Vuosikatsaus 2024

Alkuvuodesta 2024 toteutui RETS myi säätiön toiminnan ja historian kannalta merkittävän kiinteistön, Kinaporinkatu 2:n, kotimaiselle Kinaporinkatu 2 Oy:lle. Kiinteistöstä luopumisen tausta-ajatuksena oli jatkossa keskittyä entistä vahvemmin omaan perustoimintaan. Säätiö jatkoi toimintaansa entiseen malliin Kinaporin kiinteistössä vuokralaisena vuoden 2024 ajan. Tavoitteena on löytää uudet toimitilat vuoden 2025 loppuun mennessä.

Kiinteistön myynnistä saaduilla varoilla ja sosiaali- ja terveysministeriön myöntämällä investointiavustuksella säätiö hankki 13 uutta tukiasuntoa vuoden 2024 aikana. Uusien tukiasuntojen hankintaa jatketaan vuonna 2025 – tavoitteena on hankkia yhteensä 20 uutta asuntoa. Vuonna 2024 RETS solmi sopimuksen Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan kanssa tuetun asumisen palvelun tuottamisesta päihde- ja mielenterveyskuntoutujille.

Uuden strategian suunnittelu starttasi vuoden 2024 alussa. Strategiatyön parissa työskenneltiin johtotiimin, laajennetun johtotiimin, hallituksen sekä koko RETSin henkilöstön kesken. Loppuvuodesta 2024 säätiön hallitus hyväksyi uuden strategian (2024–2027), ja sen jalkauttaminen käytännön toimintaan aloitettiin heti. Osallistavan työskentelyn sekä selkeän strategiaviestinnän myötä henkilöstö on kokenut strategiset tavoitteet, arvot ja päämäärät yhteisiksi ja niihin halutaan sitoutua.

Säätiön varsinaisen toiminnan tuotot olivat noin 9,1 miljoonaa euroa, josta huomattava osa muodostui kiinteistökaupasta. Tilikauden tulos oli noin 5,8 miljoonaa euroa. Vuoden aikana käytiin yhdet muutosneuvottelut.

Vuonna 2024 Rikoksettoman elämän tukisäätiössä päättyi yksi merkittävä kehittämishanke: RiseRaPeli – Rikosseuraamusasiakkaiden rahapeliongelmien tunnistaminen, ehkäisy ja kuntoutus (2021–2024). Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden kanssa työskentelevien osaamista rahapeliongelmien tunnistamisessa ja käsittelyssä. Hankkeessa kehitettiin menetelmiä ja lisättiin tietoisuutta, jotta riskipelaaminen tunnistettaisiin ajoissa ja asiakkaille voitaisiin tarjota oikea-aikaista tukea.

Samaan aikaan käynnistyi kolme uutta kehittämishanketta:

HOOK – Rikostaustaisten työelämäosallisuuden kiihdyttämö (2024–2027): ESR-rahoitteinen hanke, joka toteutetaan yhteistyössä Kuntoutussäätiön kanssa. Tavoitteena on kehittää uusia toimintamalleja rikostaustaisten työllisyyden ja yhteiskunnallisen osallisuuden tukemiseksi.

OMA 2.0 (2024–2025): Oikeusministeriön rahoittama jatkohanke, jossa syvennetään OMA-ohjelman osaamista sekä järjestöissä että Rikosseuraamuslaitoksen yhdyskuntaseuraamus- ja avolaitoksissa. Kohderyhmänä ovat kuntoutustyötä tekevät ammattilaiset.

REILI – Nuorten tukihenkilötoiminta (2024–2025): Myös Oikeusministeriön rahoittama hanke, joka toimii osana RETSin Nuorten toimintaa. Hankkeessa pilotoidaan ammattilainen–vertainen-työparimallia, jossa tuetaan rikoksia tehneitä ja katujengikulttuuria ihannoivia nuoria lastensuojeluyksiköissä. Lisäksi hanke tarjoaa rikoserityistä koulutusta lastensuojelun ammattilaisille.

Uudet hankkeet vahvistavat säätiön asiantuntijuutta rikoksista irtautumisen, osallisuuden, työelämävalmiuksien ja erityisesti nuorten tukemisen saralla. Hanketyön kautta kehitetyt mallit levitetään laajempaan käyttöön osana säätiön vaikuttamistyötä ja palveluita.

Vuonna 2024 säätiö jatkoi suunnitelmallista viestintätyötä RETS-brändin vahvistamiseksi. Visuaalista ja sisällöllistä ilmettä yhtenäistettiin kaikissa viestintäkanavissa, ja henkilöstöä koulutettiin uuden brändi-ilmeen käyttöön, jotta viestintä olisi johdonmukaista ja helposti tunnistettavaa.

Vuoden tärkein viestintätuotos oli uusi Tukea rikoksettomaan elämään -lehti, jota jaettiin kaikkiin Suomen vankiloihin. Lehden tavoitteena oli tarjota toivoa ja tietoa rikoksettoman elämän tueksi sekä tuoda säätiön toimintaa lähemmäs kohderyhmää.

Sosiaalisessa mediassa vuoden näkyvin sisältö liittyi Stigma-kampanjaan, joka toteutettiin yhteistyössä eri toimintojen kanssa. Kampanjan tavoitteena oli lisätä ymmärrystä rikostaustaisten kokemasta leimautumisesta ja purkaa siihen liittyviä ennakkoluuloja. Loppuvuodesta puolestaan valmistui Arki Haltuun! -podcast yhteistyössä Oppiva-toiminnan kanssa. Podcast julkaistiin Spotifyssa ja Apple podcast -alustoilla alkuvuonna 2025.

Säätiölle valmistui uusi viestintästrategia 2025–2027, jossa painotetaan erityisesti digitaalista viestintää, työyhteisöviestintää sekä vaikuttavuusviestintää. Myös sosiaalisen median strategia päivitettiin vastaamaan muuttuvaa mediakenttää.

Vaikuttamistyön kenttää määritti vuonna 2024 kiristyvä poliittinen ilmapiiri ja kriminaalipolitiikan tiukentuminen, mikä vaikeutti yhteydenpitoa päättäjiin. Lisäksi säätiö ei saanut haettua lisäresurssia vaikuttamistyön vahvistamiseksi. Näistä haasteista huolimatta
RETSin asiantuntijat osallistuivat noin 70 vaikuttamiskohtaamiseen eri päättäjien ja asiantuntijoiden kanssa.

Vaikuttamistyön sisäinen koordinointi kehittyi vuoden aikana merkittävästi. RETS laati ensimmäistä kertaa yhteiset, tutkittuun tietoon perustuvat kriminaalipoliittiset kärjet, jotka ohjaavat säätiön kannanmuodostusta ja lausuntojen laadintaa. RETSin asiantuntijoita osallistui useampiin lausuntoihin kuin aiemmin, ja säätiön näkemykset saivat lisää näkyvyyttä myös mediassa.

Säätiöllä oli edustus muun muassa Vankiterveydenhuollon johtokunnassa sekä Oikeusministeriön Haaste-lehden toimitusneuvostossa, mikä vahvisti asiantuntemuksen näkyvyyttä myös kansallisella tasolla.

Asiamiestoiminta ehkäisee rangaistuksesta vapautuvien ja heidän omaistensa jäämistä tarvitsemiensa palvelujen, etuusjärjestelmien ja muiden tukimuotojen ulkopuolelle. Asiamiestoiminta antaa asiakkaille neuvontaa ja ohjausta sekä tekee edunvalvontaa ja vaikuttamistoimintaa.

Vuonna 2024 asiamiestoimintaan tuli 836 yhteydenottoa, jotka koskivat 545 eri asiakasta. Yleisimmät asiat liittyivät vankila-aikaisiin siirtoihin, poistumislupiin, tapaamisiin, kurinpitorangaistuksiin ja kohteluun.

Infotilaisuuksia järjestettiin 18 vankilassa yhteensä 34 kertaa, ja niihin osallistui 386 vankia sekä vankilahenkilöstöä. Lisäksi järjestettiin yhteistyöseminaari ”Vankien hyvinvointi, työkyky ja sosiaaliset suhteet” yhdessä oikeusministeriön, Risen, VTH:n ja SSOSin kanssa. Luentoja pidettiin myös sosiaalialan oppilaitoksissa ja muissa tapahtumissa – näihin osallistui yhteensä 911 ammattilaista tai opiskelijaa.

Vuoden aikana pidettiin 74 yhteistyöpalaveria eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa asiakkaiden esiin nostamien ongelmien ratkaisemiseksi. Säätiö antoi kuusi lausuntoa, joista viisi oikeusministeriölle ja yksi eduskunnan lakivaliokunnalle. Asiamiestoiminta osallistui myös vankeus- ja tutkintavankeuslain uudistamistyöhön, joka toi esiin useita vankien asemaa parantavia ehdotuksia. Lausuntokierros rajattiin hallitusohjelmaan sisältyviin kohtiin.

Vaikuttamistyön kärjet rakennettiin tutkimustietoon pohjautuen. Asiamiestoiminta näkyi mediassa muun muassa yliasutukseen, oikeusprosessien hitauteen ja kuntoutusmahdollisuuksiin liittyvissä keskusteluissa.

Asumispalveluohjaus on tarkoitettu rikosseuraamuksesta vapautuville, jotka ovat
asunnottomia, elävät ilman pysyvää asuntoa tai tarvitsevat apua asumiseen liittyvissä asioissa. Toiminnan taustalla on huoli erityisesti vapautuvien vankien sijoittumisesta rangaistuksen jälkeen.

Vuonna 2024 asiakastyön kautta tavoitettiin noin 500 rikostaustaista henkilöä tai heidän läheistään. Tiiviimmässä ohjauksessa oli 35 asiakasta, jotka arvioivat saaneensa tarvitsemansa tiedon ja tuen kohtaamisten yhteydessä.

Viestinnässä ja vaikuttamistyössä nostettiin esiin rikostaustaisten asunnottomuuden erityispiirteitä ja haasteita. Vapautuvien asumisen Facebook-sivun kattavuus kasvoi 23,3 % edellisvuodesta. Vuoden yhteistyöpäivän teemana oli piiloasunnottomuus, jota käsiteltiin eri näkökulmista.

Helmikuussa Asumispalveluohjaus osallistui näkyvästi Kadulle vai kotiin -mielenilmaukseen, jossa vastustettiin hallituksen asumis- ja toimeentulotukileikkauksia. Tapahtuma järjestettiin Helsingin Kansalaistorilla, ja se sai laajaa huomiota: paikalle saapui noin 12 kansanedustajaa, useita median edustajia ja lukuisia muita vaikuttajia. Mielenilmaus vahvisti toiminnan yhteiskunnallista näkyvyyttä.

Kansainvälinen yhteistyö jatkui aktiivisena osana FEANTSA:n sekä Nordic Homelessness -verkostojen toimintaa. Wienissä järjestetyssä FEANTSA-konferenssissa RETS oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Imprisonment and Homelessness -seminaaria. Tilaisuus herätti kiinnostusta ja johti jatkotapaamisiin tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Kansainvälisen työn tavoitteena on lisätä rikosseuraamusasiakkaiden näkyvyyttä myös kansainvälisessä asunnottomuustyössä ja tuoda Suomeen hyviä käytäntöjä muualta.

Oppiva-toiminnan tavoitteena on lisätä rikostaustaisten oppimisvaikeuksiin, kuten erilaisiin neurotyyppeihin, ja lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuksiin ja hahmotushäiriöön liittyvää tietoa sekä kehittää niiden tunnistamiseen ja tukeen liittyviä menetelmiä. Päämääränä on myös edistää rikostaustaisten koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia sekä ehkäistä uusintarikollisuutta.

Vuonna 2024 toiminta painottui asiakastyöhön, ja oppimisvalmennuksen asiantuntija kohtasi yli sata asiakasta. Asiakaskohtaamisissa korostuivat neurokirjon alkukartoitukset sekä erityisen tuen tarve erityisesti työelämään tai opintoihin siirtymisen vaiheissa.

Toiminta oli vahvasti mukana myös asiantuntijatyössä ja verkostoissa. Oppiva osallistui muun muassa Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen (RSKK) ja Laurean järjestämiin koulutustapahtumiin sekä useiden hankkeiden, kuten StoppiOppi- ja HOOK-hankkeiden, ohjausryhmätyöhön.

Viestinnän saralla vuoden merkittävin saavutus oli Arki haltuun! -podcastin tuotanto ja julkaisu loppuvuodesta.

Lapsi- ja läheistyössä tuetaan rikoksesta epäiltyjen ja tuomittujen läheisiä rikoksen ja rangaistuksen aiheuttamassa kriisissä. Tuomittujen kanssa työskennellään vanhemmuuden ja parisuhteen teemojen ympärillä. Lisäksi tuodaan kohderyhmätietoutta ammattilaisille, tuotetaan materiaalia asiakkaiden ja ammattilaisten käyttöön sekä tehdään vaikuttamistyötä kohderyhmän tuen tarpeen tunnistamisen eteen.

Vuonna 2024 yksilöllistä tukea tarjottiin 78 henkilölle. Vuoden aikana järjestettiin neljä perheleiriä, joista kolme oli suunnattu lapsiperheille ja yksi pariskunnille. Leireille osallistui yhteensä 23 vankilassa olevaa vanhempaa, 17 lähivanhempaa ja 29 lasta. Lisäksi järjestettiin vertaistuellinen hyvinvointiviikonloppu vankien vanhemmille sekä pilotoitiin vertaistukiryhmä rikoksilla oireilevien nuorten vanhemmille yhteistyössä Helsingin kaupungin Toivo-palvelujen kanssa.

Lapsi- ja läheistyö koordinoi myös säätiön yhteisiä läheisten iltoja verkossa. Vuonna 2024 iltoja järjestettiin neljä ja niihin osallistui 33 henkilöä. Lisäksi vankiloiden pihoille jalkaututtiin viisi kertaa tapaamisaikoina yhteistyökumppaneiden kanssa, tavoittaen yhteensä 120 lasta ja aikuista.

Kohderyhmätietoutta lisättiin laajasti luennoimalla sote-alan opiskelijoille suomeksi ja ruotsiksi sekä pitämällä puheenvuoroja eri ammattilaisille. Lisäksi Lapsi- ja läheistyö koordinoi Rikosseuraamusasiakkaan läheistyön verkostoa (RAILI). Kansainvälistä yhteistyötä jatkettiin erityisesti Children of Prisoners Europe (COPE) -verkostossa. Tutkimusyhteistyötä tehtiin Lincolnin yliopiston kanssa (naisten tunnetyön tukeminen desistanssissa) ja aloitettiin uusi yhteistyö Tampereen yliopiston kanssa Lapset ja vanhemmuus vankeuden varjossa (VaVa) -hankkeessa.

Vapaaehtoistoiminta oli aktiivista: koulutettujen tukihenkilöiden lisäksi mukana oli läheistaustaisia vapaaehtoisia, jotka tukivat toimintaa esimerkiksi pitämällä puheenvuoroja, kirjoittamalla blogitekstejä, osallistumalla leirien suunnitteluun ja ohjaamalla vertais- tai työpajatoimintaa.

Naiserityinen työ tukee pääkaupunkiseudulle rikosseuraamuksesta vapautuvia tai vapautuneita naisia. Asiakkaille rakennetaan palvelu- ja tukijatkumoita yhteiskunnan palveluihin ja tarjotaan yksilötukikeskusteluja ammattilaisen ja/tai kokemustyöntekijän kanssa.

Vuonna 2024 tavoitettiin yhteensä 190 kohderyhmään kuuluvaa naista vankiloissa järjestetyissä tapahtumissa, ryhmätoiminnassa ja infoissa. Näistä 69 siirtyi yksilöasiakkuuteen. Yksilötyössä tuettiin naisten tunnesäätely- ja vuorovaikutustaitoja, identiteettiä, rikos- ja päihdetaustasta irtautumista sekä arjen vakauttamista.

Verkostotyötä tehtiin aktiivisesti muun muassa YRE-verkostojen ja naiserityisen työn verkoston kautta. Yhteistyön tavoitteena oli parantaa asiakastyön sujuvuutta vapautumisvaiheessa ja lisätä sote-ammattilaisten ymmärrystä naisten erityisistä tukitarpeista. Yhteistyötä tehtiin 14 eri julkisen palvelun ja 11 järjestön kanssa.

Vaikuttamistyö kohdistui erityisesti sote-alan ammattilaisiin, jotka kohtaavat rikostaustaisia naisia. Vuonna 2024 järjestettiin useita koulutuksia ja webinaareja, annettiin mediahaastatteluja ja osallistuttiin alan tutkimus- ja kehittämistyöhön. Toiminta oli mukana kuudessa eri työryhmässä, jotka käsittelivät esimerkiksi lainsäädäntöä, viestintäkampanjoita ja kannanottoja. Eri tapahtumien, koulutusten ja puheenvuorojen kautta tavoitettiin yhteensä 1259 sote-alan ammattilaista tai opiskelijaa.

Valtakunnallinen VAT-verkosto kehittää ja koordinoi rikostaustaisten asumisen ja muiden tukipalveluiden valtakunnallista yhteistyötä. Tavoitteena on vähentää asunnottomuutta ja uusintarikollisuutta.

VAT-verkoston vuoden 2024 teemana oli ”Osallisuus ja toimijuus hyvinvointia lisäämässä”. Verkosto järjesti vuoden aikana neljä yhteistyöpäivää, joissa käsiteltiin ajankohtaisia teemoja rikostaustaisten asumisen tuesta, asunnottomuuden vähentämisestä ja kuntoutuksesta. Hybriditoteutus lisäsi saavutettavuutta, ja tapahtumat keräsivät noin 15 % enemmän osallistujia kuin edellisvuonna. Osallistujista 90 % koki saaneensa uutta tietoa ja hyötyneensä tilaisuuksista.

Tampereella ja Turussa yhteistyöpäivät johtivat uusiin rakenteisiin: Pirkanmaalle perustettiin vankitiimi ja asunnottomuustyöryhmä, ja Turkuun syntyi kaupungin oma asunnottomuustyöryhmä. Lisäksi TVAT-verkosto jatkoi Rikosseuraamuslaitoksen johdolla toimintaansa koronatauon jälkeen, vahvistaen alueellista yhteistyötä ja lisäten asiakasvirtaa.

Verkoston vaikuttamistyö sai aikaan konkreettisia muutoksia. ARA lisäsi vapautuvat vangit omaksi erityisryhmäkseen asukasvalintaohjeistuksissaan, tämä edistää rikostaustaisten yhdenvertaista pääsyä asumiseen. Kuopiossa tarkasteltiin ja korjattiin syrjiviä käytäntöjä, mikä oli merkittävä askel kohti oikeudenmukaisempaa asuntopolitiikkaa.

Lisäksi verkosto uudisti visuaalisen ilmeensä. Uudistuksen tavoitteena oli luoda visuaalisesti vahva ja yhtenäinen brändi, joka viestii verkoston arvoja ja tehtävää. Vuosikokouksessa valittiin uusi työvaliokunta kaudelle 2025–2026.

Vertaistoimintojen työ perustuu asiakkaan rinnalla kulkemiseen niin rikosseuraamuksen ja/tai päihdekuntoutuksen aikana, että näiden jälkeen. Asiakkaat kohdataan vertaistoiminnoissa tasa-arvoisesti ja tuomitsematta, mikä luo turvallisen ja luotettavan pohjan yhteiselle muutostyöskentelylle. Vertaistoimintojen työn ytimessä ovat yhdessä tekeminen, yhteisöllisyys ja vertaistuki.

Päihteetön kohtaamispaikka Redis tukee rikosseuraamuksesta vapautuvia elämänmuutoksessa ja rakentaa jatkoja vankiloiden tukitoimille. Redis tarjoaa mm. vertaistukea, tukea harrastuksiin sekä palveluohjausta.

Vuoden 2023 aikana Naisten osallistuminen Rediksen toimintaan on melkein tuplaantunut 48klp/kohtaamisia ollut 709 tämä on tuonut Rediksen yhteisöön kaivattua tasaantumista. Miehiä oli Rediksessä 122kpl /kohtaamisia 2812.

Valvottujen koevapauksien ja yhdyskuntaseuraamusten määrä on myös ollut kasvusuunnassa. Kaiken kaikkiaan Rediksen palveluihin on löytänyt tiensä yhä useampia uusia kävijöitä vanhan ydinporukan rinnalle. Yhdessä tekeminen ja suunnittelu on lisääntynyt entisestään Rediksessä. Kävijät haluavat osallistua ja tuoda ääntään kuuluviin. Ryhmiä rediksessä järjestettiin 102 ja kohtaamisia oli 624 sekä palveluohjausta ja asiakas neuvontaa oli 632 kertaa.

Raittila tarjoaa päihteettömän, vertaisuuteen perustuvan kohtaamispaikan päihde- ja rikostaustaisille sekä mielenterveyskuntoutujille. Asiakkaat saavat niin ryhmä- kuin yksilöohjausta sekä tukea sosiaaliseen kuntoutumiseen. Toiminta on suunnattu ensisijaisesti jo jonkin aikaa raittiina olleille, kuntoutuspolulla hieman pidemmälle edenneille asiakkaille.

Vuonna 2024 Raittilan asiakkaina oli yhteensä 319 henkilöä. Asiakaskohtaamisia kertyi yhteensä 3672. Ryhmät kokoontuivat kaikkiaan 260 kertaa, ja ryhmissä kohdattiin asiakkaita 2209 kertaa. Tapahtumia järjestettiin 19 kappaletta, ja niihin osallistui yhteensä 171 asiakasta.

Raittilan toimintaan tuli vuonna 2023 mukaan aiempia vuosia enemmän naisia, ja myös alle 29-vuotiaita asiakkaita oli edellistä vuotta enemmän. Yhteistyötä mm. Rikosseuraamuslaitoksen, Helsingin seurakuntayhtymän ja alan muiden toimijoiden kanssa tehtiin tiiviisti.

Nuorten toiminnan päihteetön kohtaamispaikka tukee rikoksilla oireilevia, rikoksista tuomittuja sekä heidän läheisiä. Nuorten toiminnassa edistetään kävijöiden integroitumista takaisin yhteiskuntaan sekä tuetaan päihteettömään ja rikoksettomaan elämään vertaisuuden sekä ammattilaisen muodostaman työparimallin mukaan.

Vuonna 2024 nuorten toiminnassa yksilötyön merkitys lisääntyi ja yhä useampi asiakas toivoi yksilöllistä tukea. Kesäkuussa 2024 nuorten toiminta käynnisti viikottaisen ryhmätoiminnan Helsingin vankilassa nuorille, jossa aiheena elämänhallintaan ja tulevaisuuteen liittyviä alueita. 2024 vuoden aikana yhdyskuntapalvelua nuorten toiminnassa suoritettiin 161 kohtaamiskertaa ja valvotun koevapauden kohtaamiskertoja kertyi 303 kappaletta. Kohtaamispaikassa asiakaskohtaamisia kertyi 2223.

Kohtaamispaikassa järjestettiin ryhmätoimintaa vuoden aikana 169 kertaa, joista eniten menestystä nautti toiminnallisuus liikunnan sekä ruuanlaiton muodossa. Nuorten toiminta osallistui kesäkuussa Espoon Sellossa järjestettyyn Yli rajojen- kesäfestaritapahtumaan Valo valmennusyhdistyksen ja Silta-valmennuksen rinnalla sekä elokuussa järjestettyyn musiikkitapahtumaan Back to back – alakulttuuritila Alimuksessa, jossa nuorten toiminnan asiakkaita esiintyi toiminnan studiossa hiotuilla kappaleilla.

Nuorten toiminnassa kysyntää oli myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella Kymenlaaksossa ja asiakaskohtaamisia toteutettiin yhteistyössä Reili-hankkeen kanssa Kouvolassa, joka on mainittuna myös Stean avustushakemukessa.

RETS-kodit tarjoavat tukiasuntoja ja tukea asumiseen rikoksista tuomituille ja rikoksilla oireileville asunnon tarpeessa oleville ihmisille ympäri Suomen. RETS-kodit toimii Asunto ensin -periaatteen sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeisen viitekehyksen mukaisesti.

Rikoksettoman elämän tukisäätiö hankki 2024 uusia asuntoja 13kpl. Tällä hetkellä Rikoksettoman elämän tukisäätiöllä on yhteensä 87 hajasijoitettua tukiasuntoa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.

Vuonna 2024 asiakkaat ovat tulleet tuetun asumisen piiriin pääasiassa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella toimivan Essi-Allianssin kautta sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ohjaamina. Vuonna 2024 RETS-kotien tukiasiakkaina oli yhteensä 115 asiakasta, kohtaamisia kertyi yhteensä n. 4500. Rets-kodit tarjosivat 2024 asunnon 11 koevapausvangille, itsenäiseen asumiseen siirtyi 10 asiakasta.

Novus Ego -hankkeessa kehitetään liikuntavalmennusmallia rikos- ja päihdetaustaisille ja/tai rikoksilla oireileville nuorille aikuisille. Toiminta perustuu monipuoliseen liikuntaan, yhteisöllisyyteen ja vertaisuuteen sekä yksilölliseen tukeen. Nuoria aikuisia tuetaan yksilöllisesti muutokseen ja vahvistetaan rikoksetonta ja/tai päihteetöntä identiteettiä.

Vuonna 2024 Novus Ego -hankkeen toiminnoissa oli mukana yhteensä noin 93 nuorta ja nuorta aikuista. Kohtaamiskertoja kertyi 582. Erilaisia ryhmäkertoja (esimerkiksi liikuntaryhmiä) kertyi 151 kappaletta. Myös erilaisia työpajoja järjestettiin hankkeen ja yhteistyökumppaneiden asiakkaille.

Vuoden aikana kerätyn palautteen mukaan liikuntaan painottuva toiminta on koettu päihteettömyyttä ja rikoksettomuutta tukevana toimintana. Liikunta, ryhmästä saatu vertaistuki ja kannattelu sekä yksilötyöskentely ovat ylläpitäneet ja vahvistaneet motivaatiota erityisesti päihteettömyyteen.

Vuonna 2023 aloitettu oppilaitosyhteistyö laajeni vuonna 2024 kolmelle eri kampukselle: kahdelle Espoon Omnian sekä yhdelle Stadin AO:n kampukselle. Toimintaa toteutettiin oppilaitosten liikunta- ja kuntosaleilla. Toiminnan ohella nuorten kanssa on keskusteltu monenlaisista teemoista esimerkiksi jaksamiseen ja arkeen liittyen. Hankkeen henkilökunta toteutti myös asiakasryhmille koulutuksia Stop Huumeille ry:ssä. Näitä koulutuksia olivat ”Gym for Dummies” eli kuinka aloittaa kuntosaliharrastus sekä StoppiOppi -hankkeelle pidetty koulutus ”Liikunta opiskelu- ja työelämän tukena”.

Hankkeesta ja sen toiminnasta tehtiin video, joka on katsottavissa täältä: Novus Egon malli muutokseen: Salilta kohti uutta minää!

Rikosseuraamusasiakkaiden rahapeliongelmien ehkäisy ja kuntoutus -kehittämishankkeessa kehitettiin keinoja ja menetelmiä rikosseuraamusasiakkaiden rahapeliongelmien tunnistamiseen, ehkäisyyn ja kuntoutukseen. Hanke vahvisti yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden kanssa työskentelevien rikosseuraamustyöntekijöiden osaamista rahapelaamisen puheeksi ottamisessa ja asiakasohjauksessa.

Hanke toteutettiin yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen, Peliklinikan, Sininauhaliiton, Sosped-säätiön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoiden kanssa. Hankkeen rahoitti Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA, ja se toimi jatkumona aiemmalle Uudellamaalla toteutetulle pilottihankkeelle, jonka tavoitteena oli liittää rahapeliongelmien käsittely osaksi yhdyskuntapalvelua.

Toiminta sisälsi laajasti koulutuksia sekä kasvokkain että etäyhteyksin. Koulutuksiin osallistui yhteensä 232 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijää (tavoite 220). Koulutusten vaikuttavuutta seurattiin loppukyselyillä: vastaajista 100 % kertoi koulutuksen lisänneen valmiuksia ottaa rahapelaaminen puheeksi, ja 89 % tunsi koulutuksen jälkeen rahapeliongelmien tunnistamiseen liittyvät työkalut. Vastaajista 86 % koki osaavansa tunnistaa rahapeliongelmaisen asiakkaan, ja tietoisuus rahapelaamisen yleisyydestä nousi koulutuksen aikana merkittävästi.

Hankkeen aikana hanketyöntekijät osallistuivat myös asiakastyöhön terapeutteina Pelipysäkki-verkkokuntoutusohjelmassa, jonka kautta tarjottiin tukea rahapelihaitattomaan ja rikoksettomaan elämään.

Hankkeen juurruttamista haastoi Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistus, asiakastietojärjestelmän vaihto ja henkilöstön vaihtuvuus, jotka kuormittivat kohderyhmää. Lisäksi hankkeen oma henkilöstövaje vaikutti resurssien kohdentamiseen. Näistä haasteista huolimatta toimintaa sopeutettiin joustavasti muun muassa toteuttamalla koulutuksia useilla eri tavoilla ja tarjoamalla suoraa tukea työntekijöille asiakasohjauksessa.

Hanke päättyi vuoden 2024 lopussa. Tulosten perusteella toiminnalla saavutettiin asetetut tavoitteet, ja se lisäsi merkittävästi osaamista ja valmiuksia rahapeliongelmien käsittelyyn rikosseuraamusprosessin aikana.

OMA-hankkeen (2021–2023) loppuraportissa todettiin, että OMA-kuntoutusohjelman vaikuttavuuden lisäämiseksi tarvitaan systemaattisempaa, rakenteellista yhteistyötä vankilan ja siviilitoimijoiden välille.

OMA 2.0 -hankkeen tavoitteena on luoda entistä sujuvammat palvelujatkumot erityisesti vakaviin väkivaltarikoksiin syyllistyneille tuomituille henkilöille.

Oikeusministeriön rahoituspäätöksessä määriteltiin, että hanke suunnataan vapautumisen nivelvaiheeseen. Useiden tutkimusten perusteella rikoksen uusimisriski on korkeimmillaan juuri vapautumisen jälkeisinä päivinä ja viikkoina. Jo vankeuden aikana aloitettu jatkumoiden suunnittelu mahdollistaa kuntoutuksen jatkumisen välittömästi vankeuden jälkeen siviilissä.

OMA 2.0 hankkeessa kartoitettiin mahdollisia yhteistyötahoja siviilissä. Lokakuussa järjestettiin ensimmäinen järjestöjen, hyvinvointialueiden, sosiaalipalveluita tuottavien yritysten ja rikosseuraamuslaitoksen ammattilaisille suunnattu OMA-jatkumokoulutus. Koulutukseen osallistui 65 väkivaltaan syyllistyneiden kanssa työskentelevää ammattilaista. Osallistujat kokivat saavansa ennen kaikkea uusia työkaluja työskentelyyn. Koulutus tarjosi myös mahdollisuuden verkostoitua alueellisesti. Jatkossa koulutuksen käyneille tarjoutuu myös tilaisuus olla mukana rikosseuraamuslaitoksen ohjaajatapaamisissa ja saada tätä kautta luotua entistä paremmat yhteistyösuhteet vankilan työntekijöihin.

Rikoksettoman elämän tukisäätiö (RETS) toteuttaa REILI – Rikoksia tekevien, väkivaltaa käyttävien ja katuväkivaltaa ihannoivien nuorten tukihenkilötoiminta -hankkeen vuosien 2024–2025 aikana.

Hankkeessa pilotoidaan ammattilainen–vertainen–työparimalliin perustuvaa tukihenkilötoimintaa rikoksia tehneille, väkivaltaa käyttäville ja katujengikulttuuria ihannoiville nuorille, jotka ovat sijoitettuna lastensuojeluyksiköihin sekä tarjotaan rikoserityistä koulutusta nuorten kanssa toimiville lastensuojeluyksiköiden ammattilaisille.

Reili-hankkeen toiminta käynnistyi vauhdikkaasti jheti syyskuussa. Vuoden 2024, 4 kuukauden toiminta-ajalle, mahtui 129 asiakaskohtaamista sekä yli 200 nuorten kanssa työskentelevää ammattilaiskohtaamista.

Koko hankeajalle on sisäänkirjoitettu 25 nuorta, joiden kanssa tavoitteena on pitkäaikainen rinnalla kulkeminen. Asiakkaista puolet saatiin kasaan vuoden 2024 syyspuolella, joiden kanssa tiivis viikoittainen työskentely tuotti pohjan vahvalle luottamukselle.  Reilin tapaamisilla hyödynnettiin yksiä-l sekä ryhmätoimintaa, jossa tutustuttiin esimerkiksi nuorten toivomiin harrastuksiin.

Reili-hankkeen arki rakentui vahvasti nuorten toiveiden ja tarpeiden ympärille, jossa keskiössä nuorten osallistaminen tapaamisten suunniteluun. Osallistamalla nuoria saatiin selkeitä havaintoja myös vahvasta sitoutumisesta sekä hankkeen työntekijöiden merkityksestä haastavassa elämäntilanteessa olevilla nuorilla.

Rikostaustaisten työelämäosallisuuden kiihdyttämö HOOK -hankkeessa etsitään uudenlaisia osallisuutta edistäviä toimintamalleja yhteiskuntaan kiinnittymiseksi ja työllisyyden mahdollistamiseksi. Hanke toteutetaan yhteistyössä Kuntoutussäätiön kanssa.

Rikostaustaisten työelämäosallisuuden kiihdyttämö – HOOK -hanke käynnistyi elokuussa 2024. Työskentely alkoi hanketiimin järjestäytymisellä ja työnjaon selkiyttämisellä. Syyskuussa hanketiimi osallistui ELY-keskuksen järjestämään alkupalaveriin uusille ESR+-hankkeille, jonka jälkeen käytännön toiminnan suunnittelu alkoi.

Syyskaudella 2024 suunniteltiin ja toteutettiin hankkeen viestintää. Hanketta varten muun muassa luotiin visuaalinen ilme ja hankkeen pääviestit kirjallisessa muodossa. Lisäksi hanketta varten perustettiin verkkosivut Peda.net-sivustolle.

Hankkeen ensimmäisenä toimintavuotena toteutetaan osallistava selvitysprosessi, jossa rikostaustaisten työelämäosallisuuden esteitä kartoitetaan asiakkaiden, asiakastyötä tekevien ja työnantajien näkökulmasta. Hankkeessa työskentelevä tutkija suunnitteli asiakkaille suunnatun kyselyn, johon muu hanketiimi antoi työpanoksensa. Kysely laadittiin siten, että sen julkaisu ajoittui heti alkuvuoteen 2025.

Tärkeänä osana hankkeen alkuvaiheen toimintaa oli myös yhteistyöverkoston kokoaminen. Hankkeen ohjausryhmä aloitti toimintansa marraskuussa 2024. Hankkeen toimintaa esiteltiin myös Rikosseuraamuslaitoksen projektikumppanuusseminaarissa lokakuussa 2024. Hankkeen toiminta otettu hyvin vastaan sekä yhteistyökumppaneiden että asiakaskuntaan kuuluvien taholta.