Tietoa meistä

Vuonna 2025 RETSin organisaatiossa keskeinen muutos oli vahasta Kinaporin kiinteistöstä luopuminen ja muutto uusiin, merkittävästi pienempiin toimitiloihin vuoden lopulla. Uusissa tilaratkaisuissa painotettiin vastuullisuutta ja toiminnan tehokkuutta. Samanaikaisesti säätiö jatkoi tukiasuntojen hankintaa investointiavustuksen turvin ja saavutti tavoitteensa 20 uuden asunnon ostamisesta.  

Toimintaympäristöä leimasivat edelleen kiristyvä taloustilanne, järjestöihin kohdistuvat rahoituspaineet sekä kasvava tarve rikostaustaisten ja heidän läheistensä palveluille. Näihin vastattiin mm. vahvistamalla verkostoyhteistyötä sekä asiakaslähtöistä ohjaus- ja neuvontatyötä. Säätiön toiminta oli valtakunnallista, ja henkilöstöresurssit toteutuivat suunnitellusti kaikissa toiminnoissa. Yksi uusi kohtaamispaikka perustettiin Kouvolaan. 

Vuosi 2025 oli myös vuonna 2024 käynnistyneiden kehittämishankkeiden ensimmäinen täysi toimintavuosi. HOOK-, OMA 2.0- ja REILI-hankkeissa keskityttiin erityisesti työelämäosallisuuteen, kuntoutukseen ja nuorten tukemiseen. Hankkeissa rakennettiin uusia toimintamalleja ja yhteistyörakenteita sekä kerättiin ja tuotettiin tietoa, joka tukee koko säätiön toiminnan kehittämistä pitkällä aikavälillä. OMA 2.0 -hanke päättyi vuoden 2025 lopussa.  

Viestinnässä panostettiin vuonna 2025 digitaaliseen viestintään ja saavutettavuuteen, kun Rets.fi -verkkosivut uudistettiin ja otettiin käyttöön vuoden 2025 viimeisenä päivänä. Vuoden keskeinen tapahtuma, RETS-foorumi, kokosi yhteen 864 ammattilaista paikan päälle ja etäyhteyksin, mikä oli n. 200 ammattilaista enemmän kuin edellisellä kerralla (2023).

Vaikuttamistyön saralla säätiö antoi 11 lausuntoa ja osallistui poliittisiin keskusteluihin sekä esim. SuomiAreena-tapahtumaan, mikä lisäsi toiminnan näkyvyyttä ja vaikutusmahdollisuuksia päätöksenteossa. Säätiön kriminalipoliittisista kärjistä koottiin kattava viestintäpaketti päätöksenteon tueksi.  

Asiamiestoiminta ehkäisee rangaistuksesta vapautuvien ja heidän omaistensa jäämistä tarvitsemiensa palvelujen, etuusjärjestelmien ja muiden tukimuotojen ulkopuolelle. Asiamiestoiminta antaa asiakkaille neuvontaa ja ohjausta sekä tekee edunvalvontaa ja vaikuttamistoimintaa. 

Vuonna 2025 asiamiestoiminnassa oli 562 asiakasta ja yhteydenottoja 737. Yhteydenotot liittyivät erityisesti vankila-aikaisiin asioihin, kuten vankilasiirtoihin, perhetapaamisiin, poistumislupiin ja kuntoutukseen, mutta myös sosiaaliturvaan ja sosiaalihuoltoon.  

Infotilaisuuksia järjestettiin 12 vankilassa yhteensä 32 kertaa, ja niihin osallistui 150 vankia. Lisäksi toteutettiin 23 yksilöinfoa neljässä vankilassa sekä osallistuttiin vankimessuihin neljässä vankilassa, joissa tavoitettiin noin 195 vankia.  

Vuoden aikana pidettiin 30 yhteistyöpalaveria eri viranomaisten ja toimijoiden kanssa asiakkaiden esiin nostamien ongelmien ratkaisemiseksi, ja verkostotyössä tavoitettiin yhteensä noin 5 300 henkilöä. Säätiö antoi 11 lausuntoa, pääosin oikeusministeriölle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle ja eduskunnan lakivaliokunnalle, ja osallistui lisäksi kahteen kuulemiseen.  

Asiamiestoiminnassa valmisteltuja säätiön kriminaalipoliittisia kärkiä hyödynnettiin lausuntotyössä ja esiteltiin eri tilaisuuksissa. Lisäksi käynnistettiin tutkimus- ja kokemustiedon koordinointiverkoston rakentaminen, jonka tavoitteena on koota yhteen alan tutkimus-, asiakas- ja kokemustietoa päätöksenteon ja palvelujärjestelmän kehittämisen tueksi.  

Asiamiestoiminta näkyi mediassa ja julkisessa keskustelussa muun muassa vankien oikeuksiin, sosiaaliturvaan ja palveluihin pääsyyn liittyvissä teemoissa, ja toiminta toi esiin rikosseuraamusasiakkaiden tilanteita ja palvelujärjestelmän kehittämistarpeita. 

Asumispalveluohjaus on tarkoitettu rikosseuraamuksesta vapautuville, jotka ovat asunnottomia, elävät ilman pysyvää asuntoa tai tarvitsevat apua asumiseen liittyvissä asioissa. Toiminnan taustalla on huoli erityisesti vapautuvien vankien sijoittumisesta rangaistuksen jälkeen sekä asunnottomuuden ja uusintarikollisuuden ehkäisystä.  

Vuonna 2025 asiakastyön kautta tavoitettiin noin 550 henkilöä, joista noin 500 oli rikoksia tehneitä ja noin 50 heidän läheisiään. Tiiviimmässä ohjauksessa oli 36 asiakasta, joista 92 % koki saaneensa tarvitsemansa tiedon, 94 % tukea ja ohjausta ja 71 % asiakkaiden asumisasioista eteni. Jalkautumisia toteutettiin 49 ja vankilainfoja 4.    

Viestinnässä ja vaikuttamistyössä nostettiin esiin rikoksia tehneiden asunnottomuuden erityispiirteitä. Vapautuvien asumisen viestinnän tavoittavuus kasvoi selvästi: Facebook-sivun kattavuus kasvoi 83 % ja seuraajamäärä 22 %, mikä lisäsi kohderyhmän tavoittavuutta ja tiedonsaantia.  

Asumispalveluohjaus osallistui aktiivisesti Asunnottomien yön toteutukseen. Tapahtuma tavoitti noin 2 500 osallistujaa, joista RETSin oma piste keräsi noin 600 kävijää, ja nosti esiin rikoksia tehneiden asunnottomuuden kysymyksiä laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kansainvälinen yhteistyö jatkui aktiivisena osana FEANTSA:n sekä Nordic Homelessness -verkostojen toimintaa.  

Oppimisvalmennus on tarkoitettu rikostaustaisille henkilöille, jotka tarvitsevat tukea oppimiseen, opiskeluun ja arjen hallintaan liittyvissä haasteissa. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden oppimisvalmiuksia, itsetuntemusta ja minäpystyvyyttä sekä lisätä ammattilaisten osaamista rikostaustaisten oppimisen tuessa.  

Vuonna 2025 toiminnassa tavoitettiin yhteensä 656 henkilöä, joista 179 oli asiakkaita ja 427 ammattilaisia. Yksilövalmennuksessa toteutettiin 129 tapaamista, ja lisäksi tehtiin 12 neurokirjon alkukartoitusta, joiden perusteella asiakkaita ohjattiin jatkotutkimuksiin. Asiakastyössä korostui oppimiseen liittyvän itseymmärryksen vahvistaminen sekä arjen ja opiskelun tukeminen.  

Vankiloissa järjestettiin 22 ryhmää, joissa kertyi 120 osallistumiskertaa ja painopiste oli koulutukseen, oppimiseen ja rikoksettomaan elämään liittyvissä teemoissa. Viestinnässä ja vaikuttamistyössä lisättiin tietoisuutta rikostaustaisten oppimisvaikeuksista ja neurokirjon haasteista. Kirkko & Kaupunki -lehden artikkeli tavoitti noin 55 000 lukijaa, ja lisäksi tuotettu Arki haltuun -podcast keräsi 320 kuuntelukertaa.  

Verkostoyhteistyö oli keskeinen osa toimintaa. OVA-verkoston kautta vahvistettiin valtakunnallista yhteistyötä ja ammattilaisten osaamista: vuoden aikana järjestettiin neljä verkostotapaamista sekä seminaari, joka tavoitti 256 osallistujaa.  

Lapsi- ja läheistyössä tuetaan rikoksesta epäiltyjen ja tuomittujen läheisiä rikoksen ja rangaistuksen aiheuttamassa kriisissä. Tuomittujen kanssa työskennellään vanhemmuuden ja parisuhteen teemojen ympärillä. Lisäksi tuodaan kohderyhmätietoutta ammattilaisille, tuotetaan materiaalia asiakkaiden ja ammattilaisten käyttöön sekä tehdään vaikuttamistyötä kohderyhmän tuen tarpeen tunnistamisen eteen.  

Vuonna 2025 yksilöllistä tukea tarjottiin 91 henkilölle, ja tukihenkilötoiminnan kautta vertaistukea sai 11 asiakasta. Vuoden aikana järjestettiin neljä kuntouttavaa perheleiriä, joihin osallistui yhteensä 38 aikuista ja 17 lasta, sekä lisäksi perheille suunnattu päivä ja vertaistuellinen hyvinvointiviikonloppu.  

Kohderyhmätietoutta lisättiin laajasti luennoimalla opiskelijoille ja ammattilaisille sekä tarjoamalla konsultaatiotukea asiakastyöhön. Toiminta tavoitti satoja ammattilaisia ja lisäsi ymmärrystä rikosseuraamusasiakkaiden läheisten tilanteesta. Lisäksi Lapsi- ja läheistyö koordinoi Rikosseuraamusasiakkaan läheistyön verkostoa (RAILI), joka vahvisti valtakunnallista yhteistyötä ja tiedonvaihtoa.  

Kansainvälistä yhteistyötä jatkettiin Children of Prisoners Europe (COPE) -verkostossa, ja tutkimusyhteistyötä tehtiin muun muassa Tampereen yliopiston Lapset ja vanhemmuus vankilan varjossa -hankkeen kanssa. 

Naiserityinen työ tukee pääkaupunkiseudulle rikosseuraamuksesta vapautuvia tai vapautuneita naisia. Asiakkaille rakennetaan palvelu- ja tukijatkumoita yhteiskunnan palveluihin ja tarjotaan yksilötukikeskusteluja ammattilaisen ja vertaistuen avulla.  

Vuonna 2025 tavoitettiin yhteensä 227 naista vankiloissa järjestetyissä infoissa, asiakastyössä ja ryhmätoiminnassa. Yksilötyössä tavattiin naisia yhteensä 719 kertaa, ja työskentelyssä tuettiin erityisesti tunnesäätely- ja vuorovaikutustaitoja, identiteetin vahvistumista sekä rikos- ja päihdetaustasta irtautumista.  

Verkostotyötä tehtiin aktiivisesti muun muassa YRE-verkostojen sekä valtakunnallisen naiserityisen työn verkoston kautta. Yhteistyön tavoitteena oli parantaa asiakasohjausta vapautumisvaiheessa ja lisätä ymmärrystä naisten erityisistä tuen tarpeista.  

Vaikuttamistyö kohdistui erityisesti sosiaali- ja rikosseuraamusalan ammattilaisiin. Vuonna 2025 järjestettiin useita koulutuksia, tapahtumia ja puheenvuoroja, ja toiminnan kautta tavoitettiin yhteensä yli 2 000 ammattilaista sekä noin 150 opiskelijaa. Toiminta oli mukana useissa verkostoissa, työryhmissä ja viestintäkampanjoissa, joissa nostettiin esiin rikostaustaisten naisten erityiskysymyksiä ja tuen tarpeita. 

Valtakunnallinen VAT-verkosto kehittää ja koordinoi rikostaustaisten asumisen ja muiden tukipalveluiden valtakunnallista yhteistyötä. Tavoitteena on vähentää asunnottomuutta ja uusintarikollisuutta sekä parantaa rikosseuraamuksesta vapautuvien mahdollisuuksia kiinnittyä asumiseen ja palveluihin.  

VAT-verkoston vuoden 2025 teemana oli “Yhdessä yhteiskunnassa”. Vuoden aikana verkosto järjesti yhteistyöpäiviä ja webinaareja, joissa käsiteltiin rikostaustaisten asumisen haasteita ja hyviä käytäntöjä. Tapahtumissa tavoitettiin yhteensä 591 ammattilaista, ja osallistujapalautteen perusteella lähes kaikki kokivat saaneensa uutta tietoa ja hyötyneensä tilaisuuksista.  

Verkosto vahvisti valtakunnallista ja alueellista yhteistyötä muun muassa YRE-verkostojen, hyvinvointialueiden ja järjestöjen kanssa. Yhteistyö lisäsi tiedonvaihtoa, paransi palveluohjausta ja tuki sujuvampien asumispolkujen rakentumista rikosseuraamuksesta vapautuville.  

Verkoston vaikuttamistyö lisäsi rikostaustaisten asunnottomuuden näkyvyyttä. Asunnottomien yö -tapahtuma tavoitti noin 2 500 osallistujaa, ja lisäksi verkoston viestintä ja asiantuntijapuheenvuorot toivat esiin kohderyhmän erityisiä tarpeita.  

Kansainvälinen yhteistyö jatkui aktiivisena FEANTSA:n ja Nordic Homelessness -verkostojen kautta, mikä vahvisti asiantuntijuutta ja hyvien käytäntöjen jakamista. 

Vertaistoimintojen työ perustuu asiakkaan rinnalla kulkemiseen niin rikosseuraamuksen ja/tai päihdekuntoutuksen aikana kuin näiden jälkeen. Asiakkaat kohdataan vertaistoiminnoissa tasa-arvoisesti ja tuomitsematta, mikä luo turvallisen ja luottamuksellisen pohjan yhteiselle muutostyöskentelylle. Vertaistoimintojen työn ytimessä ovat yhdessä tekeminen, yhteisöllisyys ja vertaistuki.  

Päihteetön kohtaamispaikka Redis tukee rikosseuraamuksesta vapautuvia elämänmuutoksessa ja rakentaa jatkoja vankiloiden tukitoimille. Redis tarjoaa vertaistukea, tukea arjen hallintaan sekä palveluohjausta.  

Vuonna 2025 Rediksen avoin kohtaamispaikkatoiminta oli vilkasta: toimintaa järjestettiin 237 kertaa ja asiakaskohtaamisia kertyi yhteensä 4 096. Ryhmätoimintaa järjestettiin 75 kertaa ja osallistumiskertoja kertyi 426. Yksilöllistä tukea ja ohjausta toteutettiin lähes 2 000 kertaa, ja lisäksi asiakasohjausta tehtiin laajasti myös etäyhteyksin.  

Valvotun koevapauden ja yhdyskuntaseuraamusten suorittaminen Rediksessä lisääntyi, ja asiakkailla oli mahdollisuus osallistua toimintaan myös työkokeilujen ja kuntouttavan työtoiminnan kautta. Yhteisöllinen tekeminen ja asiakkaiden aktiivinen osallistuminen toiminnan suunnitteluun vahvistivat Rediksen merkitystä kuntoutumisen tukena.  

Raittila tarjoaa päihteettömän, vertaisuuteen perustuvan kohtaamispaikan päihde- ja rikostaustaisille sekä mielenterveyskuntoutujille. Toiminnassa tarjotaan ryhmä- ja yksilöohjausta sekä tukea sosiaaliseen kuntoutumiseen.  

Vuonna 2025 Raittilan avoin toiminta kokoontui 247 kertaa, ja asiakaskohtaamisia kertyi 3 028. Ryhmätoimintaa järjestettiin 201 kertaa, ja ryhmissä kertyi 1 373 osallistumiskertaa. Yksilöllistä tukea tarjottiin laajasti, ja lisäksi asiakkaita tuettiin palveluihin ohjautumisessa sekä rikosseuraamusten suorittamisessa.  

Raittilan toiminta vahvisti asiakkaiden päihteettömyyttä, sosiaalisia suhteita ja arjen hallintaa. Yhteistyötä tehtiin tiiviisti muun muassa Rikosseuraamuslaitoksen, hyvinvointialueiden ja järjestötoimijoiden kanssa, mikä tuki asiakkaiden sujuvia jatkopolkuja palveluihin.  

Nuorten toiminnan päihteetön kohtaamispaikka tukee rikoksilla oireilevia, rikoksista tuomittuja nuoria sekä heidän läheisiään. Toiminnassa edistetään nuorten kiinnittymistä yhteiskuntaan sekä tuetaan rikoksetonta ja päihteetöntä elämää vertaisuuden ja ammattilaisen muodostaman työparimallin avulla.  

Vuonna 2025 nuorten toiminnan avoin kohtaamispaikkatoiminta toteutui 265 kertaa, ja asiakaskohtaamisia kertyi yhteensä 2 985. Ryhmätoimintaa järjestettiin 192 kertaa, ja osallistumiskertoja kertyi yli 1 000. Yksilöllinen tuki ja ohjaus oli keskeisessä roolissa, ja sitä toteutettiin satoja kertoja sekä lähitapaamisina että etänä.  

Lapsi- ja läheistyö koordinoi myös säätiön yhteisiä läheisten iltoja verkossa. Vuonna 2025 iltoja järjestettiin neljä ja niihin osallistui yhteensä 33 henkilöä. Lisäksi vankiloiden pihoille jalkauduttiin neljä kertaa tapaamisaikoina yhteistyökumppaneiden kanssa, tavoittaen noin 110 lasta ja aikuista.  

Nuorten toiminnassa painottuivat toiminnalliset menetelmät, kuten liikunta- ja studiotoiminta, sekä yksilöllinen tuki rikollisesta elämäntavasta irtautumiseen. Kysyntä toiminnalle oli laajaa, ja asiakkaita tavoitettiin myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella yhteistyössä muiden RETSin toimintojen kanssa.  

Kouvolan syksyllä 2025 perustettu uusi kohtaamispaikka tarjoaa päihteettömän, vertaistukeen perustuvan toimintaympäristön rikoksia tehneille aikuisille, nuorille sekä heidän läheisilleen. Toiminnan tavoitteena on tukea asiakkaiden elämänhallintaa, osallisuutta ja siirtymistä rikoksettomaan ja päihteettömään elämään.  

Kohtaamispaikka toimi matalan kynnyksen ympäristönä, jossa asiakkaat voivat saada yksilöllistä tukea, osallistua yhteisölliseen toimintaan ja rakentaa arkeaan turvallisessa ympäristössä.  

Toiminta toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Kymenlaakson hyvinvointialueen, Rikosseuraamuslaitoksen sekä muiden alueellisten toimijoiden kanssa. 

RETS-kodit tarjoavat tukiasuntoja ja tukea asumiseen rikoksista tuomituille ja rikoksilla oireileville asunnon tarpeessa oleville ihmisille ympäri Suomen. RETS-kodit toimii Asunto ensin -periaatteen sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeisen viitekehyksen mukaisesti. 

Rikoksettoman elämän tukisäätiö hankki 2025 uusia asuntoja 8kpl. Tällä hetkellä säätiöllä on yhteensä 95 hajasijoitettua tukiasuntoa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. 

Vuonna 2025 asiakkaat ovat tulleet tuetun asumisen piiriin pääasiassa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ohjaamina. Vuonna 2025 RETS-kotien tukiasiakkaina oli yhteensä 75 asiakasta, kohtaamisia kertyi yhteensä n. 3700. Rets-kodit tarjosivat 2025 asunnon 8 koevapausvangille, itsenäiseen asumiseen siirtyi 10 asiakasta. Asuntojen täyttöaste oli vuoden 2025 lopussa 80 %. 

HOOK – Rikostaustaisten työelämäosallisuuden kiihdyttämö -hanke kehittää uusia toimintamalleja rikostaustaisten henkilöiden työllistymisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistamiseksi. Hanke toteutetaan yhteistyössä Kuntoutussäätiön kanssa. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (ESR+). Rahoittavana viranomaisena toimii Hämeen ELY-keskus.   

Vuosi 2025 oli hankkeen ensimmäinen varsinainen toimintavuosi. Toiminta painottui osallistavan selvitysprosessin käynnistämiseen, jossa kartoitettiin rikostaustaisten työelämään kiinnittymisen haasteita sekä asiakkaiden, ammattilaisten että työnantajien näkökulmasta. Työn perustaksi laadittiin kysely, jonka avulla kerätään tietoa asiakkaiden kokemuksista ja tarpeista. 

Hankkeen alkuvaiheessa keskeistä oli myös yhteistyöverkoston kokoaminen ja toiminnan juurruttaminen osaksi laajempaa kehittämistyötä. Hankkeen ohjausryhmä aloitti toimintansa, ja hanketta esiteltiin eri verkostoissa ja tilaisuuksissa, mikä lisäsi sen tunnettuutta ja loi pohjaa laajemmalle yhteistyölle. 

Viestinnässä keskityttiin hankkeen näkyväksi tekemiseen ja yhteisen viitekehyksen rakentamiseen. Hankkeelle luotiin oma visuaalinen ilme, pääviestit ja verkkosivut, jotka tukevat tiedon jakamista ja toiminnan kehittämistä. 

HOOK-hanke kytkeytyy tiiviisti RETSin muuhun toimintaan ja täydentää erityisesti työllisyyteen ja osallisuuteen liittyvää asiantuntijatyötä. Hankkeen kautta tuotettu tieto ja kehitetyt mallit tukevat rikostaustaisten henkilöiden mahdollisuuksia kiinnittyä työelämään ja rakentaa rikoksetonta elämää. 

REILI – Rikoksia tekevien, väkivaltaa käyttävien ja katuväkivaltaa ihannoivien nuorten tukihenkilötoiminta -hanke tukee rikoksilla oireilevia nuoria lastensuojeluyksiköissä. Hankkeessa kehitetään ammattilaisen ja vertaistoimijan muodostamaan työparimalliin perustuvaa tukihenkilötoimintaa sekä tarjotaan rikoserityistä koulutusta nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille. 

Vuonna 2025 hanke jatkoi vuonna 2024 käynnistynyttä toimintaansa ja vakiinnutti työparimalliin perustuvaa asiakastyötä. Hankkeessa työskenneltiin pitkäjänteisesti nuorten kanssa, ja vuoden aikana toteutettiin yksilö- ja ryhmämuotoista työskentelyä sekä tuettiin nuorten arjen hallintaa, vuorovaikutustaitoja ja tulevaisuuden suunnittelua. 

Toimintaa toteutettiin tiiviissä yhteistyössä lastensuojeluyksiköiden ja muiden nuorten kanssa työskentelevien toimijoiden kanssa. Lisäksi hankkeen kautta tavoitettiin ammattilaisia koulutusten ja asiantuntijatyön avulla, mikä lisäsi ymmärrystä rikoksilla oireilevien nuorten tilanteista ja tukemisen keinoista. 

Hankkeessa korostui nuorten osallisuus ja toiminnan rakentaminen heidän tarpeistaan käsin. Yhteistyöverkostojen vahvistaminen ja työparimallin kehittäminen loivat pohjaa vaikuttavalle ja pitkäjänteiselle työskentelylle, joka tukee nuorten kiinnittymistä rikoksettomaan elämään. 

OMA 2.0 -hankkeessa vahvistettiin (hanke päättyi vuoden 2025 lopussa) rikosseuraamusasiakkaiden kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamista ja kehitettiin kuntouttavan työn menetelmiä. Hanke toimi jatkona aiemmalle OMA-ohjelmalle ja kohdistuu erityisesti järjestöjen sekä Rikosseuraamuslaitoksen yhdyskuntaseuraamus- ja avolaitosten henkilöstöön. 

Vuonna 2025 hanke jatkoi vuonna 2024 käynnistynyttä toimintaansa ja syvensi ammattilaisten osaamista rikosseuraamusasiakkaiden kuntouttavassa työssä. Toiminnan painopisteenä oli koulutusten, asiantuntijatyön ja yhteistyön kautta tapahtuva osaamisen vahvistaminen sekä menetelmien käytännön soveltaminen asiakastyöhön. 

Hanketta toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen ja järjestökentän toimijoiden kanssa. Yhteistyöllä yhdistettiin toimintatapoja, lisättiin rikoserityistä osaamista ja rakennettiin sujuvampia työskentelymalleja eri toimijoiden välille. Hankkeessa tuotettiin OMA-ohjaajan käsikirja. 

OMA 2.0 -hankkeen kautta tuotettua tietoa ja kehitettyjä menetelmiä hyödynnettiin osana RETSin muuta toimintaa, mikä tuki vaikuttavaa asiakastyötä ja rikostaustaisten henkilöiden kuntoutumista. Hanke vahvisti ammattilaisten valmiuksia kohdata rikosseuraamusasiakkaita sekä tukea heidän siirtymistään kohti rikoksetonta elämää. 

Alkuvuodesta 2024 toteutui RETS myi säätiön toiminnan ja historian kannalta merkittävän kiinteistön, Kinaporinkatu 2:n, kotimaiselle Kinaporinkatu 2 Oy:lle. Kiinteistöstä luopumisen tausta-ajatuksena oli jatkossa keskittyä entistä vahvemmin omaan perustoimintaan. Säätiö jatkoi toimintaansa entiseen malliin Kinaporin kiinteistössä vuokralaisena vuoden 2024 ajan. Tavoitteena on löytää uudet toimitilat vuoden 2025 loppuun mennessä.

Kiinteistön myynnistä saaduilla varoilla ja sosiaali- ja terveysministeriön myöntämällä investointiavustuksella säätiö hankki 13 uutta tukiasuntoa vuoden 2024 aikana. Uusien tukiasuntojen hankintaa jatketaan vuonna 2025 – tavoitteena on hankkia yhteensä 20 uutta asuntoa. Vuonna 2024 RETS solmi sopimuksen Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan kanssa tuetun asumisen palvelun tuottamisesta päihde- ja mielenterveyskuntoutujille.

Uuden strategian suunnittelu starttasi vuoden 2024 alussa. Strategiatyön parissa työskenneltiin johtotiimin, laajennetun johtotiimin, hallituksen sekä koko RETSin henkilöstön kesken. Loppuvuodesta 2024 säätiön hallitus hyväksyi uuden strategian (2024–2027), ja sen jalkauttaminen käytännön toimintaan aloitettiin heti. Osallistavan työskentelyn sekä selkeän strategiaviestinnän myötä henkilöstö on kokenut strategiset tavoitteet, arvot ja päämäärät yhteisiksi ja niihin halutaan sitoutua.

Säätiön varsinaisen toiminnan tuotot olivat noin 9,1 miljoonaa euroa, josta huomattava osa muodostui kiinteistökaupasta. Tilikauden tulos oli noin 5,8 miljoonaa euroa. Vuoden aikana käytiin yhdet muutosneuvottelut.

Vuonna 2024 Rikoksettoman elämän tukisäätiössä päättyi yksi merkittävä kehittämishanke: RiseRaPeli – Rikosseuraamusasiakkaiden rahapeliongelmien tunnistaminen, ehkäisy ja kuntoutus (2021–2024). Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden kanssa työskentelevien osaamista rahapeliongelmien tunnistamisessa ja käsittelyssä. Hankkeessa kehitettiin menetelmiä ja lisättiin tietoisuutta, jotta riskipelaaminen tunnistettaisiin ajoissa ja asiakkaille voitaisiin tarjota oikea-aikaista tukea.

Samaan aikaan käynnistyi kolme uutta kehittämishanketta:

HOOK – Rikostaustaisten työelämäosallisuuden kiihdyttämö (2024–2027): ESR-rahoitteinen hanke, joka toteutetaan yhteistyössä Kuntoutussäätiön kanssa. Tavoitteena on kehittää uusia toimintamalleja rikostaustaisten työllisyyden ja yhteiskunnallisen osallisuuden tukemiseksi.

OMA 2.0 (2024–2025): Oikeusministeriön rahoittama jatkohanke, jossa syvennetään OMA-ohjelman osaamista sekä järjestöissä että Rikosseuraamuslaitoksen yhdyskuntaseuraamus- ja avolaitoksissa. Kohderyhmänä ovat kuntoutustyötä tekevät ammattilaiset.

REILI – Nuorten tukihenkilötoiminta (2024–2025): Myös Oikeusministeriön rahoittama hanke, joka toimii osana RETSin Nuorten toimintaa. Hankkeessa pilotoidaan ammattilainen–vertainen-työparimallia, jossa tuetaan rikoksia tehneitä ja katujengikulttuuria ihannoivia nuoria lastensuojeluyksiköissä. Lisäksi hanke tarjoaa rikoserityistä koulutusta lastensuojelun ammattilaisille.

Uudet hankkeet vahvistavat säätiön asiantuntijuutta rikoksista irtautumisen, osallisuuden, työelämävalmiuksien ja erityisesti nuorten tukemisen saralla. Hanketyön kautta kehitetyt mallit levitetään laajempaan käyttöön osana säätiön vaikuttamistyötä ja palveluita.

Vuonna 2024 säätiö jatkoi suunnitelmallista viestintätyötä RETS-brändin vahvistamiseksi. Visuaalista ja sisällöllistä ilmettä yhtenäistettiin kaikissa viestintäkanavissa, ja henkilöstöä koulutettiin uuden brändi-ilmeen käyttöön, jotta viestintä olisi johdonmukaista ja helposti tunnistettavaa.

Vuoden tärkein viestintätuotos oli uusi Tukea rikoksettomaan elämään -lehti, jota jaettiin kaikkiin Suomen vankiloihin. Lehden tavoitteena oli tarjota toivoa ja tietoa rikoksettoman elämän tueksi sekä tuoda säätiön toimintaa lähemmäs kohderyhmää.

Sosiaalisessa mediassa vuoden näkyvin sisältö liittyi Stigma-kampanjaan, joka toteutettiin yhteistyössä eri toimintojen kanssa. Kampanjan tavoitteena oli lisätä ymmärrystä rikostaustaisten kokemasta leimautumisesta ja purkaa siihen liittyviä ennakkoluuloja. Loppuvuodesta puolestaan valmistui Arki Haltuun! -podcast yhteistyössä Oppiva-toiminnan kanssa. Podcast julkaistiin Spotifyssa ja Apple podcast -alustoilla alkuvuonna 2025.

Säätiölle valmistui uusi viestintästrategia 2025–2027, jossa painotetaan erityisesti digitaalista viestintää, työyhteisöviestintää sekä vaikuttavuusviestintää. Myös sosiaalisen median strategia päivitettiin vastaamaan muuttuvaa mediakenttää.

Vaikuttamistyön kenttää määritti vuonna 2024 kiristyvä poliittinen ilmapiiri ja kriminaalipolitiikan tiukentuminen, mikä vaikeutti yhteydenpitoa päättäjiin. Lisäksi säätiö ei saanut haettua lisäresurssia vaikuttamistyön vahvistamiseksi. Näistä haasteista huolimatta
RETSin asiantuntijat osallistuivat noin 70 vaikuttamiskohtaamiseen eri päättäjien ja asiantuntijoiden kanssa.

Vaikuttamistyön sisäinen koordinointi kehittyi vuoden aikana merkittävästi. RETS laati ensimmäistä kertaa yhteiset, tutkittuun tietoon perustuvat kriminaalipoliittiset kärjet, jotka ohjaavat säätiön kannanmuodostusta ja lausuntojen laadintaa. RETSin asiantuntijoita osallistui useampiin lausuntoihin kuin aiemmin, ja säätiön näkemykset saivat lisää näkyvyyttä myös mediassa.

Säätiöllä oli edustus muun muassa Vankiterveydenhuollon johtokunnassa sekä Oikeusministeriön Haaste-lehden toimitusneuvostossa, mikä vahvisti asiantuntemuksen näkyvyyttä myös kansallisella tasolla.

Asiamiestoiminta ehkäisee rangaistuksesta vapautuvien ja heidän omaistensa jäämistä tarvitsemiensa palvelujen, etuusjärjestelmien ja muiden tukimuotojen ulkopuolelle. Asiamiestoiminta antaa asiakkaille neuvontaa ja ohjausta sekä tekee edunvalvontaa ja vaikuttamistoimintaa.

Vuonna 2024 asiamiestoimintaan tuli 836 yhteydenottoa, jotka koskivat 545 eri asiakasta. Yleisimmät asiat liittyivät vankila-aikaisiin siirtoihin, poistumislupiin, tapaamisiin, kurinpitorangaistuksiin ja kohteluun.

Infotilaisuuksia järjestettiin 18 vankilassa yhteensä 34 kertaa, ja niihin osallistui 386 vankia sekä vankilahenkilöstöä. Lisäksi järjestettiin yhteistyöseminaari ”Vankien hyvinvointi, työkyky ja sosiaaliset suhteet” yhdessä oikeusministeriön, Risen, VTH:n ja SSOSin kanssa. Luentoja pidettiin myös sosiaalialan oppilaitoksissa ja muissa tapahtumissa – näihin osallistui yhteensä 911 ammattilaista tai opiskelijaa.

Vuoden aikana pidettiin 74 yhteistyöpalaveria eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa asiakkaiden esiin nostamien ongelmien ratkaisemiseksi. Säätiö antoi kuusi lausuntoa, joista viisi oikeusministeriölle ja yksi eduskunnan lakivaliokunnalle. Asiamiestoiminta osallistui myös vankeus- ja tutkintavankeuslain uudistamistyöhön, joka toi esiin useita vankien asemaa parantavia ehdotuksia. Lausuntokierros rajattiin hallitusohjelmaan sisältyviin kohtiin.

Vaikuttamistyön kärjet rakennettiin tutkimustietoon pohjautuen. Asiamiestoiminta näkyi mediassa muun muassa yliasutukseen, oikeusprosessien hitauteen ja kuntoutusmahdollisuuksiin liittyvissä keskusteluissa.

Asumispalveluohjaus on tarkoitettu rikosseuraamuksesta vapautuville, jotka ovat
asunnottomia, elävät ilman pysyvää asuntoa tai tarvitsevat apua asumiseen liittyvissä asioissa. Toiminnan taustalla on huoli erityisesti vapautuvien vankien sijoittumisesta rangaistuksen jälkeen.

Vuonna 2024 asiakastyön kautta tavoitettiin noin 500 rikostaustaista henkilöä tai heidän läheistään. Tiiviimmässä ohjauksessa oli 35 asiakasta, jotka arvioivat saaneensa tarvitsemansa tiedon ja tuen kohtaamisten yhteydessä.

Viestinnässä ja vaikuttamistyössä nostettiin esiin rikostaustaisten asunnottomuuden erityispiirteitä ja haasteita. Vapautuvien asumisen Facebook-sivun kattavuus kasvoi 23,3 % edellisvuodesta. Vuoden yhteistyöpäivän teemana oli piiloasunnottomuus, jota käsiteltiin eri näkökulmista.

Helmikuussa Asumispalveluohjaus osallistui näkyvästi Kadulle vai kotiin -mielenilmaukseen, jossa vastustettiin hallituksen asumis- ja toimeentulotukileikkauksia. Tapahtuma järjestettiin Helsingin Kansalaistorilla, ja se sai laajaa huomiota: paikalle saapui noin 12 kansanedustajaa, useita median edustajia ja lukuisia muita vaikuttajia. Mielenilmaus vahvisti toiminnan yhteiskunnallista näkyvyyttä.

Kansainvälinen yhteistyö jatkui aktiivisena osana FEANTSA:n sekä Nordic Homelessness -verkostojen toimintaa. Wienissä järjestetyssä FEANTSA-konferenssissa RETS oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Imprisonment and Homelessness -seminaaria. Tilaisuus herätti kiinnostusta ja johti jatkotapaamisiin tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Kansainvälisen työn tavoitteena on lisätä rikosseuraamusasiakkaiden näkyvyyttä myös kansainvälisessä asunnottomuustyössä ja tuoda Suomeen hyviä käytäntöjä muualta.

Oppiva-toiminnan tavoitteena on lisätä rikostaustaisten oppimisvaikeuksiin, kuten erilaisiin neurotyyppeihin, ja lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuksiin ja hahmotushäiriöön liittyvää tietoa sekä kehittää niiden tunnistamiseen ja tukeen liittyviä menetelmiä. Päämääränä on myös edistää rikostaustaisten koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia sekä ehkäistä uusintarikollisuutta.

Vuonna 2024 toiminta painottui asiakastyöhön, ja oppimisvalmennuksen asiantuntija kohtasi yli sata asiakasta. Asiakaskohtaamisissa korostuivat neurokirjon alkukartoitukset sekä erityisen tuen tarve erityisesti työelämään tai opintoihin siirtymisen vaiheissa.

Toiminta oli vahvasti mukana myös asiantuntijatyössä ja verkostoissa. Oppiva osallistui muun muassa Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen (RSKK) ja Laurean järjestämiin koulutustapahtumiin sekä useiden hankkeiden, kuten StoppiOppi- ja HOOK-hankkeiden, ohjausryhmätyöhön.

Viestinnän saralla vuoden merkittävin saavutus oli Arki haltuun! -podcastin tuotanto ja julkaisu loppuvuodesta.

Lapsi- ja läheistyössä tuetaan rikoksesta epäiltyjen ja tuomittujen läheisiä rikoksen ja rangaistuksen aiheuttamassa kriisissä. Tuomittujen kanssa työskennellään vanhemmuuden ja parisuhteen teemojen ympärillä. Lisäksi tuodaan kohderyhmätietoutta ammattilaisille, tuotetaan materiaalia asiakkaiden ja ammattilaisten käyttöön sekä tehdään vaikuttamistyötä kohderyhmän tuen tarpeen tunnistamisen eteen.

Vuonna 2024 yksilöllistä tukea tarjottiin 78 henkilölle. Vuoden aikana järjestettiin neljä perheleiriä, joista kolme oli suunnattu lapsiperheille ja yksi pariskunnille. Leireille osallistui yhteensä 23 vankilassa olevaa vanhempaa, 17 lähivanhempaa ja 29 lasta. Lisäksi järjestettiin vertaistuellinen hyvinvointiviikonloppu vankien vanhemmille sekä pilotoitiin vertaistukiryhmä rikoksilla oireilevien nuorten vanhemmille yhteistyössä Helsingin kaupungin Toivo-palvelujen kanssa.

Lapsi- ja läheistyö koordinoi myös säätiön yhteisiä läheisten iltoja verkossa. Vuonna 2024 iltoja järjestettiin neljä ja niihin osallistui 33 henkilöä. Lisäksi vankiloiden pihoille jalkaututtiin viisi kertaa tapaamisaikoina yhteistyökumppaneiden kanssa, tavoittaen yhteensä 120 lasta ja aikuista.

Kohderyhmätietoutta lisättiin laajasti luennoimalla sote-alan opiskelijoille suomeksi ja ruotsiksi sekä pitämällä puheenvuoroja eri ammattilaisille. Lisäksi Lapsi- ja läheistyö koordinoi Rikosseuraamusasiakkaan läheistyön verkostoa (RAILI). Kansainvälistä yhteistyötä jatkettiin erityisesti Children of Prisoners Europe (COPE) -verkostossa. Tutkimusyhteistyötä tehtiin Lincolnin yliopiston kanssa (naisten tunnetyön tukeminen desistanssissa) ja aloitettiin uusi yhteistyö Tampereen yliopiston kanssa Lapset ja vanhemmuus vankeuden varjossa (VaVa) -hankkeessa.

Vapaaehtoistoiminta oli aktiivista: koulutettujen tukihenkilöiden lisäksi mukana oli läheistaustaisia vapaaehtoisia, jotka tukivat toimintaa esimerkiksi pitämällä puheenvuoroja, kirjoittamalla blogitekstejä, osallistumalla leirien suunnitteluun ja ohjaamalla vertais- tai työpajatoimintaa.

Naiserityinen työ tukee pääkaupunkiseudulle rikosseuraamuksesta vapautuvia tai vapautuneita naisia. Asiakkaille rakennetaan palvelu- ja tukijatkumoita yhteiskunnan palveluihin ja tarjotaan yksilötukikeskusteluja ammattilaisen ja/tai kokemustyöntekijän kanssa.

Vuonna 2024 tavoitettiin yhteensä 190 kohderyhmään kuuluvaa naista vankiloissa järjestetyissä tapahtumissa, ryhmätoiminnassa ja infoissa. Näistä 69 siirtyi yksilöasiakkuuteen. Yksilötyössä tuettiin naisten tunnesäätely- ja vuorovaikutustaitoja, identiteettiä, rikos- ja päihdetaustasta irtautumista sekä arjen vakauttamista.

Verkostotyötä tehtiin aktiivisesti muun muassa YRE-verkostojen ja naiserityisen työn verkoston kautta. Yhteistyön tavoitteena oli parantaa asiakastyön sujuvuutta vapautumisvaiheessa ja lisätä sote-ammattilaisten ymmärrystä naisten erityisistä tukitarpeista. Yhteistyötä tehtiin 14 eri julkisen palvelun ja 11 järjestön kanssa.

Vaikuttamistyö kohdistui erityisesti sote-alan ammattilaisiin, jotka kohtaavat rikostaustaisia naisia. Vuonna 2024 järjestettiin useita koulutuksia ja webinaareja, annettiin mediahaastatteluja ja osallistuttiin alan tutkimus- ja kehittämistyöhön. Toiminta oli mukana kuudessa eri työryhmässä, jotka käsittelivät esimerkiksi lainsäädäntöä, viestintäkampanjoita ja kannanottoja. Eri tapahtumien, koulutusten ja puheenvuorojen kautta tavoitettiin yhteensä 1259 sote-alan ammattilaista tai opiskelijaa.

Valtakunnallinen VAT-verkosto kehittää ja koordinoi rikostaustaisten asumisen ja muiden tukipalveluiden valtakunnallista yhteistyötä. Tavoitteena on vähentää asunnottomuutta ja uusintarikollisuutta.

VAT-verkoston vuoden 2024 teemana oli ”Osallisuus ja toimijuus hyvinvointia lisäämässä”. Verkosto järjesti vuoden aikana neljä yhteistyöpäivää, joissa käsiteltiin ajankohtaisia teemoja rikostaustaisten asumisen tuesta, asunnottomuuden vähentämisestä ja kuntoutuksesta. Hybriditoteutus lisäsi saavutettavuutta, ja tapahtumat keräsivät noin 15 % enemmän osallistujia kuin edellisvuonna. Osallistujista 90 % koki saaneensa uutta tietoa ja hyötyneensä tilaisuuksista.

Tampereella ja Turussa yhteistyöpäivät johtivat uusiin rakenteisiin: Pirkanmaalle perustettiin vankitiimi ja asunnottomuustyöryhmä, ja Turkuun syntyi kaupungin oma asunnottomuustyöryhmä. Lisäksi TVAT-verkosto jatkoi Rikosseuraamuslaitoksen johdolla toimintaansa koronatauon jälkeen, vahvistaen alueellista yhteistyötä ja lisäten asiakasvirtaa.

Verkoston vaikuttamistyö sai aikaan konkreettisia muutoksia. ARA lisäsi vapautuvat vangit omaksi erityisryhmäkseen asukasvalintaohjeistuksissaan, tämä edistää rikostaustaisten yhdenvertaista pääsyä asumiseen. Kuopiossa tarkasteltiin ja korjattiin syrjiviä käytäntöjä, mikä oli merkittävä askel kohti oikeudenmukaisempaa asuntopolitiikkaa.

Lisäksi verkosto uudisti visuaalisen ilmeensä. Uudistuksen tavoitteena oli luoda visuaalisesti vahva ja yhtenäinen brändi, joka viestii verkoston arvoja ja tehtävää. Vuosikokouksessa valittiin uusi työvaliokunta kaudelle 2025–2026.

Vertaistoimintojen työ perustuu asiakkaan rinnalla kulkemiseen niin rikosseuraamuksen ja/tai päihdekuntoutuksen aikana, että näiden jälkeen. Asiakkaat kohdataan vertaistoiminnoissa tasa-arvoisesti ja tuomitsematta, mikä luo turvallisen ja luotettavan pohjan yhteiselle muutostyöskentelylle. Vertaistoimintojen työn ytimessä ovat yhdessä tekeminen, yhteisöllisyys ja vertaistuki.

Päihteetön kohtaamispaikka Redis tukee rikosseuraamuksesta vapautuvia elämänmuutoksessa ja rakentaa jatkoja vankiloiden tukitoimille. Redis tarjoaa mm. vertaistukea, tukea harrastuksiin sekä palveluohjausta.

Vuoden 2023 aikana Naisten osallistuminen Rediksen toimintaan on melkein tuplaantunut 48klp/kohtaamisia ollut 709 tämä on tuonut Rediksen yhteisöön kaivattua tasaantumista. Miehiä oli Rediksessä 122kpl /kohtaamisia 2812.

Valvottujen koevapauksien ja yhdyskuntaseuraamusten määrä on myös ollut kasvusuunnassa. Kaiken kaikkiaan Rediksen palveluihin on löytänyt tiensä yhä useampia uusia kävijöitä vanhan ydinporukan rinnalle. Yhdessä tekeminen ja suunnittelu on lisääntynyt entisestään Rediksessä. Kävijät haluavat osallistua ja tuoda ääntään kuuluviin. Ryhmiä rediksessä järjestettiin 102 ja kohtaamisia oli 624 sekä palveluohjausta ja asiakas neuvontaa oli 632 kertaa.

Raittila tarjoaa päihteettömän, vertaisuuteen perustuvan kohtaamispaikan päihde- ja rikostaustaisille sekä mielenterveyskuntoutujille. Asiakkaat saavat niin ryhmä- kuin yksilöohjausta sekä tukea sosiaaliseen kuntoutumiseen. Toiminta on suunnattu ensisijaisesti jo jonkin aikaa raittiina olleille, kuntoutuspolulla hieman pidemmälle edenneille asiakkaille.

Vuonna 2024 Raittilan asiakkaina oli yhteensä 319 henkilöä. Asiakaskohtaamisia kertyi yhteensä 3672. Ryhmät kokoontuivat kaikkiaan 260 kertaa, ja ryhmissä kohdattiin asiakkaita 2209 kertaa. Tapahtumia järjestettiin 19 kappaletta, ja niihin osallistui yhteensä 171 asiakasta.

Raittilan toimintaan tuli vuonna 2023 mukaan aiempia vuosia enemmän naisia, ja myös alle 29-vuotiaita asiakkaita oli edellistä vuotta enemmän. Yhteistyötä mm. Rikosseuraamuslaitoksen, Helsingin seurakuntayhtymän ja alan muiden toimijoiden kanssa tehtiin tiiviisti.

Nuorten toiminnan päihteetön kohtaamispaikka tukee rikoksilla oireilevia, rikoksista tuomittuja sekä heidän läheisiä. Nuorten toiminnassa edistetään kävijöiden integroitumista takaisin yhteiskuntaan sekä tuetaan päihteettömään ja rikoksettomaan elämään vertaisuuden sekä ammattilaisen muodostaman työparimallin mukaan.

Vuonna 2024 nuorten toiminnassa yksilötyön merkitys lisääntyi ja yhä useampi asiakas toivoi yksilöllistä tukea. Kesäkuussa 2024 nuorten toiminta käynnisti viikottaisen ryhmätoiminnan Helsingin vankilassa nuorille, jossa aiheena elämänhallintaan ja tulevaisuuteen liittyviä alueita. 2024 vuoden aikana yhdyskuntapalvelua nuorten toiminnassa suoritettiin 161 kohtaamiskertaa ja valvotun koevapauden kohtaamiskertoja kertyi 303 kappaletta. Kohtaamispaikassa asiakaskohtaamisia kertyi 2223.

Kohtaamispaikassa järjestettiin ryhmätoimintaa vuoden aikana 169 kertaa, joista eniten menestystä nautti toiminnallisuus liikunnan sekä ruuanlaiton muodossa. Nuorten toiminta osallistui kesäkuussa Espoon Sellossa järjestettyyn Yli rajojen- kesäfestaritapahtumaan Valo valmennusyhdistyksen ja Silta-valmennuksen rinnalla sekä elokuussa järjestettyyn musiikkitapahtumaan Back to back – alakulttuuritila Alimuksessa, jossa nuorten toiminnan asiakkaita esiintyi toiminnan studiossa hiotuilla kappaleilla.

Nuorten toiminnassa kysyntää oli myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella Kymenlaaksossa ja asiakaskohtaamisia toteutettiin yhteistyössä Reili-hankkeen kanssa Kouvolassa, joka on mainittuna myös Stean avustushakemukessa.

RETS-kodit tarjoavat tukiasuntoja ja tukea asumiseen rikoksista tuomituille ja rikoksilla oireileville asunnon tarpeessa oleville ihmisille ympäri Suomen. RETS-kodit toimii Asunto ensin -periaatteen sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeisen viitekehyksen mukaisesti.

Rikoksettoman elämän tukisäätiö hankki 2024 uusia asuntoja 13kpl. Tällä hetkellä Rikoksettoman elämän tukisäätiöllä on yhteensä 87 hajasijoitettua tukiasuntoa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.

Vuonna 2024 asiakkaat ovat tulleet tuetun asumisen piiriin pääasiassa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella toimivan Essi-Allianssin kautta sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ohjaamina. Vuonna 2024 RETS-kotien tukiasiakkaina oli yhteensä 115 asiakasta, kohtaamisia kertyi yhteensä n. 4500. Rets-kodit tarjosivat 2024 asunnon 11 koevapausvangille, itsenäiseen asumiseen siirtyi 10 asiakasta.

Novus Ego -hankkeessa kehitetään liikuntavalmennusmallia rikos- ja päihdetaustaisille ja/tai rikoksilla oireileville nuorille aikuisille. Toiminta perustuu monipuoliseen liikuntaan, yhteisöllisyyteen ja vertaisuuteen sekä yksilölliseen tukeen. Nuoria aikuisia tuetaan yksilöllisesti muutokseen ja vahvistetaan rikoksetonta ja/tai päihteetöntä identiteettiä.

Vuonna 2024 Novus Ego -hankkeen toiminnoissa oli mukana yhteensä noin 93 nuorta ja nuorta aikuista. Kohtaamiskertoja kertyi 582. Erilaisia ryhmäkertoja (esimerkiksi liikuntaryhmiä) kertyi 151 kappaletta. Myös erilaisia työpajoja järjestettiin hankkeen ja yhteistyökumppaneiden asiakkaille.

Vuoden aikana kerätyn palautteen mukaan liikuntaan painottuva toiminta on koettu päihteettömyyttä ja rikoksettomuutta tukevana toimintana. Liikunta, ryhmästä saatu vertaistuki ja kannattelu sekä yksilötyöskentely ovat ylläpitäneet ja vahvistaneet motivaatiota erityisesti päihteettömyyteen.

Vuonna 2023 aloitettu oppilaitosyhteistyö laajeni vuonna 2024 kolmelle eri kampukselle: kahdelle Espoon Omnian sekä yhdelle Stadin AO:n kampukselle. Toimintaa toteutettiin oppilaitosten liikunta- ja kuntosaleilla. Toiminnan ohella nuorten kanssa on keskusteltu monenlaisista teemoista esimerkiksi jaksamiseen ja arkeen liittyen. Hankkeen henkilökunta toteutti myös asiakasryhmille koulutuksia Stop Huumeille ry:ssä. Näitä koulutuksia olivat ”Gym for Dummies” eli kuinka aloittaa kuntosaliharrastus sekä StoppiOppi -hankkeelle pidetty koulutus ”Liikunta opiskelu- ja työelämän tukena”.

Hankkeesta ja sen toiminnasta tehtiin video, joka on katsottavissa täältä: Novus Egon malli muutokseen: Salilta kohti uutta minää!

Rikosseuraamusasiakkaiden rahapeliongelmien ehkäisy ja kuntoutus -kehittämishankkeessa kehitettiin keinoja ja menetelmiä rikosseuraamusasiakkaiden rahapeliongelmien tunnistamiseen, ehkäisyyn ja kuntoutukseen. Hanke vahvisti yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden kanssa työskentelevien rikosseuraamustyöntekijöiden osaamista rahapelaamisen puheeksi ottamisessa ja asiakasohjauksessa.

Hanke toteutettiin yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen, Peliklinikan, Sininauhaliiton, Sosped-säätiön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoiden kanssa. Hankkeen rahoitti Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA, ja se toimi jatkumona aiemmalle Uudellamaalla toteutetulle pilottihankkeelle, jonka tavoitteena oli liittää rahapeliongelmien käsittely osaksi yhdyskuntapalvelua.

Toiminta sisälsi laajasti koulutuksia sekä kasvokkain että etäyhteyksin. Koulutuksiin osallistui yhteensä 232 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijää (tavoite 220). Koulutusten vaikuttavuutta seurattiin loppukyselyillä: vastaajista 100 % kertoi koulutuksen lisänneen valmiuksia ottaa rahapelaaminen puheeksi, ja 89 % tunsi koulutuksen jälkeen rahapeliongelmien tunnistamiseen liittyvät työkalut. Vastaajista 86 % koki osaavansa tunnistaa rahapeliongelmaisen asiakkaan, ja tietoisuus rahapelaamisen yleisyydestä nousi koulutuksen aikana merkittävästi.

Hankkeen aikana hanketyöntekijät osallistuivat myös asiakastyöhön terapeutteina Pelipysäkki-verkkokuntoutusohjelmassa, jonka kautta tarjottiin tukea rahapelihaitattomaan ja rikoksettomaan elämään.

Hankkeen juurruttamista haastoi Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistus, asiakastietojärjestelmän vaihto ja henkilöstön vaihtuvuus, jotka kuormittivat kohderyhmää. Lisäksi hankkeen oma henkilöstövaje vaikutti resurssien kohdentamiseen. Näistä haasteista huolimatta toimintaa sopeutettiin joustavasti muun muassa toteuttamalla koulutuksia useilla eri tavoilla ja tarjoamalla suoraa tukea työntekijöille asiakasohjauksessa.

Hanke päättyi vuoden 2024 lopussa. Tulosten perusteella toiminnalla saavutettiin asetetut tavoitteet, ja se lisäsi merkittävästi osaamista ja valmiuksia rahapeliongelmien käsittelyyn rikosseuraamusprosessin aikana.

OMA-hankkeen (2021–2023) loppuraportissa todettiin, että OMA-kuntoutusohjelman vaikuttavuuden lisäämiseksi tarvitaan systemaattisempaa, rakenteellista yhteistyötä vankilan ja siviilitoimijoiden välille.

OMA 2.0 -hankkeen tavoitteena on luoda entistä sujuvammat palvelujatkumot erityisesti vakaviin väkivaltarikoksiin syyllistyneille tuomituille henkilöille.

Oikeusministeriön rahoituspäätöksessä määriteltiin, että hanke suunnataan vapautumisen nivelvaiheeseen. Useiden tutkimusten perusteella rikoksen uusimisriski on korkeimmillaan juuri vapautumisen jälkeisinä päivinä ja viikkoina. Jo vankeuden aikana aloitettu jatkumoiden suunnittelu mahdollistaa kuntoutuksen jatkumisen välittömästi vankeuden jälkeen siviilissä.

OMA 2.0 hankkeessa kartoitettiin mahdollisia yhteistyötahoja siviilissä. Lokakuussa järjestettiin ensimmäinen järjestöjen, hyvinvointialueiden, sosiaalipalveluita tuottavien yritysten ja rikosseuraamuslaitoksen ammattilaisille suunnattu OMA-jatkumokoulutus. Koulutukseen osallistui 65 väkivaltaan syyllistyneiden kanssa työskentelevää ammattilaista. Osallistujat kokivat saavansa ennen kaikkea uusia työkaluja työskentelyyn. Koulutus tarjosi myös mahdollisuuden verkostoitua alueellisesti. Jatkossa koulutuksen käyneille tarjoutuu myös tilaisuus olla mukana rikosseuraamuslaitoksen ohjaajatapaamisissa ja saada tätä kautta luotua entistä paremmat yhteistyösuhteet vankilan työntekijöihin.

Rikoksettoman elämän tukisäätiö (RETS) toteuttaa REILI – Rikoksia tekevien, väkivaltaa käyttävien ja katuväkivaltaa ihannoivien nuorten tukihenkilötoiminta -hankkeen vuosien 2024–2025 aikana.

Hankkeessa pilotoidaan ammattilainen–vertainen–työparimalliin perustuvaa tukihenkilötoimintaa rikoksia tehneille, väkivaltaa käyttäville ja katujengikulttuuria ihannoiville nuorille, jotka ovat sijoitettuna lastensuojeluyksiköihin sekä tarjotaan rikoserityistä koulutusta nuorten kanssa toimiville lastensuojeluyksiköiden ammattilaisille.

Reili-hankkeen toiminta käynnistyi vauhdikkaasti jheti syyskuussa. Vuoden 2024, 4 kuukauden toiminta-ajalle, mahtui 129 asiakaskohtaamista sekä yli 200 nuorten kanssa työskentelevää ammattilaiskohtaamista.

Koko hankeajalle on sisäänkirjoitettu 25 nuorta, joiden kanssa tavoitteena on pitkäaikainen rinnalla kulkeminen. Asiakkaista puolet saatiin kasaan vuoden 2024 syyspuolella, joiden kanssa tiivis viikoittainen työskentely tuotti pohjan vahvalle luottamukselle.  Reilin tapaamisilla hyödynnettiin yksiä-l sekä ryhmätoimintaa, jossa tutustuttiin esimerkiksi nuorten toivomiin harrastuksiin.

Reili-hankkeen arki rakentui vahvasti nuorten toiveiden ja tarpeiden ympärille, jossa keskiössä nuorten osallistaminen tapaamisten suunniteluun. Osallistamalla nuoria saatiin selkeitä havaintoja myös vahvasta sitoutumisesta sekä hankkeen työntekijöiden merkityksestä haastavassa elämäntilanteessa olevilla nuorilla.

Rikostaustaisten työelämäosallisuuden kiihdyttämö HOOK -hankkeessa etsitään uudenlaisia osallisuutta edistäviä toimintamalleja yhteiskuntaan kiinnittymiseksi ja työllisyyden mahdollistamiseksi. Hanke toteutetaan yhteistyössä Kuntoutussäätiön kanssa.

Rikostaustaisten työelämäosallisuuden kiihdyttämö – HOOK -hanke käynnistyi elokuussa 2024. Työskentely alkoi hanketiimin järjestäytymisellä ja työnjaon selkiyttämisellä. Syyskuussa hanketiimi osallistui ELY-keskuksen järjestämään alkupalaveriin uusille ESR+-hankkeille, jonka jälkeen käytännön toiminnan suunnittelu alkoi.

Syyskaudella 2024 suunniteltiin ja toteutettiin hankkeen viestintää. Hanketta varten muun muassa luotiin visuaalinen ilme ja hankkeen pääviestit kirjallisessa muodossa. Lisäksi hanketta varten perustettiin verkkosivut Peda.net-sivustolle.

Hankkeen ensimmäisenä toimintavuotena toteutetaan osallistava selvitysprosessi, jossa rikostaustaisten työelämäosallisuuden esteitä kartoitetaan asiakkaiden, asiakastyötä tekevien ja työnantajien näkökulmasta. Hankkeessa työskentelevä tutkija suunnitteli asiakkaille suunnatun kyselyn, johon muu hanketiimi antoi työpanoksensa. Kysely laadittiin siten, että sen julkaisu ajoittui heti alkuvuoteen 2025.

Tärkeänä osana hankkeen alkuvaiheen toimintaa oli myös yhteistyöverkoston kokoaminen. Hankkeen ohjausryhmä aloitti toimintansa marraskuussa 2024. Hankkeen toimintaa esiteltiin myös Rikosseuraamuslaitoksen projektikumppanuusseminaarissa lokakuussa 2024. Hankkeen toiminta otettu hyvin vastaan sekä yhteistyökumppaneiden että asiakaskuntaan kuuluvien taholta.