RETS on nostanut eduskuntavaaleihin 2027 neljä kriminaalipoliittista tavoitetta. Tavoitteissa korostuvat tutkittu ja kokemukseen perustuva tieto, rikos- ja seuraamuspolitiikan kokonaisvaikutusten arviointi, rikoksia tehneiden ja heidän läheistensä palvelut sekä uusintarikollisuuden vähentäminen. Tavoitteiden lähtökohtana on ajatus siitä, että turvallisuutta voidaan vahvistaa vaikuttavilla ja tutkittuun tietoon perustuvilla ratkaisuilla.
Rikos- ja seuraamuspolitiikka vaikuttaa rikosten määrän ja yhteiskunnan turvallisuuden lisäksi rikoksiin syyllistyneiden, heidän läheistensä ja koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Siksi päätöksenteossa tarvitaan tutkimustiedon lisäksi käytännön kokemusta siitä, miten rangaistukset, palvelut ja vapautumisen jälkeinen tuki toimivat ihmisten elämässä.
RETSin työ perustuu ammatillisuuteen, tutkittuun tietoon ja käytännön kokemukseen. Rikostaustaisten kuntoutuminen ja rikoksettoman elämän tukeminen ovat keskeisiä keinoja vähentää uusintarikollisuutta ja vahvistaa yhteiskunnan turvallisuutta.
1. Kriminaalipolitiikan tulee perustua tutkittuun tietoon
Tutkimusten mukaan vankeuden vaikutus uusintarikollisuuden vähentämiseen on keskimäärin vähäinen, kun taas yhdyskuntaseuraamuksilla on tässä suhteessa parempia tuloksia. Erityisesti nuorten kohdalla vankeudella voi olla myös haitallisia vaikutuksia, kuten leimautumista, ihmissuhteiden katkeamista ja rikoskierteen vahvistumista.
RETSin tavoitteena on, että rikos- ja seuraamuspolitiikan uudistukset perustuvat systemaattisesti tutkimusnäyttöön. Resursseja tulee kohdentaa tutkitusti toimiviin siviilissä suoritettaviin rangaistuksiin, ennaltaehkäisyyn ja uusintarikollisuutta vähentävään kuntouttavaan toimintaan.
2. Uudistusten vaikutuksia tulee arvioida kokonaisuutena
Suomen vankiluku on noussut viime vuosina. Samalla uusintarikollisuus on Suomessa korkealla tasolla verrattuna verrokkimaihin, ja vankeuteen painottuva järjestelmä lisää vankeinhoidon resurssitarpeita. RETSin tavoitteiden taustalla on ajatus siitä, että kriminaalipolitiikan onnistumista ei voida arvioida vain rangaistusten ankaruuden tai vankiluvun perusteella, vaan tarkasteluun on otettava myös turvallisuus, uusintarikollisuus, kustannukset ja yhteiskuntaan kiinnittyminen.
RETS tavoittelee riippumatonta ja kokonaisvaltaista arviota viimeaikaisten rikoslainsäädännön uudistusten vaikutuksista. Lisäksi tarvitaan tutkimus- ja kokemustietoon perustuva pitkän aikavälin rikos- ja seuraamuspoliittinen ohjelma, joka valmistellaan yhteistyössä tutkijoiden, viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.
3. Rikostaustaisten ja heidän läheistensä palvelutarpeet on tunnistettava
Rikostaustaisilla on muuta väestöä enemmän mielenterveys-, päihde- ja terveysongelmia sekä trauma- ja neuropsykiatrisia haasteita. Vapautuminen voi tapahtua tilanteessa, jossa ihmisellä ei ole asuntoa, työtä tai riittävää tukiverkostoa. Myös vankeus vaikuttaa läheisiin ja lapsiin.
RETSin tavoitteena on, että rikostaustaiset ja heidän läheisensä saavat tarpeitaan vastaavia, ennaltaehkäiseviä ja saavutettavia sosiaali- ja terveyspalveluita. Palvelujen tulee muodostaa katkeamaton kokonaisuus erityisesti vapautumisen yhteydessä. Keskeisiä palveluita ovat esimerkiksi asumisen tuki sekä päihde- ja mielenterveyspalvelut. Myös perheiden ja läheisten tarvitsema kriisiapu, perhetyö ja vanhemmuuden tuki tulee varmistaa.
4. Uusintarikollisuutta vähentämällä lisätään yhteiskunnan turvallisuutta
Uusintarikollisuuden riskiä lisäävät esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmat, asunnottomuus, työttömyys ja sosiaalisen tuen puute. Vapautumisen onnistumiseen vaikuttavat puolestaan asumisen, toimeentulon, työn, koulutuksen ja palvelujen saatavuus.
RETSin tavoitteena on, että vankilasta vapautuvien palveluketjut, asuminen, koulutus, työllistyminen ja kuntoutus turvataan. Kriminaalipolitiikan painopistettä tulee siirtää uusintarikollisuuden vähentämiseen. Jokainen ehkäisty rikos lisää turvallisuutta, vähentää rikosten uhrien kärsimyksiä ja pienentää yhteiskunnan kustannuksia.
RETSin tavoitteet perustuvat tutkimus- ja kokemustietoon. Niiden lähtökohtana on ajatus siitä, että rikoksetonta elämää ja yhteiskunnan turvallisuutta voidaan edistää keinoilla, joiden vaikutuksista on tietoa.