joka tapauksessa samoin kuin oppivelvollisten opetus.
Valvottuja ja muita tapaamisia voitaisiin rajoittaa samoin kuin poistumislupia. Esityksessä jätetään Rikosseuraamuslaitoksen harkintaan, mitä poistumislupia rajoitukset koskisivat. Olennaista olisi, että kaikkia poistumislupia ei keskeytettäisi, ja keskeytykset rajattaisiin vain välttämättömään, varsinkin, jos tapaamisia jouduttaisiin rajoittamaan. RETS pitää tärkeänä, että rajoitusten aikana käytössä olisivat laajemmat mahdollisuudet puheluihin ja videoyhteyksiin. Myös maksuttomia puheluita tulisi tarjota. Lähiyhteyksien katkeamista ei saisi tapahtua, kuten koronapandemian aikana tapahtui.
Vankilan osastoja koskeva sääntely / tehostetun valvonnan osastot
Esityksessä avattaisiin ja täsmennettäisiin tehostetun valvonnan osastoille sijoittamisen perusteita, mikä selkiyttäisi nykyistä tilannetta.
Toiminnot järjestettäisiin osaston kesken, mikä rajaa merkittävästi toimintojen järjestämistä. Monilla nykyisillä osastoilla toimintoja on erittäin vähän. Esityksen mukaan osastoilla tulisi järjestää rikollisesta toiminnasta irrottautumiseen tähtäävää toimintaa, johon Risellä olisi olemassa jo toimintamalli. Mallia ei kuitenkaan avata. Epäselväksi siis jää, mitä muuta toimintaa on tarkoitus tarjota olemassa olevan Exit-toiminnan lisäksi. RETS katsookin, että rangaistusajan suunnitelmien toteuttaminen voi olla vaikeaa toimintojen vähäisyyden takia ja tämä voi johtaa osastosijoitusten jatkamiseen.
Rikollisesta toiminnasta irrottautumista voi myös todentaa irtautumalla kytköksistä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Vankien tulisikin saada tietoa siitä, mikä on riittävää näyttöä yhteyksien lopettamisesta. RETS pitää tärkeänä, että vankien tiedossa olisi esityksessä mainittu selkeä toimintamalli, jota noudattamalla osastolta voisi päästä pois.
Muutoksenhakuoikeus sijoituksesta on tärkeä, samalla on huomattava, että se tulee kuormittamaan oikeudellista yksikköä, joka tarvitsisi kipeästi lisäresursseja käsittelyaikojen lyhentämiseksi ja vankien oikeusturvan toteutumiseksi.
Vankilan osastoja koskeva sääntely / sopimusosastot
Vankiväestötutkimuksen (THL 2023) mukaan 87 %:lla vangeista on elämänaikainen päihdehäiriö ja merkittävä osa rikoksista on päihde-ehtoisia. Päihdekuntoutuksen tarve on suuri, mutta päihdekuntoutukseen pääsy on vaikeutunut vankien määrän kasvun, henkilökuntapulan ja rahoituksen riittämättömyyden takia.
RETS kannattaa esitystä, jonka mukaan suljetuissa vankiloissa voi olla yksi tai useampi sopimusosasto ja että Rikosseuraamuslaitoksen tulisi huolehtia siitä, että päihdekuntoutukseen sitoutuneilla vangeilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä näille osastoille. Osastoilla on olennaista järjestää päihdetestauksen lisäksi kuntouttavaa ja yhteisöllistä toimintaa.
Sopimusosastojen perustaminen, nykyisten osastojen ylläpitäminen samoin kuin kuntouttavan toiminnan järjestäminen edellyttävät kuitenkin lisäresursseja. Vankien määrän lisääntyminen on jo johtanut siihen, että olemassa oleville sopimusosastoille sijoitetaan muita kuin päihteettömyyteen sitoutuneita vankeja.
Rahan ja muiden maksuvälineiden käyttö vankilassa
Vankien henkilökohtaisten maksukorttien ja niiden käytön salliminen on erittäin kannatettava ehdotus, joka edistää omalta osaltaan henkilöiden sijoittumista takaisin yhteiskuntaan ja myös mitä ilmeisimmin vähentää vapautumisia ilman henkilökorttia, pankkitiliä ja maksukorttia.
Vankilan henkilökunnan työpanosta kuluu mahdollisen toimeentulotuen hakemiseen (henkilökorttiin ja valokuviin) ja vankikuljetuksiin poliisissa ja pankissa käymistä varten. Joillekin vankiryhmille korttia ei pystytä tai ehditä hankkia (esim. lyhytaikaisvangit), jolloin heille tulee antaa Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymä maksukortti.
RETS kannattaa esitystä, jonka mukaan Rikosseuraamuslaitoksen maksukorttien tilitiedot olisi pyynnöstä annettava vangille ja tilisiirrot olisivat mahdollisia. Ongelmaksi jää edelleen, miten henkilökohtaisia maksukortteja käyttävät tulevat jatkossa saamaan tilitietonsa suljetuissa vankiloissa, joissa on heikot tai olemattomat mahdollisuudet tietokoneiden ja älykännyköiden käyttöön.
Vangeille myönnettävät poistumisluvat
Vangeille myönnettäviä poistumislupia ehdotetaan muutettavaksi siten, että turvallisuuteen liittyvät seikat huomioitaisiin nykyistä selvemmin ja kokonaisvaltaisemmin poistumisluvan edellytyksissä ja päätösharkinnassa. Tämä voi vaikuttaa vankien ja läheisten yhteydenpitoon ja vapautumisen valmisteluun, jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä yhteiskuntaan sijoittumisessa ja uusintarikollisuuden ehkäisyssä. Poistumisluvat voivat myös keskittyä aiempaa enemmän samoille vangeille, kuten esityksessä todetaankin. Poistumislupaehtojen rikkomiset tai palaamatta jättämiset ovat hyvin vähäisiä suhteessa kaikkiin poistumislupiin. RETS katsookin, että poistumislupaharkinnan muuttamiselle esitetyllä tavalla ei ole riittäviä perusteita.
RETS pitää perusteltuina ja kannatettavina esitettyjä muutoksia avovankiloiden säännöllisissä asioinneissa käytettäviin poistumislupiin, jotka korvaisivat luvat valvottuun ulkopuoliseen toimintaan. Edelleen kannatettava on muutos, jossa rangaistusajan pituuden perusteella myönnettävät poistumisluvat eivät edellyttäisi enää erityistä syytä. Tähän kuuluisi esimerkiksi tavanomainen yhteydenpito perheeseen. Edelleen hyvin perusteltu on tärkeä syy- poistumisluvan myöntäminen silloin, kun momentissa tarkoitettu tärkeä syy on käsillä ja edellytykset täyttyvät.
Esityksen mukaan tärkeä syy -lupa myönnettäisiin esimerkiksi silloin, kun kyseessä on perheeseen liittyvä tärkeä syy, kuten lapsen syntymä, perhe- tai valmistujaisjuhla tai muu perheeseen rinnastettava syy. Rikosseuraamuslaitoksen Lapsi- ja läheistyön linjauksissa mahdollisia perheeseen liittyviä syitä on avattu laajemmin. Linjaukset voisivat toimia soveltamisoppaana. (Lapsen oikeuksien sopimus artikla 9 ja Euroopan neuvoston suositus kohta 32, jossa painotetaan vanhemman poistumislupia lapselle merkityksellisiin tapahtumiin).
Erittäin tärkeä syy poistumislupaan esitetyt täsmennykset ovat tärkeitä: Lähiomaisen saattohoito tai vakavaan onnettomuuteen joutuminen tai muu vakava kriisi perheessä, joihin tarvittaessa voitaisiin myöntää useampikin poistumislupa. Samoin hautajaisten yhteydessä mahdollisuus muistotilaisuuteen osallistumiseen, kuten myös ennen hautaan saattamista ruumiinvalvojaisiin osallistuminen.
Elinkautisvangin kerran vuodessa myönnettävän poistumisluvan kestoksi esitetään kuutta tuntia, mikä on erittäin vähän. RETS katsoo, että poistumisluvan keston tulisi olla pidempi, esimerkiksi 12 tuntia.
Hoitoon pääsyn ajankohdasta ilmoittaminen
Ehdotuksen mukaan yksittäisissä tapauksissa hoitoon pääsyyn liittyvän poistumisluvan tarkka ajankohta voitaisiin jättää ilmoittamatta turvallisuuteen liittyvistä välttämättömistä syistä, esim. jos on epäily kiellettyjen aineiden tuomisesta poistumisluvan yhteydessä. Tällöin päätöksessä ilmoitettaisiin vain suuntaa antava tieto. Vangin tulisi kuitenkin voida valmistautua riittävästi käyntiin. RETSillä ei ole tähän huomautettavaa, jos hoitoon pääsyn ajankohta muissa tapauksissa ilmoitetaan vangille.
Vangit eivät ole aina voineet vaihtaa siviilivaatteita esimerkiksi ennen erikoissairaanhoidon käyntiä. Vangeilla tulisi olla mahdollisuus vaatteiden vaihtoon ennen lähtöä hoitoon.
Sijoittaminen vankilan ulkopuoliseen laitokseen / aikuiset vangit
RETS kannattaa esitystä, jonka mukaan ulkopuolinen sijoitus voitaisiin tehdä paitsi päihdekuntoutuslaitokseen, myös mielenterveyskuntoutusta tarjoavaan laitokseen, perhekuntoutuksena, hoitokotisijoituksena tai Kela kuntoutuksena. RETS huomauttaa kuitenkin, että sijoitus voi olla ajankohtainen myös lapsen kehitysvammaisuuden tai pitkäaikaissairauden takia. Vankeuslaki ei tunnista lapsesta johtuvia tilanteita eikä käsillä olevassa esityksessä näitä myöskään huomioida (Lapsen oikeuksien sopimus artikla 3, lapsen edun huomioonotto lainsäädännössä ja viranomaistoiminnassa).
Ulkopuolisia laitossijoituksia tulisi tehdä nykyistä huomattavasti useammin. Tämä koskee kaikkia vankeja, mutta erityisesti pidempää tuomiota suorittavia, ja edellyttää resurssointia tähän toimintaan.
Sijoittaminen vankilan ulkopuoliseen laitokseen / alle 18-vuotiaat vangit
RETS kannattaa esitystä, jonka mukaan alaikäisiä avolaitoskelpoisia vankeja sijoitettaisiin lastensuojelulaitoksiin. Esityksessä on eroteltu hyvin rangaistuksen täytäntöönpanoon ja lastensuojeluun liittyvät vastuut eri viranomaisten kesken ja painotettu yhteistyön tärkeyttä prosessin eri vaiheissa. Huoltajien mukanaolo sijoitusprosessissa on ensiarvoisen tärkeää.
Kaikki avolaitoskelpoiset alaikäiset eivät välttämättä täytä lastensuojelulain mukaisia sijoitusedellytyksiä tai heille ei ehditä tehdä arviota tuomion aikana. Tällöin alaikäinen joutuu suorittamaan vankeusaikansa suljetussa vankilassa.