Päiväsakon korotus voi lisätä rikoksentekijän läheisten taloudellista taakkaa ja kasvattaa yhteiskunnan kustannuksia. RETS muistuttaa, että rikos ja vankeus koskettavat aina tekijää laajempaa joukkoa.
Kun rikoksentekijällä ei ole rahaa, asuntoa eikä työtä, ja arkea hallitsee päihderiippuvuus, vaikeassa elämäntilanteessa ei ole edellytyksiä suoriutua maksusta. Korotettu sakko ei välttämättä siis lisää rikoksen tekijän vastuuta, sen sijaan maksajaksi joutuu usein läheinen.
Erityisesti nuorten aikuisten vanhemmat haluavat auttaa lapsiaan ja turvata heidän tulevaisuuttaan.
”Asiakkaiden kertoman ja tekemiemme kyselyjenkin perusteella läheiset monesti maksavat tai heillä on painetta maksaa sakkoja, jottei niitä muunneta. Usein kyse on äideistä, jotka kantavat jo valmiiksi suurta taloudellista ja henkistä vastuuta. Sakkojen maksaminen voi olla yksi lisätaakka tilanteessa, jossa voimavarat ovat muutenkin vähissä”, sanoo Anastasia Lapintie, RETSin Lapsi- ja läheistyön vastaava asiantuntija.
Jos sakkoa ei maksa läheinen, kustannus voi päätyä yhteiskunnalle
Hallituksen esityksessä minimipäiväsakon korottamista perustellaan sakon vaikuttavuudella. Korotuksen myötä ei kuitenkaan välttämättä toteudu tavoite rikollisuuden kustannusten kohdentamisesta rikoksentekijälle.
”Jos rikollisuuden kustannuksia halutaan siirtää rikoksentekijöille, on kysyttävä, kuka sakon todellisuudessa maksaa. Jos maksajaksi päätyy äiti, kustannuksia ei ole välttämättä siirry rikoksentekijälle lainkaan. Taakka vain vaihtaa kantajaa”, Lapintie toteaa.
Esityksen mukaan minimipäiväsakon korotus 10 euroon lisäisi vankilukua 35 vangilla päivätasolla. Korotus tulisi voimaan vuoden 2027 alussa. Korotus tehdään samaan aikaan, kun vankimäärä on muutoinkin ollut voimakkaasti kasvava ja vankilat vakavassa yliasutustilanteessa.
Jos sakon saaja on varaton, sakkoa ei välttämättä saada perittyä. Jos sakkoa ei makseta ja seurauksena on vankeus, kustannukset siirtyvät yhteiskunnalle.
Rikosoikeudellisten seuraamusten vaikutuksia arvioitaessa olisikin huomioitava se, että rikoksen ja rikosseuraamusten vaikutukset eivät rajoitu rikoksen tekijään. Ne koskettavat myös uhreja, tekijän ja uhrin läheisiä sekä laajemmin yhteisöjä ja yhteiskuntaa.