Lausuntopyyntö luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden rahoituksesta annetun asetuksen 3 §:n muuttamisesta
VN/20873/2026VN/20873/2026
Rikoksettoman elämän tukisäätiö pitää perusteluna sitä, että avustusten myöntämisen perusteita selkeytetään ja täsmennetään. Arviointikriteerien nykyistä avoimempi sääntely on niin ikään perusteltua. Nämä toimenpiteen vahvistavat tukijärjestelmän ennakoitavuutta ja varmistavat hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun.
Kohtaava työ on ollut osa Rikoksettoman elämän tukisäätiön tekemän työn arkea säätiön lähes 160 vuotisen historian ajan. Säätiö tekee kohtaavaa työtä rikosseuraamusasiakkaiden ja heidän läheisten kanssa niin vankiloissa tapaamalla asiakkaita henkilökohtaisesti kuin vapautumisen yhteydessä ja sen jälkeen. Kohtaavaa työtä tekevät säätiössä niin koulutetut kokemusasiantuntija kuin säätiön asiantuntijat.
Säätiön kohtaava työ voi olla kertaluontoista ohjausta ja neuvontaa vapautuvan vangin ja/tai hänen läheisensä akuutteihin yksittäisiin arjen hallinnan haasteisiin liittyen. Kohtaava työ voi olla myös pidempikestoista useista tapaamisista koostuva prosessi, jossa yhteistyössä asiakkaan kanssa rakennetaan hänen polkuaan kohti rikoksetonta elämää ja yhteiskunnan täysivaltaista jäsenyyttä. Asiakkaan saama järjestöpohjainen (oikeudellinen ja muu) neuvonta ja ohjaus vähentää väliinputoamistilanteita ja viranomaisille kohdistuvia valituksia ja kanteluita sekä lisää asiakkaan osallisuutta asiassaan. Kyseessä olevat asiat ovat sellaisia, joihin asiakas ei saa apua julkisesta oikeusavusta tai asianajajilta.
Erityisesti rikoksia tehneiden ja heidän läheisten näkökulmasta kohtaavan työn merkitys korostuu rikostaustaisuuteen liittyvän stigman vuoksi. Aiempi rikostausta näkyy henkilön rekisteritiedoissa pitkään, joten se vaikeuttaa rikoksetonta elämää tuomioin jälkeen. Lisäksi tälle väestöryhmälle julkisten palvelujen saaminen on rikostaustan vuoksi haasteellista ja vaikea. Tuki asiakkaan rikoksettomaan elämään ja uusintarikollisuuden ehkäisy ovat säätiön työn peruspilareita. Tämän työn laaja yhteiskunnallinen merkitys jään usein yhteiskunnassa huomioitta.
Säätiön asiakaskohtaamisista kertyy tietoa asiakkaitten haasteista ja ongelmista. Tätä tietoa välitetään eteenpäin viranomaisille ja päätöksentekijöille säätiön vaikuttamistoiminnan kautta. Näin ollen vaikuttamistoiminta tulisi nähdä osana ja suorana jatkumona kohtaavasta työstä. Marginaalissa olevien väestöryhmien ääni lakkaa kuulumasta yhteiskunnassa, mikäli vaikuttamistyötä ei voida tulevaisuudessa enää tehdä. Tämä haastaa osaltaan koko yhteiskuntaa, kun osa väestöstä syrjäytyy ja putoaa yhteiskunnan turvaverkostojen ulkopuolella. Kohtaamiseen perustuvan vaikuttamistyön tulokset syntyvät pidemmällä aikavälillä.
Rikoksettoman elämän tukisäätiön voimavarat ovat kuitenkin rajalliset. Tämän vuoksi tavoitteeseen pääsemisessä tarvitaan yhteistyötä muiden alan toimijoiden kanssa. Näitä ovat alan eri viranomaiset ja päätöksentekijät sekä muut alan kolmannen sektorin toimijat sekä tutkijat.
On ymmärrettävää ja hyväksyttävää, että hakijan varallisuus huomioidaan avustusten hakukriteereissä. Varallisuuskriteerissä on kuitenkin otettava huomioon tosiasialliset tulot varallisuudesta. Selkeät ja avoimet säädökset varallisuuden vaikutuksesta avustuspäätökseen ovat kaikkien hakijoiden näkökulmasta ensisijaisen tärkeitä.
Rikoksettoman elämän tukisäätiön näkökulmasta yhdenvertaisuuden turvaamisen ja eriarvoisuuden vähentämisen tulee olla kaiken yhteiskunnallisen toiminnan lähtökohtana. Säätiö pitää erityisen tärkeänä, että heikommassa asemassa olevien väestöryhmien syrjäytymistä vähennetään, sosiaalista hyvinvointia ja yhteiskuntaan sijoittumista edistetään.
Kansalaisjärjestöillä on suomalaisessa yhteiskunnassa hyvin erityinen merkitys. Kansalaisjärjestöjen riippumaton rooli on suomalaisessa yhteiskunnassa poikkeuksellinen. Järjestöt tavoittavat toiminnallaan ihmisiä / kansalaisia, jotka jäisivät muutoin lähes kaiken yhteiskunnan tarjoamien tuen ja palvelujen ulkopuolelle. Tämän vuoksi järjestöjen vaikuttamistyön taloudellista tukea ei tulisi kategorisesti poistaa. Vaikuttamistyönsä kautta järjestöt kykenevät välittämään tietoa näiden väestöryhmien elämäntilanteista ja niiden haasteista päätöksentekijöille. Monissa tapauksissa vaikuttamistyöllä kyetään vahvistamaan ihmisten kykyä käyttää omia oikeuksiaan ja mahdollistaa heille paluun yhteiskunnan aktiivisiksi toimijoiksi. Kansalaisjärjestöjen toiminnalla vähennetään merkittävästi ylisukupolvista huono-osaisuutta ja täten toiminta on myös yhteiskunnan näkökulmasta sekä inhimillisesti, että taloudellisesti erittäin kannatettavaa.