Toimeentulo, tuet ja etuudet

Vankilassa olemisella voi olla vaikutusta tuomitun lisäksi hänen perheensä sosiaaliturvaan. Etuuksista saat lisää tietoa Kelasta, mutta näille sivuille on koottu tietoa perheille keskeisimmistä etuuksista.

Siirry kohtaan:

Toimeentulotuki vankilassa olevan perheelle

Toimeentulotukea voi saada henkilö tai perhe, jonka tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Toimeentulotukea voidaan myöntää myös omatoimisen suoriutumisen tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Perheenjäsenen rangaistusajan aikana voit hakea toimeentulotukea arjen välttämättömien menojen lisäksi vierailujen matkakuluihin.

Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki. Tuen hakijan pitää ensin hakea muita sosiaaliturvaetuuksia, joihin hänellä on oikeus, kuten työttömyysturva ja asumistuki.

Toimeentulotuen rakenne

Toimeentulotuki muodostuu kolmesta osasta:

  • perustoimeentulotuki
  • täydentävä toimeentulotuki
  • ehkäisevä toimeentulotuki

Kela maksaa perustoimeentulotuen. Harkinnanvaraisen eli täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen myöntää hyvinvointialue.

Toimeentulotukea haetaan aina ensin Kelasta. Jos haet harkinnanvaraista toimeentulotukea, voit tehdä hakemuksen hyvinvointialueelle saatuasi Kelasta kielteisen päätöksen.

Voit olla etukäteen yhteydessä hyvinvointialueen sosiaalityöntekijään hakemuksestasi, mutta asiasta voidaan tehdä päätös vasta Kelan ratkaisun jälkeen.

Miten toimeentulotuki lasketaan?

Kela tekee toimeentulolaskelman, josta selviää taloustilanteesi. Laskelmassa otetaan huomioon:

  • kaikki tulosi
  • kaikki varasi, esimerkiksi säästöt
  • ansiotoista jätetään kuitenkin huomioimatta enintään 150 euroa
  • vähäiset avustukset: yksin asuvalta korkeintaan 50 euroa ja perheeltä korkeintaan 100 euroa kuukaudessa. Jos avustuksia on yli 50/100 euroa kuukaudessa, tulona huomioidaan ylimenevä osa.
  • ulosmittaus huomioidaan menona, mutta vapaaehtoisen maksusuunnitelman perusteella lyhennettäviä velkoja ei huomioida.

Kun taloustilanteesi on laskettu, tuloistasi ja varoistasi vähennetään menona toimeentulotuen perusosa. Saat toimeentulotukea, jos tulosi ovat pienemmät kuin hyväksyttävät menot. Silloin laskelma on alijäämäinen ja syntyy oikeus toimeentulotukeen.

Et saa toimeentulotukea, jos tulosi ovat suuremmat kuin menot. Voit silti joskus saada harkinnanvaraista ehkäisevää toimeentulotukea.

Kelalla on toimeentulotukilaskuri, josta saat suuntaa antavaa tietoa oikeudestasi perustoimeentulotukeen.

Kelan perustoimeentulotuki: perusosa ja muut perusmenot

Perusosa on kiinteä summa, tarkoitettu jokapäiväisen elämän välttämättömiin menoihin. Näihin menoihin ei voi hakea omaa, erillistä tukea. Perusosan suuruus riippuu ruokakunnan koosta.

Ruokakunnan voivat muodostaa esimerkiksi yksinasuva, yksinhuoltaja, lapseton pari tai perhe, jossa on kaksi huoltajaa ja lapsia.
Jos ruokakunnassa on kaksi aikuista, joista toinen on laitoksessa, perusosassa huomioidaan vain yksi aikuinen.

Perusosa kattaa: ruoka, vaatteet, pienet terveydenhuoltomenot, henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta aiheutuvat menot, paikallisliikennemaksut, sanomalehdet, puhelin ja puhelinmaksut, internetyhteys, harrastukset ja muut vastaavat jokapäiväiseen elämään kuuluvat menot.

Lisäksi otetaan huomioon muut perusmenot:

  • kohtuulliset asumismenot (myös vesi, sähkö ja kotivakuutus)
  • välttämättömät muuttokustannukset ja vuokravakuus
  • muut julkisen terveydenhuollon menot (esim. silmälasit, reseptilääkkeiden omavastuuosuudet)
  • lapsen tapaamisesta etävanhemmalle aiheutuvat menot (edellyttää kunnan tai hyvinvointialueen vahvistamaa sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä)
  • välttämättömän henkilötodistuksen tai matkustusasiakirjan hankintamenot

Lisätietoa hyväksyttävistä menoista saat Kelan sivuilta.

Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki

Täydentävä toimeentulotuki on tarkoitettu erityismenoihin, joita perustoimeentulotuki ei kata. Esimerkiksi lapsen harrastusmenot tai erityisen suuret vaatemenot voivat olla tällaisia.


Ehkäisevän toimeentulotuen tavoite on parantaa omatoimista suoriutumista ja ehkäistä syrjäytymistä. Sitä voidaan myöntää esimerkiksi ylivelkaantumisen tai asunnottomuuden ehkäisemiseksi, mutta hyvinvointialue päättää tarkemmista perusteista.


Ehkäisevää tukea on mahdollista saada, vaikka ei olisi oikeutta perus- tai täydentävään toimeentulotukeen.

Lyhyesti

Toimeentulotukea haetaan aina Kelan kautta

Perustoimeentulotukea voi saada viimeisenä tukimuotona, jos rahat eivät muuten riitä arjen pakollisiin menoihin.

Vierailuista johtuviin matkakuluihin voi saada täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea.

Vankilavierailujen matkakulut

Vierailuista johtuviin matkakuluihin voi hakea täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea. Tätä voidaan perustella perheyhteyksien säilymisellä.


Lapsen oikeus pitää yhteyttä siihen vanhempaansa, jonka luona hän ei asu, on turvattu kansainvälisellä lapsen oikeuksien sopimuksella (9 kohta) sekä lailla lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (2 §).


Lapsen oikeus tavata vanhempaansa tule turvata turvata myöntämällä tuki, jos toimeentulotukilain edellytykset täyttyvät.

Hakemukseen liitetään aina selvitys matkakuluista kuitteineen.

Yksinhuoltajaetuudet rangaistusajan aikana

Jos lapsiperheen toinen vanhempi joutuu laitokseen, lapsesta huolehtiva vanhempi voidaan tulkita väliaikaisesti yksinhuoltajaksi rangaistusajan ajaksi, vaikka vanhemmat olisivat edelleen parisuhteessa.

Lapsilisän yksinhuoltajakorotus

Maksetaan henkilöille, jotka eivät ole avioliitossa tai jotka asuvat erillään puolisostaan. Avoliitossa oleva saa korotuksen, jos avopuolison rangaistus kestää vähintään kolme kuukautta. Korotus on määräaikainen ja jatkuu rangaistuksen ajan. Haetaan Kelasta.
Jos vanhempi tulee kotiin suorittamaan valvottua koevapautta, maksaminen päättyy koevapauden alkaessa.

Elatustuki

Lapsi voi saada Kelasta elatustukea, jos hänen kanssaan samassa osoitteessa asuva vanhempi suorittaa vähintään kolmen kuukauden mittaisen rangaistuksen. Elatustukea varten tehdään vahvistettu elatussopimus ja haetaan tukea Kelasta.

Vahvistetussa sopimuksessa laitoksessa olevan vanhemman osuus voidaan määrittää nollaksi, ja sopimuksen hoito voidaan järjestää virka-apupyyntönä. Kunnan lastenvalvoja on yhteydessä laitokseen, ja erityisohjaaja käy sopimuksen läpi.

Jos elatustuki on myönnetty rangaistuksesta johtuvan yksinhuoltajuuden ajaksi, sen maksaminen loppuu, kun laitoksessa oleva vanhempi vapautuu tai tulee kotiin suorittamaan valvottua koevapautta.

Scroll to Top