60 % vankilasta vapautuneista uusii rikoksensa
Rikoskierteellä on monta kärsijää. Välittömin kärsijä on tietysti rikoksen uhri. Rikos on kriisi myös rikoksesta tuomittujen läheisille. Myös kaikki muut kärsivät uusintarikollisuudesta: siitä aiheutuu inhimillistä kärsimystä, yleistä turvattomuutta, sosiaali- ja terveyspalvelumenojen kasvua sekä syrjäytymisestä koituvaa tulonmenetystä. Rikoskierteen ytimessä on rikosseuraamusasiakas itse. Myös hän kärsii kierteen pitkittymisestä.
60 % vankilasta vapautuneista uusii rikoksensa. Jotta uusintarikollisuus saataisiin vähenemään, tarvitaan monenlaista tukea ja apua kuntoutumisen tueksi.
- 90 % rikosseuraamusasiakkaista on mielenterveysongelmia
- 94 % rikosseuraamusasiakkaista on päihdesairaus
- Joka kolmas vankilasta vapautuvista vapautuu ilman asuntoa
Rikoksesta tuomitut ovat hyvinvointialueensa asukkaita siinä missä muutkin. Hyvinvointialueen tehtävänä on heidän tarvitsemiensa palvelujen järjestäminen. Palveluiden puute pidentää rikoskierteitä.
Tietoa päätöksenteon tueksi
Hyvinvointialueet vähentämässä uusintarikollisuutta -webinaarin tallenne
16.5.2023 järjestetyn Webinaarin teemana oli hyvinvointialueiden, Rikosseuraamuslaitoksen, kuntien ja kolmannen sektorin välinen verkostoyhteistyö muun muassa päihde-, mielenterveys- ja asumistyössä.
Opas hyvinvointialuepäättäjille
Kierteen Katkaisijat -opas tarjoaa tietoa uusintarikollisuuden vähentämisestä sekä esittelee neljä konkreettista toimenpidettä, joita hyvinvointialueilla voidaan edistää.